Kartanokierros vol. 2

Vähän pitempi illallismatka tänään. Ajaa hurautettiin Mustioon. 🙂

Mustion linna, puisto, museo, kesäteatteri ja krouvi, sekä läheiset Fiskarsin ja Billnäsin ruukkikylät olivat syy valita Mustio tämänvuotisen kotimaanturneen ykköskohteeksi.  Nyt kun  puuhamaat ja Särkänniemet  eivät ole enää Top Ten -listalla eikä Savonlinnan sponssattuja oopperajuhlamatkoja enää ole miehen työsuhde-etuna niin historia ja ruoka ovat tärkeitä valintakriteerejä pikku rengasmatkallemme. Puistot ja patikointi tuovat lisäpisteitä. Viime kesän itäinen kartanokierros saa nyt jatkoa täällä helteisellä (liki + 30 C) Länsi-Uudellamaalla…

Nyt ollaan siinä iässä ja elämäntilanteessa, jolloin hotellia valitessa rauhallisuus, aamiaisen terveellisyys, suurentava meikkipeili kylppärissä, omat peitot, historian havina, miljöö ja atmosfääri ovat tärkeämpiä asioita kuin lasten leikkinurkka, piirrettyjen kanava, ilmaiset lastensängyt (joiden vuoksi kahdenhengen huoneissa nelihenkisellä perheellä ei paljon liikusteltu), mieluusti kylpylä ja edullinen asiakasomistajatarjous tms. kuuluivat kesäkohteisiin.

Vaikka kyllä lastenkin kanssa historiakohteita koluttiin: muistanpa kun käytiin Turun linnassa samalla reissulla kuin Muumimaailmassa, mikä tarkoittaa että Esikoinen oli vähän vajaa viiden ja Kuopus vähän yli kolmen. Meitsi pisti sitten koko tarinankerrontaarsenaalin peliin ja koetti elävöittää linnan historiaa… Kerroin Eerikin ja Juhanan valtakiistoista ja käytiin tietysti katsomassa Eerikin vankityrmää. Niinpä linnavierailun jälkeisenä aamuna Juniori sitten aamiaisella murolautasen äärellä pohti, että miksihän se Erkin äiti oli pistänyt ne pojat sinne tyrmään? 🙂

No Mustio valikoitui myös henkilöhistorian vuoksi. Tänä vuonna kun halusimme käydä minun toisen mummolani, isänpuolen suvun seuduilla. Viime kesän Kymin ja Tavastilan mummolan jälkeen vuorossa Perniön seudut. Kummasskaan mummulassa ei asu enää sukulaisia, mutta nämä maisemat kuuluvat kuitenkin lapsuuteni kesämatkoihin, ja siksikin täällä päin suvista Suomea. Pari päivää ja yötä täällä. Viime lauantaina Palazzo Carlettissa ja nyt täällä. Jos valittaisin, häpeäisin.

Kerron huomenna, oliko Linnankrouvin ruoka niin hyvää kuin Hesarin ruokajutussa kehuttiin ja oliko kesäteatterin Kuumat linjat katsomisen väärti…

2 kommenttia artikkeliin ”Kartanokierros vol. 2”

  1. Mustio on kaunis paikka;olen kerran käynyt,tosin vain pikaisesti.Kävin tämän kesän Suomen reissulla Tertin kartanossa,jonka näin sinun maininneen tuossa viime vuoden kartanokierroksella;upea paikka!

    Vastaa
  2. Upeita matkakohteita kotimaassa.
    Pieni ”historiallinen” korjaus: Koivulassa asuu sukulaisia! Kaarlo Saaristo on isasi pikkuserkku! Voitte huoletta pistaytya siella, olemme kaikki aina tervetulleita ja Lindeman’s viinia loyty kellarista:)

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.