Elämä on ollut viime päivät mukavan valoisaa ja hyvää, paljon tekemistä, toistasataa kilometriä pyöräilyä uskomattoman upeassa kevätsäässä ja mukavia kohtaamisia.
Torstaina olin yliopistolla. Siellä oli kirjajulkkarit. ”Naisten Oulu – Pohjoisen kaupungin historiaa” –yleisöluentosarja on parhaillaan menossa (ohjelma täällä) ja se pohjautuu samannimiseen kokoomateokseen. Luennon ja kirjan takana on kollegoitani yliopistovuosiltani, ja kun yhden kuvankin kirjaa varten kävin ottamassa, kutsuivat minutkin julkistusjuhliin. Olipa mukava tavata ja tovi jutskailla tuttujen kanssa. Ja mukava oli myös se tunne, joka tilaisuudesta lähtiessä oli: se tunne, että on hyvä, että työurani on jo ohi, on ollut jo pitkään ohi. Enää en jaksaisi/haluaisi … Ja jos yliopistomaailma olisi aikanani ollut sellainen kuin nyt olen ymmärtänyt sen olevan nyt, en varmasti olisi niin paljon pitänyt työstäni, työyhteisöstäni, kaikesta siitä, mihin olin yli 30 vuotta sitoutunut.
Perjantainakin oli pieni ”juhla”: muksuille (ja Juniorille) tortillakestit. Tein huolella, monenlaisin täyttein, mm. parhaan guacamolen ikinä. Samalla vanhalla reseptillä, mutta jotenkin tähtien asento tai avokadojen laatu olivat niin hyviä, että lisuke oli ihan ylivertaisen hyvää.
Eilinen päivä menikin sitten vähän isompien kekkereiden parissa: oli meidän vuoro järjestää viininmaistiaiset. Samalla taidettiin viettää meidän La Festan 18-vuotissynttäreitä. Aamulla kun katoin ”kesäkeittiömme” pöytää iltaa varten, ajattelin taas kerran, että alan järjestää vain brunsseja, ainakin näin keväisin. Aamupäivän valo siellä on niin kaunis; harvemmin siellä tulee kuitenkaan aamiaisia/brunsseja syötyä.
Mutta tietysti silloin, kun on ruokavieraita ja/tai mitä tahansa juhlia, on Festa ehdoton, mutta kaikki nämä Festan 18 vuotta me on ukkelin kanssa viikonloppuisin syöty siellä; myös silloin (siis useimmiten) kun ollaan vaan kahdestaan. Erottuupa eläkeläisten arki ja viikonloput edes jotenkin. Ruokapöytään mennään ulkokautta. 🙂
Eilisestä maisteluteemasta päättäessäni sain ammattilaisapua. Pyysin vinkkejä parsaruokia varten, joten Alkon valikoimien erikoiseristä löytyikin kolme riesling-rypäleestä tehtyä valkoviiniä (+ yksi kanadalainen puolimakea, jota maistelimme pähkinöiden ja juuston kanssa) ja punaviineinä oli Grenache/Carnacha -lajikkeen viinejä. Tämä rypälehän on usein sekoiteviineissä, mm. Châteauneuf-du-pape-viineissä Ranskassa, ja se on tärkeä osa monia espanjalaisia viinejä.
Luulen, että hankin toistekin näitä – varsinkin keskimmäinen uusiseelantilainen Grenache Dundelion oli minun makumaailmaani sopiva…
Illan teemaksi runoilin: ”Tuttu rypäle kaukana kotoa ja Suuri, pieni rypäle”. Lehtinen, jossa tietoa viineistä ja menusta etc. on alla! (Prujun sivut ovat vähän hassussa järjestyksessä koska pdf on ”tulostusmoodissa”.
Ja mitäkö näiden maistelun jälkeen ja näiden kanssa syötiin.
Menu 11.4.2026
Scampeja aasialaisittain
Chez Flon patonkia
Parsaa Kellogg´s ja
Kylmäsavulohi-parsapiirakka
Comte-juusto, suolakeksejä, pähkinöitä
Pistaasijuustokakkua laseissa
Kylmäsavulohi-parsapiirakka oli (ainakin minulle) vähän pettymys, Kellogg´s parsa taatusti tykätty, scampi-reseptiin palaan myöhemmin, mutta tässä kuva pistaasijuustokakusta!
Ohje on suoraan Valion sivuilta. Tehdessä vähän mietin, onko tämä sittenkään hyvää, mutta olihan se!! Tekeytyminen jääkaapissa oli tarpeen. Ohje on neljälle hengelle, mutta minusta siitä riittää hyvinkin kuudelle. (Erinomaista pistaasitahnaa on Oulussa mm. Torin Lihamestarilla ja Lidl on tunnetusti edullinen hyvien, tuoreiden manteleiden, myslien, pähkinöiden kauppa: puolikiloa tuoreista suolattuja pistaaseja alle 9 €!) Tätä teen varmasti toistekin.
Ja tänäänkin on oltu kirjajulkkareissa. Kerron niistä ja kirjasta huomenna!
