Reija

Aamukuudelta alan miettiä voisinkohan jo nousta. Puolen tunnin turhanaikaisen pyörimisen jälkeen ymmärrän nousta ylös: ulkona paistaa aurinko, Iijoki on vieressä, uusia lenkkireittejä tiedossa. Ylös, ihminen! Kannatti.

(kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla)

Palattuani lenkiltä laittelin aamiaisen tarjotttimelle ja koriin; sisarenkin jo herättyä vietimme laiturilla aamiaisen, levollisen, leppoisan aurinkoisen aamiaisen. Katselimme cumulus-pilviä. Eikä enää niin paljon asiaa. Suunnitelmia, aikeita… ja minä uhkaan tulla pian uudestaan. Kauan eläköön kesäloma ja vuorotteluvapaa!

Vähitellen Iijoen sulan (sinisen) lyijyn kaltainen tyyni pinta alkaa väreillä. Aamu alkaa vaihtua päiväksi.

On aika pakata ja lähteä kohti Oulua.

Alkuiltapäivästä käy työkaveri – työasioissakin – ja koskapa kutsu myös vaimolleen on tuottanut tulosta, syömme mansikoita, katselemme puutarhaa.  Mukavasti vierähtää tovi.

Ja sitten Rantapellon aurinkoisella piazzalla laittelen sapuskaa – ihan vauhdilla ja ihan reilummasti. Illalla on pojan armeijaan lähtiäisillallinen.

Oli. Nuoret lähtivät jo. Huomenna heipataan, vielä en niiskuttanut.

Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, makaan huolitellulla patiolla mukavassa lepotuolissa, vesi kimmeltää ja aaltojen liplatus kuuluu rannasta, pöydällä tuoreita kirsikoita, kohta lähdemme pesulle ja hyvä ruoka odottaa nauttijoitaan. Syömme varmaan veden äärellä. Olenko jossain aurinkorannalla? Ehei, systerin luona Iijoen rannalla. Tänne huurruuttelin iltapäivällä. Kauas maalle ajelin – tasan puoli tuntia kotipihasta.

Meillä oli tarkoitus lähteä katselemaan ja kuvaamaan Iin kulttuurinähtävyyksiä: Haminaa, Kulttuuri-Kauppilaa, Sanna Koiviston pronssiveistosta Nätteporin rannassa, käydä lenkillä ja mitä kaikkea meillä olikaan tarkoitus. Mutta miksi ihmeessä olisimme lähteneet!!  

Siinä me sisaren talon pihalla iltapäivän vietimme, kaupungista tuomani valmiit sushit ja mansikat sokerin kanssa nautimme sapuskaksi, välillä minä kuvasin, välillä pari päivää nettipimennossa (kiitos DNAn) ollut sisareni pääsi läppärilläni surffailemaan ja taas me istuimme auringossa, uimme, luimme, höpötimme. Saunankin lämmitimme. Jo puusaunan tuoksu… mie olen mökkeillyt! Ollut lomalla, lähellä. Ihan parasta.

Nyt Iijoella jo tyvenee, hiljenee. On ilta. Tietokone on nyt turha, lähden laiturille. Hiljaiselle Iijoen rannalle. Juhla tämä on!

Tähän päivään ovat kuuluneet pienet pojat, ja yksi vähän isompikin. Jonka kanssa vähän keskusteltukin.

Tähän päivään on kuulunut kierrätystä: yhtä lailla Lego-reppu ja kassillinen-pari muuta ylimääräistä kuin ylijäämägraniittipötkylät ovat uusissa kodeissaan saaneet iloisen vastaanoton, mistä kierrättäjillekin hyvä mieli.

Tähän päivään on kuulunut myös patsaan (Kotiportit) julkistamistilaisuus, jossa oli puhetta, runonlausuntaa, maljan kilistystä, yksinlaulua ja pukeutuneita vieraita (paitsi me, jotka pyöräilimme* 9 km suuntaansa, ollenkaan ymmärtämättä, kuinka hienoon tilaisuuteen olimme menossa. Onneksi oli sentään helmet. Ne pelastavat aina.), raparperipiirakkaa merkillisen hyvän ”pullojätskin” (saa kuulemma Lidlistä) kanssa ja kaunis puutarha omenapuineen.

Siihen liittyen meilläkin takapihan suunnittelussa ajatukseni omenapuupalstasta (palstasta! aika mahtipontista kun ajattelee, että meillä on pikkuisen yli 1000 neliön tontti) sai ehkä vähän lisäpontta.

Ja kaiken tämän yllä aurinko! Ei ollenkaan huono päivä tänäänkään.

* Kannattaa katsella ojanpenkkoja juuri nyt! Tervakukkia, niittyleinikkejä, kissankelloja (enemmän kuin ikinä??), koiranputkia, siankärsämöitä, horsmia… ja mikä se on se kellertävä, nyt kukkiva, pikkuhattarakukkainen? En tiedä. Muttta niitä oli paljon Haukiputaalle pyöräillessä.  Aamulenkillä Toppilanrannassa päiväkakkaroita peltoina! Ja apilantuoksu. Huumaava. Sikäli kuin pujon, heinän, tänään hevostenkin aiheuttaman allergian jälkeen aistin. Mutta kauniita ovat niityt ja pientareet!

Nyt on ongelma!

Elokuussa meillä on reissu Lounais-Suomeen (rotissöörien kapituli Turussa) ja siihen liittyen haluaisimme tehdä Kartanokierroksen vol. III (Ykkönen ja kakkonen blogissa ks. linkit alla). Kahtena edellisenä kesänä olemme ajelleet heinäkuussa Suomessa, toissa kesänä Itä- ja Kaakkois-Suomessa, viime kesänä Länsi-Uudellamaalla  ja nyt suuntaamme vielä lännemmäs. Ennen tai jälkeen Turun viikonlopun (19.8. – 21.8.) aiomme olla reissun päällä muutaman päivän. Lähinnä Rauma – Uusikaupunki – Naantali ovat ajatuksissa, mutta eivät ne ne pakolliset yöpymiskohteet ole.

Nyt olen yrittänyt hakea viehättäviä, persoonallisia, kauniita, idyllisiä, erilaisia, mieluusti kartanomiljööseen liittyviä majapaikkoja tuolta suunnalta, mutta tuloksetta. Meillä on on hienoja kokemuksia mm. seuraavista kohteista, ja jotain samantyylistä olisimme nyt vailla. Auttakaapas hyvät blogivieraat, -ystävät!

Nämä on jo koettu ja hyviksi havaittu:

Hotelli Onni Porvoossa ja Karhulan hovi Kotkassa

https://www.satokangas.fi/blogi/2009/07/kartanokierros-jatkuu/

(hotelli Onnin yhteiskirjastohuone, kuva suurenee klikkaamalla)

Karhulan kartano. Linkin takaa lisää kuvia ja kertomusta.

Tertin kartano Mikkelin lähellä

https://www.satokangas.fi/blogi/2010/07/tertin-kautta-kotiin/

ja tähän asti paras kaikista Mustion linnan (jonka kujalta bannerikuva ja jonka lummepolulta taustakuva)  työväentupa

https://www.satokangas.fi/blogi/2010/07/kartanokierros-vol-2/

Näihin liittyy hyviä, mukavia, makoisia  muistoja, paljon uutta näkemistä, sivistyneistön ja rahvaan historiaa, ylivertaisen erinomaista ruokaa, kepeää kulttuuria, hoidettuja puutarhoja, viehättäviä kuvakulmia Suomen suveen…

Nyt siis kaipaamme jotain vastaavaa. Onko Tuulestatemmatun lukijoissa ketään Lounais-Suomesta kotoisin, ketään kuka olisi tuolla suunnalla reissannut…. ketään joka olisi lukenut jotain, mitä voisi suositella… Maja- tai ruokapaikkaa, kesäteatteria tai lähiruokamyymälää? Jotain johon elokuun puolivälissä kannattaisi suunnata?

Kirjoittele kommenttisi, vinkkisi, ehdotuksesi kommenttilootaan tai privaatisti (reija at satokangas.fi). Olisimme hulvattoman hilpeitä ja kaikkien vinkkejä lähettäneiden kesken arvon Turun kauppahallista ostamani tuliaisen!  Posteilkaapa, pliis.

Ensimmäisenä heinäkuuta

• – on Oulussa ollut helle, ukkosta, sadetta ja aurinkoa.
• – kävin verenluovutuksessa. Kolmantena päivänä peräkkäin olin SPR:n ovella, tänään sitten jo luovutus onnistuikin. Sentään viikkoa ennen lentoon lähtöä. Josko se olisi riittävä varoaika ettei olisi pyörtyilemisvaaraa.
• – olen syönyt niin paljon mansikoita, etten huomenna syö.
• – Koiviston Ingerttilässä syntyi yhdeksänhenkisen perheen toiseksi nuorimmainen. Kahden suuren sodan väliin, siinä rauhan ajassa syntyi.
• – olen uinut Iijoessa.
• – ennenkokematon kukkakauppa ja kauppias koettu Oulussa. Ruusut olivat kyllä ihan sankarin huusholliin sopivia. Nyt illalla, täyden päivän jälkeen tuntuu, kävinkö tuossa kaupassa tänään? Niin kauan siitä tuntuu olevan.
• – kävin taas apteekissa. Ei, en todellakaan äitini asioilla, vaan omillani – kolmatta kertaa tällä viikolla! Nyt on reissua varten 25-kertoimista huulirasvaa, allergialääkkeet uusittu, vitamiinit, vinyylihanskat, maitohappoja, silmätippoja (mikä ihme nyt kukkii? heinätkö tämän kutinan aiheuttavat?)  Ikäkö syynä jatkuvaan apteekkiasiointiin: ei vaan se, että kun olen yrittänyt nopsasti hoidella asioita, niin huonosti on tullut hoideltua, saa sitten paikkailla.
• – kävimme pyöräilemässä Värtössä. Expressin Anna-biisi liittyy tähän. 🙂 Ja Pannier ja Itävalta, ja 30 vuotta, ja 60 vuotta, lähtö, patikointi, unet  ja kaikenlaista siihen liittyi. Oli mukava käydä.
• – 21 vuotta sitten oli äitiyslomani viimeinen päivä, heinäkuun olin anonut virkavapautta, ja laitoin esikoisen vaunuihin ja soitin miehelle töihin, että älä tulekaan ruokiksella kotiin syömään, vaan tule Linnansaareen: tuon sinne evästä ja vietetään kolmen hengen piknikki. Ja sillä piknikillä kerroin, että meille tulee keväällä toinen vauva.

• – ollaan usein systerin kanssa järkkäilty synttäripilheitä. Vuorovuosin. Nyt ei järkkäilty. Järkkäilemme ne  ensi viikolla tai myöhemmin. Tänään järkkäilimme systerin viikonlopun isompaa meetinkiä.  Vaikka ei minun paljon tarvinnut kuin käydä nauttimassa.
• – minulla alkaa yleensä loma. Nyt jo viikko vietelty.
• – jätin lenkin väliin.
• – kävimme pyörälenkin lopuksi Hugon terassilla syömässä pihvit. Päivällä kun oli sen verran hoppua etten tullut syöneeksi ollenkaan.
• – olen monta kertaa klikkaillut Kitzbühelin webbi-kamerasivuille ja ihmetellyt, kuinka toissapäiväinen hurjan hieno ja lämmin sää on voinut vaihtua alle +10 C:n lämpöön.
• – lähden lukemaan loppuun ensimmäisen Qiu Xiaolong´in komisario Chen -dekkarini.