Showing: 1 - 10 of 31 RESULTS
Niitä näitä Puutarhahommia Valokuvaus

Liikettä ja tietoliikennettä

Ihan mahdottoman kirkas, kaunis päivä tänään. Ja nyt tuntuu olevan liki sääntönä, että jos jätän kameran kotiin, ovat Oulun jokirannat, järvet, merenranta täysin tyveniä. Ultramariinin-, meren-, taivaan-, hopeansininen vedenpinta kaikkialla. Juuri tällaisina päivinä on vähän sellainen nolo olo, että olen kuin pahimmat teinit ja vähän vanhemmatkin, jotka eivät näytä osaavan kokea ja elää mitään, jollei kaikesta tapahtumisesta, ihmisistä, cappuccinosta, vaatteista, kaikesta mahdollisesta oteta kuvaa. Ja tietysti selfiet päälle.

No minulla vähän erilaista: maisemat, tilat, tyvenet rannat, vanhat ovet, auringonpaiste tai tuulinen metsä  ja okei myös ruoat, olisi saatava nähdä linssin läpi ja tavoitteena tallentaa muistikortille: ´jotta minä muistaisin´. Kaikki paitsi omakuvat!

Ikään kuin kuvanottohetki vasta sanoittaisi minulle todellisuuden eläväksi, koetuksi. Nyt kun en juuri enää kuvaa ´työkseni´, niin tämä ´kaikesta-kauniista-kuvauksellisesta-matkavarresta-on-otettava-kuva´ tuntuu taas pahenevan.

Kun tänään ei tullut pysähdyttyä kuvaamaan, niin aikaa ja intoa pyöräilyyn kauden lopulla tuntui olevan vaikka kuinka ja paljon. En tarkkaan tiedä, missä oikein kuljin, kun Maikkulan Lankakaupan pihalta suuntasin läheisen kuntoreitistön poluille ja latupohjille ajelemaan. Nyt on liikkunut olo!

Muutoin päivä onkin kulunut tietoliikenneasioissa! Lumipalloefekti vyörähti käyntiin pariviikkoa sitten (VIHDOIN!!) kytketyn valokuidun käyttöönottamisessa. Kyllä entiselle ATK-vastaavalle on ollut nyt wifi-verkoston (myös Festaan) uudelleenluomisessa ja laitteiden asetusten muuttamisessa touhua ja tupinaakin. Samalla päivitin kaikki tietoturvat kaikkiin vempaimiin. Lumipalloefekti vei Muistikuvia-firman matskujen pakkaamisen, pöytäkoneen tilan raivaamisen, Telia-tilin päivitykseen ja piuhavyyhtien setvimiseen. Ei ihan mieluisinta puuhastelua, mutta onhan järjestyksen aikaansaaminen ilahduttavaa.

Ja samaan aikaan toisaalla: Pehtoori on reissun jälkeisestä flunssasta toivuttuaan saatellut puutarhaa talvilevolle.

Kuvan petunia (onkohan se petunia) on niitä harvoja juttuja, jotka ovat minun vastuualueellani, enkä ole senkään osalta tehnyt vielä mitään syystoimia. Mitenhän jos vain nostaisin sen sisälle? Muut kesäkukat Pehtoori onkin jo puolestani raivannut pois…

Oulu Puutarhahommia

Pionien aikaan

Oi, mitä ihania kesäpäiviä onkaan kotipihalla ja pyöräteillä, vesien rannoilla ja ruokapöydässä ollutkaan.

Tänään taisi olla kotipuutarhassa pionien paras päivä.

[ klikkaa keskeltä, diaesitys käynnistyy]

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Päivät ovat olleet hyviä, mutta aamuthan ne ovat parhaita. Eilen Valkiaisjärvellä aika varhain, – aamun toinen kahvihetki siellä.

Lipporannan kerrostalojen muutoinkin tyylikkään parkkihallin seinään on tullut uusi muraali!

Sopii erittäin hyvin Tervatoppilan, Oulujokisuiston, Lipporannan kontekstiin. En löytänyt taitelijan nimeä mistään, mutta hieno tuo on!

Niitä näitä Puutarhahommia

Puutarhoissa ja merenrannassa

Puutarhoilla, – pyörällä Seelantiin, pyörällä Hietasaareen, ensin Säynäjäaholle, sitten Aleniukselle. Molemmista täydennyksiä jo aiemmin haettuihin… Molemmat omalla tavallaan parhaita.

Auringossa, hyvä on, melkoisessa siitepölypöhnässä, mutta liikkumisesta nauttien, vähän mutkienkin kautta, että sain sen 40 km poljettua.

Oli vähän hassu tunne, sellainen totaalisen kiireetön: ei tarvitse tehdä mitään. Ei mitään, ei tarvi.

Mutkiin kuului ajelu Möljälle, pyörä parkkiin, ja rannalle hengittämään. Oli ”meren tarve”.  Eikös minulla aina? Viime aikoina taas enemmän.

Ja siellä yksinäisen joutsenen lento ohi,- honottaen, toitottaen, heipaten,  – olen ihan varma, että systerihän se.

Iltapäivä pihalla, kesäkukatkin on nyt. Nyt on näin.

Niitä näitä Puutarhahommia

Kesää odotellessa

Tänään ensimmäinen päivä jolloin tarkenin pyöräillä lenkin ilman sormikkaita. Iltapäivällä jo niin lämmin, että islannin villaneuleen olisi voinut jättää pois, mutta kyllä se aamupäivällä oli vielä ihan tarpeen. Siis se, mitä yritän selittää on se, että vihdoinkin on ollut aika lämmin päivä.

Ehkä kevään viileys selittää, miksei minun viime syksynä istuttamistani kymmenistä, tai yli sadasta kukkasipulista ole noussut kuin muutama narsissi ja kuusi tulppaania. Eikä yhtään krookusta! Posliinihyasintit (kuvissa) sentään ovat kukkineet jo pari viikkoa. Ne on kivan näköisiä.

Huomenna ajateltiin hakea puutarhalta kesäkukat ja sitten alkaakin olla piha kesäasetuksissa ja ”päivitetty”. Eilen sain Huvilan siivottua ja ikkunat pestyä – huolimatta hyytävästä säästä ja ikävistä sadekuuroista. Tehdään kesää vaikka väkisin. Noh, eihän nämä nyt niin isoja huolia…

Mökkireissuja lukuun ottamatta meidän kesäkalenterissa ei mitään reissuja olekaan, joten hyvä saada koti ja piha kesäiseksi.

Paitsi että ajateltiinhan me keskiviikkona käväistä ulkomailla: Haaparantaan ajateltiin pitkästä aikaa piipahtaa, ja Torniottaressa haluan myös käydä. Kesäjuttuja sieltäkin. Tornion Lappia-opistossa vuosina 2015 – 2017 kulkiessani löysin tuon mukavan putiikin, josta löytyi monta kertaa sekä kotiin tai mökille että garderobiin jotain kaunista ja/tai muuten mukavaa, enemmän vähemmän tarpeellista. Josko nyt löytyisi mustat kesähousut? Tai musta salsahame! Myydäänköhän niitä enää missään? Vaatekaapista perkasin ja huolsin viime viikolla ison kassillisen aika väljäksi käyneitä kesäkamppeitani ja vein SMUK-kirpparille. Oulun keskustassa tämä ”täyden palvelun, moderni” kirppis kierrättäköön vaatteeni, ja minä hankin vähän uusia.

Puutarhahommia Reseptit Ruoka ja viini

Touhun ja toimen päivä

Touhun ja toimen päivä. Minullakin tänään. Pehtoorilla niitä on ollut jo pari, kolme viikkoa. Pihahommien aikaa. (Otsikkokuva kesältä 2010)

Kesävieraat, pihalla piipahtelijat, joskus ohikulkijatkin usein ihastelevat pihaamme, ääneenkin kehuvat, kuinka harmooninen ja hyvin hoidettu, vehreä ja vihreä se onkaan, ja samaan hengenvetoon päivittelevät, kuinka paljon se mahtaakaan vaatia aikaa ja huolenpitoa. Mihin mies on vuosikymmeniä vastaillut, ettei pihanhoito nyt niin paljon aikaa vie, mitä nyt ”keväin, syksyin jonkun päivän, ja sitten kesällä nurmen liikkuu, ja hyvinä kesinä kasteluhommia, eipä siinä juuri muuta…”  Noh, eihän se nyt ihan noin mene.

Vuosituhannen vaihteessa pihahommat olivat kesä kesältä enemmän aikaa vieviä, mutta enpä minä millään muotoa katsonut tarpeelliseksi puuttua miehen ajankäyttöön hyvän harrastuksen parissa. Päinvastoin: kannustin ja lapiointihommia tehden olin mukana minäkin: ks.  Legendaariset multakuormat!!

Kun parinkymmenvuotinen pihanhoito kesällä 2004 palkittiin ”Oulun kaunein piha” -kilpailussa voitolla, se oli kyllä Pehtoorin ansiota. Ja vaikka meidän molempien puutarhanhoito ja pihan siistiminen on viime vuosina vähentynyt paljonkin, niin kyllä miehellä edelleen menee keväin syksyin parisen viikkoa täysiä työpäiviä ”ihan pihalla”.  Viime viikolla vielä aidan ja perkolan maalaus ”ekstrana”. Huomenna taidetaan pestä piazza, laitella pihakalusteet ja minä ajattelin ehkä vielä siivoilla Huvilan, ja ensi viikolla sitten haetaan kesäkukat. Josko tämä hyinen toukokuu jo muuttuisi oikeaksi kevääksi?

Tänään Pehtoori tienasi perinteisen Uleåborg-illallisen  ja pesi koko talosta ikkunat, ja samaan aikaan toisaalla minä pesin ja silitin kaikki pitkät verhot: oli jo aikakin!! Aikaa tähän kaikkeen meni, mutta nyt on hyvä mieli. Ja homma jatkuu huomenna, ehkä.

~~~~~~~~~~~~~~

Tänään tämmöinen aika hyvä, arkinen, siivouspäivänä helposti valmistuva Uunifeta-parsapasta

Puutarhahommia

Yrtillä nuoruutta?

Tunnistatko mikä tämä on?

Tuolla se kasvaa minun isossa yrttiruukussani.  Se on kuolematon ~ immortelle. 

Se estää vanhenemista! Nyt lähtee mun ihovoidepurnukat (jotka nekin ovat enimmäkseen luonnonkosmetiikkaa: Saaren taika!)   alahyllylle ja teen tästä yrttiöljyä, ja voi olla ettette enää tunnista minua, kun ryppyni hiipuvat ja maksaläikät käsistäni vaalenevat. 😅

Helichrysum italicum eli italianolkikukka on Välimeren maissa villinäkin kasvava kasvi, jonka arvokasta eteeristä öljyä on käytetty perinteisesti moniin eri tarkoituksiin. Toinen yleisesti käytetty nimitys helichrysumille on immortelle, kuolematon. Mikrobeja torjuvasta vaikutuksesta on tieteellistäkin näyttöä, – – Helichrysumin kauppahinnat ovat olleet hurjan korkeita,

Helichrysum torjuu monenlaisia mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa iho-ongelmia. Sitä voi siis käyttää pienten haavojen hoidossa sekä sienien ja muiden mikrobien aiheuttamiin pieniin tulehduksiin ja ihottumiin. – –  Vähemmän tutkittu väite helichrysumista on se, että se estäisi ihon ikääntymisen aiheuttamia muutoksia!!

(Lainaukset tuoksukaupan sivulta. KLIKS)

Luulen, että se on tullut rosmariinin taimen kanssa yhtäaikaa. Ostin puutarhalta rosmaniinin taimena, ja se on voinut varsin hyvin, kukkii parhaillaan. Ja sen mukana tämä italianolkikukkakin on täytynyt tulla. Sillä on aika lailla samanlainen varsi ja lehdet kuin rosmariinilla, mutta ei maistu ollenkaan niin voimakkaalle. Ei maistu paljon millekään.  Kiinnitin siihen huomiota vasta tänään, kun pihalla olin kuvailemassa makron kanssa.

Tässä kukintansa aloittava rosmaniini, jossa näyttää olevan kukkien ja lehtien ohella liharuokaakin tarjolla. Mikä lie hämähäkki.

Niitä näitä Puutarhahommia Ruoka ja viini Viini

Puutarhassa ja samppanjamaisteluissa

Kesäkukka-aamupäivä. Huvilan suursiivousiltapäivä. Samppanjanmaisteluiltapäivä. Siitepölyäihanhillittömästikokopäivä. Allergiaoireidenpäivä. Samppanjailta.

Joka vuosi päätän/päätämme laittaa edellistä vähemmän kesäkukkia. Tänä vuonna se taisi onnistua. Toki portinpielet ja parit ikkunanalukset (japaninkelloja), parit yhden ruusubegonian seinäkukat, molempiin valurautatolppiin verbenat ja lumihiutaleet.

Kun kesäkukat olivat purkeissaan, siirryn kasvimaan/yrttipenkkien puolelle; maankääntöhommia. Vähän mutta kuitenkin. Ja sitten Huvilaan ikkunat puhtaiksi, luuttuaminen lattiasta kattoon, ulko- ja sisäpuolelta. Vähän pipertämistä tuossa mutterissa on, mutta toisaalta, näkyy käden jälki. Kesäksi kaikki nyt siistinä ja kunnossa.

Ja alkuillasta samppanjamaistiaiset. Teemana Samppanjan eri tyylit.

Rotissööriys on viime aikoina ollut minulla aika vähäistä, mutta tänään kannatti osallistua. Magnum-samppanjoita maisteltiin, parin tunnin luennolla opittiin uutta. Hieman varauksellisesti suhtauduin vinkkiin, että tryffelipopcornit (!) ja samppanja ovat hyvä pari. Mutta onhan ennakkoluulottomasti sekin ehkä vielä joskus testattava.

Puutarhahommia

Pihalla uutta ja tuntematonta

Kunhan aamupäivän pyöräilyhaahuilulta palasin kotiin oli aika liittyä pihahommissa taas viikon viihtyneen Pehtoriin seuraan.

Mm. uudet pihalamput ovat olleet miehen to-do-listalla tällä viikolla. Eikä kahdeksan vanhan lampun vaihtaminen uusiin erilaisiin ihan pikkujuttu ollutkaan. Jokaiselle kun oli valettava pieni uusi betoninen tuki; ja ensin oli tietysti vanhat otettava pois.

Hommaa ei helpottanut se, että muutaman lampun paikka on  keskellä perennapenkkiä tai koristepensasta.  (esim. tämän postauksen kuvissa näkyy muutama vanha lamppu).

Nyt uudet valot ovat paikoillaan, ja odotellaan pimenevää iltaa, että nähtäisiin millainen valo ja miten näiden uusien lamppujen valo pihalle sopii. Laittelen viikonlopun aikana iltakuvia lampuista.

Minä hommailin enimmäkseen kesäkukkaruukkuja tyhjennellen ja pesten sekä takapihalla, yrttipenkkien parissa, – ja taas kerran päätin, että ensi vuonna aurinkogonkukkien lisäksi sinne tulee paljon muitakin kukkia, ja vastaisuudessa yrtit kasvattelen ruukuissa tai ostan kaupasta. Se, että ollaan nyt parina vuonna oltu alkukesästä – jolloin yrtit pitäisi istuttaa, varjella kylmältä, koulia – parikin viikkoa mökillä, on merkinnyt kasvukauden alussa ratkaisevaa poissaoloa menestyksellisen yrttiviljelyn kannalta. Se ja muutoinkin olen ollut aika piittaamaton… Noh, on sieltä tänäkin kesänä yrtit aika hyvin lähteneet.

Otsikkokuvassa olevia auringonkukkia katselin: liekkö nuo neljä viimeistä ehtivät kukkia ennen lumentuloa? Josko viikonlopuksi luvattu lämpö saisi ne avautumaan?

Sitten minulla on penkissä tällainen.

Ostin sen ihan pienen pienenä taimena, se oli minttujen joukossa, minusta se tuoksuikin mintulta, myyjä kuitenkin kertoi, että se on anis. Mutta ei tämä minusta anikselta näytä. Tosin siinä on aniksen ja mintun vihvahteita maussa. Eikä se (kai ?  😀 ) ole myrkyllinen, koska olen sillä parikin kertaa jälkkäreitä maustanut ja koristellut. Ja puutarhalla se oli muiden syötävien yrttien joukossa. Tietääkö joku, mikä tämä on? Se on tosi kaunis, noin 15 – 20-senttinen hentolehtinen yrtti.

Google Lens ehdottaa sekä lakritsiyrttiä että sarja/häntäparsaa, joka on huonekasvi! Vakaalla pohjalla tämä minun vuosikymmeniä jatkunut yrttiviljelyni!

Niitä näitä Puutarhahommia

Kotipihalla

Lähes koko päivä kotipihalla. Aamupäivällä parin tunnin pyörälenkillä mutta muutoin ihan pihalla.

Vähän puutarhurointia, kasvimaan kunnostusta, lakaisua. luutuamistakin ja kaiken kastelua kunnolla. Pehtoori leikkasi nurmen ja sitten oli hyvä iltapäiväauringossa syödä ja suunnitella tulevan viikon ohjelmaa.

Kesän toinen lomareissu tehdään kotimaassa: huomenna ajellaan Mänttään – ja perjantai-illaksi takaisin kotipihalle.  Kyllä täälläkin kelpaisi, mutta mukava on lähteäkin.

Läppäri ja kamera on jo pakattu, joten tervetuloa matkalle mukaan blogin välityksellä.

Ja vinkkejä matkan varrelle otetaan mielellään vastaan.

Niitä näitä Puutarhahommia

Kotipihalla hiljaa hyräillen

Aamusella mietin kovasti, lähtisinkö Turkansaareen vai sittenkin Iihin pyöräretkelle? Lyhyempi (melkein 50 km) vai pidempi (yli 60 km) kierros? Molempiin kun on tapana ainakin kerran kesässä tehdä lenkki.

Ensin oli kuitenkin  pestävä pyörä eilisen rankkasateessa pyöräilyn jäljiltä, päätin sitten samalla kastella kukat, ja vähän lakaista sisäpihalla, pyyhkiä ikkunalautoja – vielä on männyn keltaista vähän joka paikassa, mutta olipa  kesäaamussa mukava vähän touhuta pihallakin. Sitten Huvilaan nauttimaan päivän kakkoskupillinen kahvia, samalla vähän surffailua, postia, viestejä ja kirjeenvaihtoa. Ja kello olikin jo yksitoista!

Helposti totesin, että eihän minun mikään välttämättömyys ollut – hurjan hienosta kelistä huolimatta – lähteä mihinkään ´kaukomatkalle´ sykkelöimään. Ihan hyvin voin olla lähtemättä ollenkaan! Ja kylläpä se tuntui mukavalle: voin tehdä mitä haluan. Lähdin sitten kuitenkin… Mutta kuljin vain suunnilleen puolet siitä, mitä olin aikonut. Enkä edes minnekään uimaan mennyt, vaikka uikkarit satulalaukussa olivatkin. Tänään tämmöinen tuntui sopivalle. Kotipiha houkutti.

Laittelin meille rakuuna-, ranskankerma-, kesäkurpitsa-, punasipulibroileria. Rakuunaa on yrttipenkeissäni niin paljon, että on koettava keksiä erilaisia käyttötapoja. Tästä tuli hyvää. Kuullottelin vihanneksia öljytilkassa, ruskistin broilerfileet pannussa, sekoitin kaikki keskenään, sekaan vähän kanafondia ja ripaus suolaa. Helppoa ja hyvää. Ranskankerma takasi, ettei tullut liian kevyttä. Hyvää oli. Ensi kerralla yksi ruokallinen rakuunaa vaihtuu kahteen.

Söimme piazzalla – tänään kun ei satanut.

Takautumahuomatus: Tässä nyt näkyy hyvin, kuinka Pehtoorin keväällä maalaamat tuolit ovat kuin uudet.

Toinen juttu, josta keväällä kirjoittelin: maissinjyvistä iloa puutarhaan. Toukokuun alussa laitoin maissinjyviä multaan, ne versoivat ja lähtivät hyvään kasvuun, olivat ainakin 30-senttisiä, ja minusta jo sellaisina ihan riittäviä, mutta Kroatian matkan aikana ja viimeistään mökkireissun aikana ne kärsivät ylenpalttisesta vedestä, niitä kun en ollut siirtänyt sateelta suojaan ja kuitenkin ne oli ”kasteluvastaavien” listaan merkitty. Oma vika. Ei muuta kuin uusi yritys.  Nyt olen laittanut uudet pikkupurkilliset. Minusta ne olisivat kauniita juuri noin. Sopivia ainakin tällä viikolla. 🙂

Illansuussa vielä pari tuntia äänikirjan ja neuleen kanssa pihalla.

Oi, että kesä on! 🥰