Bakubung Lodge, Pilanesberg, Etelä-Afrikka.
Täällä ollaan. Tasan vuorokausi Rantapellosta tänne.
Kone Frankfurt – Johannesburg oli iso Jumbojet. Kaksikerroksinen kone, johon mahtui 300 matkustajaa. Se kun nousi – ja tuuli jatkui edelleen kovana – oli touhussa sellaista massiivisen voiman tuntua. Toisaalta turbulenssitkin siinä massassa tuntuivat. Tarjosivat herkullisenoloista yöpalaakin, jätin väliin, maistoin vain pehtoorin bratwurst/salaatti/vihannesannoksen reunalta. Yhden aikoihin yrittelimme unta.
Aamuvarhain neljän tietämissä huono olo, tosi huono. Vessassa jono, ja klonks. Pyörtyä pamahdin koneen käytävälle. Olin kuulemma lyönyt pääni seinään, sanoi lentoemo, joka istui koneen takaosassa lueskelemassa. Taju oli kankaalla vain hetken. Komusin istumaan ja huilailin puolisen tuntia. Lentoemoilla tuntui olevan kokemusta, miten homma hoidellaan: sokeria, suolaa ja juotavaa. Olisivat mittailleet veranpainettakin, mutta mitäpä sitä mittailemaan; tiesinhän tuon, jotta kovin oli matalalla. Matalalla se minulla on aina, mutta taisi humplahtaa turhan alas. Eiköhän verenluovutuksellakin ollut osansa asiassa. Mutta ohi meni.
Johannesburgiin laskeuduttiin yhdeksän kieppeissä: värikästä. Jo lentokentällä ensimmäinen tuntuma, että värikästä.
Värikästä oli jatkossakin. Lentokentältä ajelimme kohti Pilanesbergin aluetta ja tietöineen, pysähdyksineen matka kesti kolmisen tuntia. Maa näytti ehkä hieman vauraammalta kuin olimme kuvitelleet ja paljon kauniimmalta kuin olimme kuvitelleet. Ajoimme Johannesburgin ohi, Pretorian ohi. Pretoria on 60 km pitkä, kapea maan hallinnollinen pääkaupunki, jonka keskustaan emme menneet ja jossa on 100 000 jakarandapuuta. Hienon hieno laventelin värinen kukka.
Värikkäitä olivat myös aaltopelti-hökkelikylien talot, joita riitti. (kuvassa taustalla häivähdys jakarandastakin)
Iltapäivällä hotellissa lounas, pienet unet, nettiyhteyden kuntoonsaattaminen.
Olemme juuri palanneet ensimmäiseltä safariajolta ja illalliselta ”maaseudulla” nuotioiden ääreltä. Niistä huomenna, nyt on mentävä nukkumaan, sillä lähtö aamusafarille on klo 5.30. Kunhan nuo pihalla älämölöä pitävät sammakot lopettaisivat …
Tosi mielenkiintoista lukea matkastasi Etelä-Afrikkaan. Tuollaisella Lufthansan Jumbolla olen minäkin matkustanut,hyvä kone on ja Lufthansalle edelleenkin hyvä palvelu moneen muuhun lentoyhtiöön verrattuna.Onneksi ei pahemmin käynyt pyörtyessäsi!
Oikein mukavaa Safari-matkaa!
Yaelian, pysyhän linjoilla… Mukava jos jutut kiinostovat. Pysyhän linjoilla, jotka kyllä hieman temppuilevat…
Kiitos aktiivisesta kirjoittamisesta, olen itsekin samalla retkella (sorry nappaimisto ei tunne aakkosia). Ensimmainen ajelumme eilen illalla oli tosiaan hieno kokemus, vaikkakin leijona nahtiin vasta pimean saavuttua. Illlalinen viidakossa oli myo hieno kokemus.
Harri, mukava että retkellä olleet jo kommentoivat… Yritän pysyä aktiivisena… 🙂