Reseptit – Tuulestatemmattua

Tyyntä, valoisaa, ystäviä, perhettä, hyvää ruokaa – ja elämää

Elämä on ollut viime päivät mukavan valoisaa ja hyvää, paljon tekemistä, toistasataa kilometriä pyöräilyä uskomattoman upeassa kevätsäässä ja mukavia kohtaamisia.

Torstaina olin yliopistolla. Siellä oli kirjajulkkarit. ”Naisten Oulu – Pohjoisen kaupungin historiaa” –yleisöluentosarja on parhaillaan menossa (ohjelma täällä) ja se pohjautuu samannimiseen kokoomateokseen. Luennon ja kirjan takana on kollegoitani yliopistovuosiltani, ja kun yhden kuvankin kirjaa varten kävin ottamassa, kutsuivat minutkin julkistusjuhliin. Olipa mukava tavata ja tovi jutskailla tuttujen kanssa. Ja mukava oli myös se tunne, joka tilaisuudesta lähtiessä oli: se tunne, että on hyvä, että työurani on jo ohi, on ollut jo pitkään ohi. Enää en jaksaisi/haluaisi … Ja jos yliopistomaailma olisi aikanani ollut sellainen kuin nyt olen ymmärtänyt sen olevan nyt, en varmasti olisi niin paljon pitänyt työstäni, työyhteisöstäni, kaikesta siitä, mihin olin yli 30 vuotta sitoutunut.

Perjantainakin oli pieni ”juhla”: muksuille (ja Juniorille) tortillakestit. Tein huolella, monenlaisin täyttein, mm. parhaan guacamolen ikinä. Samalla vanhalla reseptillä, mutta jotenkin tähtien asento tai avokadojen laatu olivat niin hyviä, että lisuke oli ihan ylivertaisen hyvää.

Eilinen päivä menikin sitten vähän isompien kekkereiden parissa: oli meidän vuoro järjestää viininmaistiaiset. Samalla taidettiin viettää meidän La Festan 18-vuotissynttäreitä. Aamulla kun katoin ”kesäkeittiömme” pöytää iltaa varten, ajattelin taas kerran, että alan järjestää vain brunsseja, ainakin näin keväisin. Aamupäivän valo siellä on niin kaunis; harvemmin siellä tulee kuitenkaan aamiaisia/brunsseja syötyä.

Mutta tietysti silloin, kun on ruokavieraita ja/tai mitä tahansa juhlia, on Festa ehdoton, mutta kaikki nämä Festan 18 vuotta me on ukkelin kanssa viikonloppuisin syöty siellä; myös silloin (siis useimmiten) kun ollaan vaan kahdestaan. Erottuupa eläkeläisten arki ja viikonloput edes jotenkin. Ruokapöytään mennään ulkokautta. 🙂

Eilisestä maisteluteemasta päättäessäni sain ammattilaisapua. Pyysin vinkkejä parsaruokia varten, joten Alkon valikoimien erikoiseristä löytyikin kolme riesling-rypäleestä tehtyä valkoviiniä (+ yksi kanadalainen puolimakea, jota maistelimme pähkinöiden ja juuston kanssa) ja punaviineinä oli Grenache/Carnacha -lajikkeen viinejä. Tämä rypälehän on usein sekoiteviineissä, mm. Châteauneuf-du-pape-viineissä Ranskassa, ja se on tärkeä osa monia espanjalaisia viinejä.

Luulen, että hankin toistekin näitä – varsinkin keskimmäinen uusiseelantilainen Grenache Dundelion oli minun makumaailmaani sopiva…

Illan teemaksi runoilin: ”Tuttu rypäle kaukana kotoa ja Suuri, pieni rypäle”. Lehtinen, jossa tietoa viineistä ja menusta etc. on alla! (Prujun sivut ovat vähän hassussa järjestyksessä koska pdf on ”tulostusmoodissa”.

BO11042026_Riesling_Grenache_pisteet Lataa

Ja mitäkö näiden maistelun jälkeen ja näiden kanssa syötiin.

Menu 11.4.2026

Scampeja aasialaisittain
Chez Flon patonkia

Parsaa Kellogg´s ja
Kylmäsavulohi-parsapiirakka

Comte-juusto, suolakeksejä, pähkinöitä
Pistaasijuustokakkua laseissa

Kylmäsavulohi-parsapiirakka oli (ainakin minulle) vähän pettymys, Kellogg´s parsa taatusti tykätty, scampi-reseptiin palaan myöhemmin, mutta tässä kuva pistaasijuustokakusta!

Ohje on suoraan Valion sivuilta. Tehdessä vähän mietin, onko tämä sittenkään hyvää, mutta olihan se!! Tekeytyminen jääkaapissa oli tarpeen. Ohje on neljälle hengelle, mutta minusta siitä riittää hyvinkin kuudelle. (Erinomaista pistaasitahnaa on Oulussa mm. Torin Lihamestarilla ja Lidl on tunnetusti edullinen hyvien, tuoreiden manteleiden, myslien, pähkinöiden kauppa: puolikiloa tuoreista suolattuja pistaaseja alle 9 €!) Tätä teen varmasti toistekin.

Ja tänäänkin on oltu kirjajulkkareissa. Kerron niistä ja kirjasta huomenna!

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini Viini

Täyteläinen viikonloppu

Viikonlopussa Oulussa oli tekemistä, näkemistä, kohtaamista ja kokkaamista mukavasti. Perjantaina illansuuussa pojan perhe oli syömässä. Ja eilen saimme ystäviä (Amici) seuraksemme.

Ja koskapa oli toiveissa/tiedossa, että lähipäivinä lähdemme mökille oli perjantaina monta syytä kierrellä kaupoissa hakemassa ruokatarpeita, herkkuja, viiniä. Perjantaiaamupäivä meni noissa hommissa, ja sitten keittiöön. Ladulle kun ei vesisateessa edes houkuttanut lähteä, joten enemmän kuin mielelläni kaikkea puuhastelin.

Perjantain menussa pääosassa oli gulassi: siis perinteinen lihapata, jonka reseptin ja viinisuosituksen sille bongasin netistä: M. Chapoutier Costières de Nimes Areca 2024 maistui meille aikuisille, pata kaikille, myös lapsille, riisin, Chez Floun patongin ja salaatin kanssa. Jälkkäriksi (tietysti) Nutellapullaa.

Myös eilen oli Nutellapullaa. Olihan tapaamisemme ´teemana´ Pullaa ja punaviiniä. Mitä ihmettä? – Tämä liittyi siihen, että olin jo vuodenvaihteen jälkeen kutsunut ystäviä piipahtamaan, pikaisesti laskiaispullille tai ehkä lasilliselle tai parille hyvää Amaronea, – ettei mitään dinnereitä, saatikka kalaaseja, kunhan toviksi istahdetaan vaihtamaan kuulumisia, kuulemaan ja kertomaan elämänmenosta…

Kun meetinki sitten siirtyi muutamia viikkoja ja kuukauden, toisenkin minä ehdin vähän paisuttaa menua. Toki oli pullaa ja punaviiniä, mutta mascarponerisotto ja paistettu parsa, salaatti tomaattivinegrettellä ja sitruuna-britapiirakka ja ”herkkutarjotin” olivat ehkä päällimmäisinä. Ja toki vuoden 2016 I Castei Amarone della Valpolicella! Kyllä oli kannattanut jemmata sitä: nyt se oli samettista, silti voimallista, herkullisen kirsikkaista, mokkaista, lempeää…

Nutellapullan lisäksi oli myös Sitruuna-Britapiirakkaa. Olihan se kokeiltava: minä sitruunafani pysähdyin kun Instan feedissä tämmönen vilahti.

Sitruuna-Britapiirakka
(ohje on täältä: https://www.instagram.com/reel/DVlEhbVCO3K/ )

Pohja
225 g voita
2 dl sokeria
1 sitruunan raastettu kuori
4 keltuaista
1 muna
4 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
1/2 dl sitruunamehua
1 dl maitoa

Täyte
200 g vaniljarahkaa
2 dl lemon curdia

Marenki
4 valkuaista
2 dl sokeria

Täyte
Sekoita täytteen aineet kulhossa tasaiseksi seokseksi. Lusikoi täyte pohjan päälle. Valmista marenki.

Marenki
Mittaa kulhoon valkuaiset ja sokeri. Vaahdota tukeva, paksu ja kiiltävä marenkivaahto. Pursota tai levitä marenki pohjan päälle. Jos pursotat marengin, tee se löyhästi ja väljästi jotta se riittää koko piirakkaan. Marenki turpoaa hieman uunissa. Paista piirakkaa uunissa noin 45 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja marenki saa kauniin värin.

Minullahan on tietysti tästä MONTAKIN KUVAA.

Ja herkkutarjotin?! Tähänkin idea Insgramista: Justjennysboards

Kaikkea pientä hyvää.

On siis oltu hyvässä seurassa ja herkuteltu viikonloppuna.

Ja minullahan on tietysti näistä (muitakin kuin tuo kännykkäotos tarjottimesta) kuvat, jopa valmiiksi editoituna. MUTTA: kuvat ovat kovalevyllä. Ja missä on kovalevy? Kotona. Ja me olemme kuin olemmekin nyt jo mökillä!

Aamuyhdeksältä lähdimme kotoa, sulat, liki tyhjät tiet, pilvistä, mukava ajella – vihdoin mökille! Nykyisin kaksi kuukautta pois täältä tuntuu pitkältä ajalta. Ja nyt, kuten aina, tuntui hyvälle tulla tänne. Palaan asiaan …

Reseptit Ruoka ja viini

Asiat tärkeysjärjestyksessä

Sitruunoiden ja parsan aika

Blogin kevätsiivous on edennyt hitaasti. Päivityshommat ja editointi ovat olleet toissisijaisia tässä jo monta päivää. Mutta hiljalleen. Hiihto, kehonhuolto, telkkari(!!), eilinen Dionysia-juhla Il Puro -ravintolassa (palaan tähän huomenna, lupaan), kukkamultien vaihto ja mitä näitä nyt on… ovat vieneet pois koneen äärestä. Ei vaan ole kovin paljoa huvittanut, ehkä siksikin, etteivät nämä hommat ole oikein luistaneet, joten olen hakeutunut muihin puuhiin. Ja onhan jotain jälkeä sentään jo näkyvissäkin, eikö?

Tähän nyt sitten yksi viikonlopun onnistumisista. Minulla oli jemmassa jo ennen joulua Italian herkut -kaupasta tilaamaani sitruunapastapussin puolikas. Nämä Scialatielli al Limone -pastat olivat molto buono! Tein niistä broilerista ja parsasta meille kahdelle ison pannullisen sunnuntaina (riitti rääppiäiseksi maanantaillekin). Parsakausi tuli siis avatuksi.

Ohjeen pohja oli jostain vanhasta Hesarista(?) leikatusta jutusta. Kirjoittelin ohjeen muokkaillen, ja ruoan voi toki tehdä vaikka pinaattitagliatellestä tai jostain muusta nauhapastasta, sillä scialatielli-pastaa ei taida normikaupasta löytyä.

Tähän nyt sitten yksi viikonlopun onnistumisista. Minulla oli jemmassa jo ennen joulua Italian herkut -kaupasta tilaamaani sitruunapastapussin puolikas. Nämä Scialatielli al Limone -pastat olivat molto buono! Tein niistä broilerista ja parsasta meille kahdelle ison pannullisen sunnuntaina (riitti rääppiäiseksi maanantaillekin). Parsakausi tuli siis avatuksi.

Ohjeen pohja oli jostain vanhasta Hesarista(?) leikatusta jutusta. Kirjoittelin ohjeen muokkaillen, ja ruoan voi toki tehdä vaikka pinaattitagliatellestä tai jostain muusta nauhapastasta, sillä scialatielli-pastaa ei taida normikaupasta löytyä.

KANA-PARSA-(SITRUUNA)PASTA (kuva otsikkokuvassa)

300 g (jyvä)broilerfileitä/leikkeitä
300 g penne-, kierre- tai perhospastaa
kanafondia
3 dl talteen otettua pastan keitinlientä
1 ½ nippua vihreää parsaa
3 valkosipulin kynttä
1 dl lehtipersiljaa
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl voita
vastaraastettua parmesaania
mustapippuria myllystä

Mausta broiler (suolaa, valkopippuria, sitruunapippuria (vähän), timjamia) ja anna sen maustua ainakin puolisen tuntia. Paista se palat öljyssä pastan kypsyessä.

Keitä pasta kasvis- tai kanaliemessä (vettä + liemikuutio), kunnes pasta on al denteä eli vielä hieman hampaissa tuntuvaa. Valuta valmis pasta, ota keitinlientä talteen kolme desilitraa. Laita valutettu pasta takaisin kattilaan, jossa on tilkka öljyä pohjalla.

Leikkaa parsatangoista puumaiset tyvet pois. Paloittele parsa, jätä nuput kokonaisiksi.

Hienonna valkosipulin kynnet ja persilja huolellisesti. Kuumenna öljyä isolla pannulla ja paista valkosipulia sekä persiljaa keskilämmöllä sekoitellen. Lisää pannulle parsapalat. Paista sekoitellen pari minuuttia. Lisää pastan keitinliemi ja anna kiehua vielä pari minuuttia.

Kaada pannulle pasta, pastan keitinliemi, hyvin pestyn sitruunan raastettu kuori, sitruunamehu, voi ja broileripalat. Rouhi päälle pippuria. Kuumenna ja sekoittele hyvin. Tarkista maku. Tarjoa heti vastaraastetun parmesaanin kanssa.

Bon Appetito!

Reseptit Ruoka ja viini

Ruokapöytään vaihtelua – ”nettiruokaa”

Nettiruokaa? – Sellaisia ruokia, joihin inspiraatio tai tarkka resepti on tullut netissä vastaan, ja se on sitten innostanut kokeilemaan. Ehkä pari, kolme kertaa kuukaudessa teen jotain uutta ”nettiruokaa”. Nykyisin ehkä vähän harvemmin kuin aiemmin, koska en kovinkaan paljon somessa surffaile, ruokablogejakaan en ole oikeastaan vuosiin seurannut.

Nyt on jaettavana kolme uutta kokeilua, ja vain gyoza/dumplings-paistos on sellainen, joka tuli vastaan vahingossa: sen bongasin Minna Kuukan Instasta.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Soijasilakat ja piparjuurikastike löytyi kun hakemalla hain, siis googlailin jotain uutta silakkaruokaa. Tämä on kyllä ehkä tarkoitettu illanistujaisiin tai vaikka mökkiterassilla kesäiltana oluen kera nautittavaksi, mutta meillä on nyt muutaman kerran syöty ihan arkiruokana perunoiden ja salaatin kera. Tänään lisukkeena puikulamuusia ja sydänsalaattia, jolle piparjuurikastike sopi oikeinkin hyvin.

Soijasilakat ja piparjuurikastike
(ohje SOPPA 365 – sivulla)

400 g silakkafileitä

1/2 dl vehnäjauhoja

1/2 dl soijakastiketta
1/2 dl vettä

Piparjuurikastike

1/4 kurkku

1 pieni salottisipuli

1 dl majoneesia

1 dl kermaviiliä

2 tl raastettua piparjuurta (valmiina kaupasta)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pyörittele silakkafileet kauttaaltaan vehnäjauhoissa. Asettele fileet kalan muotoon taitettuina leivinpaperilla päällystetylle uunipellille.
Sekoita soijakastike ja vesi. Voitele silakat soija-vesiseoksella ja laita uuniin paistumaan 45 minuutiksi. Voitele silakoita lopulla soija-vesiseoksella paiston aikana kaksi kertaa, noin 15 minuutin välein. Valmiit silakat ovat väriltään tummia ja rakenteeltaan rapeita.
Kuori ja leikkaa kurkku hyvin pieniksi kuutioiksi. Hienonna salottisipuli. Yhdistä piparjuurikastikkeen aineet keskenään.
Dippaa hieman jäähtyneitä silakoita piparjuurikastikkeeseen.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toinen uusi ruoka on gyoza*-vuoka.

Kiinalaiset dumplingsit taitavat olla tutumpia kuin gyozat, jotka nekin ovat ohueen taikinaan käärittyjä liha-, kana- tai kasvisnyyttejä. Gyozat kuuluvat ennen muuta japanilaiseen ja korealaiseen keittiöön.

Laitoin tuohon vain yhden Gyoza-pussillisen (Oulun Aasia Marketista), joten olisi kannattanut laittaa vähemmän kookosmaitoa: siten ruoasta olisi tullut enemmän ’vuoka’ tai ’paistos’, nyt ruoka jäi vähän turhan ”keittomaiseksi”. Tämän kanssa tosin voisi tarjota riisiä tai nuudeleita, jolloin paistos toimisi todella sakeana kastikkeena.

Meillä pakkaspäivänä ulkoilujen jälkeen melkein koko iso vuoallinen (ilman riisiä) hupeni kahdestaan. Siis hyvää on.

Tässä resepti aukikirjoitettuna, ja Kuukan Instassa on videokin tekovaiheesta. KLIKS

Gyoza-vuoka

5 dl kookosmaitoa
2–3 rkl punaista currytahnaa
2 rkl soijaa
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl hunajaa
2 valkosipulin kynttä raastettuna
Pieni pala inkivääriä raastettuna sekin

Sekoita yllä olevat keskenään.

2–3 paksoita
2 gyotzopussia

Lisää joukkoon paloiteltu paksoi ja jäiset gyotzit.

Kaada seos isoon uunivuokaan, peittele foliolla ja laita uuniin (+ 200 C).
Ota folio pois 20 min. jälkeen ja kypsennä vielä 10 minuuttia.
Pinnalle oman maun mukaan kevätsipulia, chiliöljyä, korianteria.

Tästä ”viraaliruoasta” on yksi monista reseptiversioista myös ”Kokit ja potit” -blogissa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kolmas uusi ruoka on sekin uunissa kypsennettävä ja senkin ohje on netissä, mutta sitä en löytänyt ”vahingossa”, vaan koska surffailin ”Epätrendikkäässä ruokablogissa”. Ja miksi siellä? – Blogia pitää turkulaispariskunta, jonka tapasin Oulun rotissöörien järjestämässä kokkauskisassa tammikuussa.

Heidän blogiinsa olen toki vuosien varrella törmännyt aiemminkin, mikä ei ole ihme, koska se on melkein yhtä vanha kuin tämä minun ”Tuulestatemmattua” ja siellä on valtava määrä makoisien ruokien ja leivonnaisten ohjeita. Suosittelen tutustumaan.

”Helppo ja maukas kana-riisivuoka” [linkin takana resepti] tosiaan on helppo ja maukas ja mausteinen, hyvä niin. Annoksesta riittää isommallekin porukalle.

Kohtahan voi jo ryhtyä suunnittelemaan pääsiäisen tarjottavia, eikö vain? 😊

[Otsikkokuva on syksyn 2016 Japanin matkan kuvasatoa – suosittelen klikkautumaan vanhalle kuvasivulle (ks. mm. sushit!!) Gyozat ja dumplingit ja toki sushitkin tulivat silloin testatuksi ja kuvatuksi moneen kertaan.]

Joulu Reseptit Ruoka ja viini

Pieniä iloja maanantaissa

Otsikkokuvassa (kalenterikuva 15) meidän La Festa (kuvassa oikealla) viime torstai-illan revontulten alla.

Tänä syksynä Aurora Pro -revontuliäppi on laulanut aika paljon, mökillä varsinkin, ja kuten ennenkin se on aika luotettava ennustuksissaan/ilmoituksissaan, mutta minä olen ollut hyvin laiska lähtemään pakkaseen kuvailemaan. Torstainakaan en kotipihaa kauemmas lähtenyt, ja silloinkin vain koska ”tarvitsin” kuvan. Se oli hyvä liittää kutsuun: tuttu pariskunta Pehtoorille töiden kautta, minulle kuntosali- ja pyöräilyelämästä. He piipahtivat tänään glögillä, hakemassa Saariselkä-kalenterin ja vaihtamassa kuulumisia.

Tein glögin oheen myös pientä suolaista. Pitkästä aikaa Parmankinkkurullia. Vasemmalla olevat eivät ole homeessa, vaikka vähän vihertävätkin, vaan niissä on vihreää pestoa kun oikealla olevissa on punaista pestoa. Molempi parempi.

Näiden ohje on paitsi täällä blogissa KLIKS (samalla sivulla myös erinomaisen ruokaisan ja hyvän Parmansalaatin ohje), mutta myös LappItalia-kirjassa. Juuri siinä kirjassani, joka on parhaillaan arvonnassa. Vielä tänään ja huomenna voit osallistua arvontaan täällä.

~~~~~~~~~~~~

Tänään aamulla lenkille lähtiessä maassa oli

kauniisti uutta lunta, maisema liki jouluinen.

Kotipihalla pupun jäljet saivat hymyn huulille.

Jotenkin symppis juttu.

Historiaa Joulu Reseptit Ruoka ja viini

Persimonisalaatti ja muistoja lasipurkista

Nyt on löytynyt joulupöytään uusi salaatti!

Tämä sopi ainakin eilisen poronkäristyksen ja puikulamuusin [perinteinen itsenäisyyspäivän ruoka] kanssa. Tämä olisi hyvä lounassalaatti sellaisenaankin. Minusta se on hyvin kauniskin: jouluinen ja juhlava.

Persimon-mozzarellasalaatti

2 persimonia
salaattia
pussillinen mozzarellapalloja
½ granaattiomenasta siemenet
20 – 30 pistaasipähkinää (mielellään suolattuja

Vinegretti kastikkeeksi

2 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl vaahterasiirappia

Pese ja viipaloi persimonit.
Tarvittaessa huuhtele ja kuivaa salaatti.
Valuta mozzarellapallot.
Halkaise granaattiomena ja irrota siemenet*.
Kuori pistaasipähkinät ja rouhi veitsellä kevyesti.

Asettele salaatti, persimonit ja juusto vadille.
Ripottele granaattiomenan siemenet ja pähkinät pinnalle.
Sekoita vinegretin ainekset ja kaada salaatin päälle juuri ennen tarjoamista.

*Granaattiomenan siemenet irtoavat suhteellisen helposti, kun ensin pyörittelet hedelmää pöytää vasten. Kolme erilaista kuorimistapaa on esitelty Kotilieden sivulla KLIKS Ja muista ostaessasi että mitä kiiltävämpi kuori hedelmässä on, sitä parempia siemenet ovat. Mattainen, harmaa kuori tarkoittaa ylikypsää hedelmää, joka kannattaa jättää kauppaan.

~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERIN LUUKUSSA 7 on kuva kauniista lasipurkista ja sen jouluisesta koristelusta.

Tällainen oli meidän perjantaisessa kyläpaikassa, ja mehän, varsinkin me historioitsijat, ryhdyimme pohtim aan lasipurkkien historiaa ja käyttöä menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina. Kaikilla meillä oli kotona ja mummuloista muistoja Riihimäen, Karhulan … lasipurkeista. Myös jotain muistikuvia, jopa tietoa, siitä, mitä lasipurkeissa säilytettiin.

Mitä muistoja sinulle tulee? Mitä lapsuuden kodissasi tai mummolassa tällaisissa säilöttiin/säilytettiin? Oliko jopa kirkonkylän kaupassa tällaisia? Vai oletko nähnyt niitä vain sisustuselementteinä?

Joulu Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini

Neulomista ja ruoanlaittoa mökillä

Mökkielossa neulominen ja valokuvaus hiihtämisen, patikoinnin, saunomisen, ruoanlaiton ja nukkumisen (ah, onnea! yhdeksän tuntiset unet yö toisensa jälkeen!!) lisäksi ovat osa antoisaa arkeani.

Tänään neulominen ja valokuvaus yhdistyivät: sekä uudempi mökki, Myötätuuli, että pihapiirin nili ovat saaneet näillä pakkaskeleillä lämmittävät villapuserot ylleen.

Otsikkokuvassa Myötätuuli vielä ilman villaista lämmitystä. 🙂

Ja alla keloista tehty nili villaneuleeseen kiedottuna.

~~~~~~~~~~~~

Nyt on hyvin syönyt olo.

Kuten tapana on, kerran mökkiviikon/oleilun aikana käymme kylillä ravintolassa syömässä. Tänään oli sen aika.

Palaan siihen huomenna. … Nyt kotikeittiöihin muutama pikkujoulujen – tai ihan vaikka arjen – ruokavinkkiä.

Tässä joku päivä …

– päivämääriä tai viikonpäiviä ei meiltä metsäläisiltä kannata tarkemmin kysellä: kun valoisaa on hiipuva määrä päivässä = neljä tuntia (klo 11 – 15), kun kalentereissa ei juuri ole merkintöjä, kun elellään pimeän mökkitien perällä, ja kun yhdessäkään muussa noin kahdessakymmenestä mökissä ei ole ketään, vaan ollaan ihan mörön syötteinä keskenään, kun nukutaan melkein kellon ympäri, niin on vaikea muistaa, milloin mitäkin tapahtui.

Siis: olipa kerran, – joskus tässä kuluneella viikolla, eräänä päivänä … – siis tein meille samettista, lämmittävää, kevyttä, pehmeää tomaattikeittoa. Ja koska keitto yksistään ei monta tuntia ulkoillelle ollut riittävä eines, värkkäilin oheen suolaisia joulutorttuja. Ja tässäpä niihin ohjeet.

Ensin

Lempeä tomaattikeitto
(neljälle)

2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 tlk Datterini*-tomaatteja (Mutti)
0,4 l vettä
1 kasvisfondikapseli
2 – 3 rkl tomaattipyreetä
suolaa, mustapippuria
1 tl sokeria
1 tl kuivattua basilikaa
100 g sulatejuustoa (kolmannes/puolikas Koskenlaskijasta)
1 prk creme fraichea

Kuori ja pilko sipulit ja kuullota ne öljyssä.
Lisää Datterini-tomaattimurska, vesi, kasvisliemifondi ja tomaattipyree.
Kuumenna keitto kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen vähintään noin 20 minuuttia.
Lisää joukkoon sulatejuusto sekä mausteet ja soseuta.
Lisää suola, pippuri, sokeri ja basilika.
Soseuta kuohkeaksi ja lisää samalla creme fraiche.

*Datterini” on pieni, makea ja kirsikkatomaatti, Ne ovat luonnostaan makeita ja niissä on kiinteä koostumus, niitä voi syödä sellaisenaan, mutta myös tölkitettynä sopivat moneen. Mutti rulettaa tässäkin tapauksessa . Datterini-purkki maksaa kaksi kertaa sen kuin tavallinen Mutti-prk, mutta esim. tässä keitossa se puolitoista lisäeuroa kannattaa maksaa!

Sitten ne suolaiset tortut

Savulohitäytteiset tortut

1 pkt torttutaikinaa
1 kananmuna
pala lämmin (tai mikseipä myös kylmä)savulohta
½ pkt Patros-fetaa
1 dl creme fraichea

Koristeluun Caviartia tai oikeaa siianmätiä ja ruohosipulia tai timjamia,

Sulata torttutaikina ohjeen mukaan.
Tee taikinasta tortut ilman täytettä, voitele kananmunalla ja paista paketin ohjeen mukaisessa lämmössä.
Anna jäähtyä ja tee sillä aikaa täyte.

Murustele feta, sekoita joukkoon silputtu lohi ja notkista creme fraichella.

Lusikoi täyte torttupohjien päälle, koristele ja tarjoile vaikka lempeä tomaattikeiton tai vaikka valkoviinin/glögin kanssa.

Toinenkin suolaisten joulutorttujen ohje sattui silmiin…

Vaikuttaa kyllä melkein vielä paremmalta kuin tuo edellinen ohje.
Pakastelokerossa on myös voitaikinapaketti, joten josko viikonloppuna tekisin näitä?

Vuohenjuusto-tortut

1 pkt (500 g) voitaikinalevyjä
1 kananmuna
200 g vuohenjuustoa
1 rkl juoksevaa hunajaa
3 rkl rouhittua, kuivattua karpaloa tai puolukkaa
2 rkl paahdettuja auringonkukansiemeniä

Valmistusohjeet

Leikkaa hieman kohmeiset levyt neliöiksi. Tee kulmiin viillot. Taittele joulutorttujen tyyliin. Nosta pellille. Voitele kevyesti vatkatulla munalla.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia.
Ota pelti pois uunista. Nosta päälle paloiteltua vuohenjuustoa ja valuta pinnalle hunajaa. Jatka paistamista noin 3 minuuttia. Viimeistele karpaloilla ja siemenillä.

~~~~~~~~~~~~~~

Reseptit Ruoka ja viini Viini

Pyhäinpäivän aattona

Lokakuun loppu, pyhäinpäivän aatto, Halloween-perjantai, apaattinen vesisade, kekri, kaksin kotona. Ei mitään ”suuren urheilujuhlan tuntua”, vaan ihan vaan tavallinen, levollinen perjantai.

Ruoanlaittoa viimeisen päälle, huolella hankintoja ja tekemistä. Ja ensimmäinen leivinuunin lämmitys.

Pehtoori sen jo aamuvarhain aloitti. Iltapäivällä lämpö juuri sopiva pitkään valmistellulle kurpitsa-naudanlihapadalle. Valmistelu ei ollut vaikeaa, toki vei tovin aikaa, mutta sitähän minulla päivällä kerrallaan nykyisin on. Eikä tarvitse olla enempää; päivä kerrallaan. Ja tänään on ollut hyvä päivä. Juuri tänään.

Korttelileipomon viikonloppukassi oli oiva aloitus ruoalle: yllätys oli halloween-koristelu hapanjuurileivän pinnalla. Juuri sopiva tämän vuoden Halloweeniin.

Meillä kun ei nyt ole alakouluikäisiä täällä käymässäkään, niin haamuleipä oli hyvä ”myönnytys” halloweenille. Toki pääruokakin oli teemaan sopiva: kurpitsa-naudanlihauunivuoka! Johan se oli hyvää.

Padan resepti vaati viiniä. Ohjeen mukaista viiniä ei Ruskon Alkossa ollut, mutta toinen, suht edullinen portugalilainen löytyi: Vale D. Maria.

Se puolikas, joka padan kypsennyksestä jäi ruoan kanssa nautittavaksi, oli ilo ja maistui ruoan parina oikein hyvin.

Huomenna sitten Halloweenista pyhäinpäivään….

Italia Reseptit Ruoka ja viini

Pyöräillen ja kokkaillen – vain vähän uutta arjessa :)

Olen päässyt taas pyöräilemään. Patikoinnin jälkeen Oulun baanoilla polkeminen sujuu syyssäästä huolimatta varsin kevyesti. Hyvä niin, sillä tämän kauden tavoitteesta puuttuu vielä vajaa sata kilometriä.

Eilen ja tänään oli hyvä ja kauniskin keli. Eilen jopa tyventä, eikä minulla tietenkään kameraa mukana. Tänään oli.

Ja Sardiniassa oli! Ja kuvia muistikorteilla sen verran paljon, että tänään jo kolmas ilta kulunut niiden parissa. Huomenna sitten kuvakansiot saatesanoineen valmiiksi.

Muutakin Italian ”satoa” tänään työstettävänä: Pehtoori tykästyi kovastikin Baja Sardinian hotellin illallisen primi-annokseen, joka oli yhdenlainen pastaruoka. Minä annoin googlen etsiä reseptejä, ja löytyihän niitä. Vaikuttaa olevan ihan perusruokaa nimenomaan Sardiniassa ja Sisiliassa: Pasta-timbaali munakoison kera!

Päädyin tekemään tuon alla olevan mukaan.

Timballo di pasta con melanzane

Google-kääntäjä avitti ohjeen kääntämisessä. Tässä pitkä, selkeä ohje pdf:nä Pastatimbaali.

Eihän siitä ihan niin kaunis tullut kuin ”Angelinalla”. Ja vaikka mukisematta huljuttelin oliiviöljyä niin paljon kuin tarve vaati, ja muutenkin aika tarkasti (tavoistani poiketen) noudatin ohjetta, niin vähän parantamisen varaa jäi. Rummon Tubetti -pasta ei ehkä ollut paras mahdollinen, pätkitty cappellini voisi olla parempi? Ja leikkasin munakoisoviipaleet liian paksuiksi.

Silti: maistui ja nälkä lähti. Ja teen toistekin. Yhdenlainen, hyvänlainen makaronilaatikon, moussakan ja lasagnen välimuoto tämä on. Luulen että huomenna on vielä parempaa kuin tänään.

Sardinian reissun ruokakokemuksista lisää kuvia ja kokemuksia viikonloppuna. Jotain uutta silloinkin kokeiluun.

Reseptit Ruoka ja viini

Kesäruokapöydässä

Ruoka on kesälläkin ilo, ja tarviihan sitä ihan että jaksaa… 🙂

Tomaattirisotto. Hassua etten (kai) ennen ole sellaista tehnyt. En, vaikka sekä tomaatit että risotot ovat ehdottomia herkkujani. Eilen tein. Ja tietysti Henkka Alenin ohjeella. Henkan italialaisista kokkailuista tykkään muutenkin, ja onhan hän ”Mutti-lähettiläs”. Siis keskellä kotimaisten tomaattien sesonkia tein risoton tölkkitavarasta. Ja kyllä, kyllä se kannatti.

Tomaattirisotto Henri Alénin tapaan

Oheen Lihamestarilta ostettu muutama siivu Iberico Serranoa. Italia meets Spania. Lisäksi oululais-ranskalaisen pastisseerian hapanjuurileipää.

Oli hyvää. Kyllä me nautimme. Paljonkin. Ja erityisesti alkuruoka, lisuke. Kirsikka-burrata-salaatti!!! Kuinkahan monta päivää peräjälkeen voisin syödä vain tätä …

Se ohjeen löysin FB:stä.

Ja tässä se. Laitoin meille vain yhden burratan, ja kirsikoita taisi olla neljä desiä. Niin hyvää. Sumak? – Sen voi korvata raastetulla sitruunan kuorella, mutta onnistuin löytämään (kolmannesta kaupasta) aitoa sumakia. Merikoskenkadulla on Itämaisten herkkujen kauppa, ja sieltähän tämäkin, ehkä vähän eksoottinen mauste löytyi. Pikantin lisän antoi ruoalle.

Tänään jatkoa hyvän ruoan viikonlopulle.

Muttista huolimatta, – kotimaiset tomaatit ovat nyt parhaita. Moneen sopivat. Syön niitä enemmän kuin mansikoita, ja se on paljon se.

Uudenlainen tomaattipiirakka, ja sille pari salaattia, olivat tämän päivän menussa. Ohjeen kaikkia aineksia ei ollut kotona, ei mm. valkosipulisuolaa, joten laittelin omasta penkistä pienen, pienen kokonaisen valkosipulin, ja juuri sekö teki tästä piirakasta tuoksuvan, melkein makean. Niin tai näin: jo tuoksu oli hyvä, ja maku erinomainen.

Tomaatti-juustopiirakan oheen, ukkosen nousua piazzalla katsellen, avasimme valkkarin, joka Alkon mukaan näyttää olevan uutuus, mutta on sitä ollut ennenkin.

Ja ennenkin on todettu hyväksi. Tämän talon punaviini (jota nyt ei ole Alkossa) oli meillä talvella pataruokien kaverina ainakin pari kertaa, ja nyt valkoinen tempranillo oli mitä parhain. Paco Garcia el Yergo Tempranillo Lämmin suositus tälle.

Nyt on kahden hengen ruokaviikonloppu vietetty. Pyöräteillä ja puutarhassa kulutettu kaloreita ja aikaa. Kesän soisimme jatkuvan… myös pohjoisessa, jonne jo mieli taas halajaa, viikon päästä sitten sinne. Toivottavasti.