Kansanperinteen mukaan
”Loppiaisena vetehinen kertoo avannolla kuuntelijalle koko elämän.”
Tuolla minä Hangasojan sulan rannalla, mökkipuron reunalla koetin kuunnella viestejä tulevaisuudestani, mutta paljoa ei –37 asteen pakkasessa kuulunut, ei muuta kuin pakkasen paukkuminen. Se todella paukkuu, – hyvin isosti paukkuu mökin seinissä ja metsässä.
Nyt kun ulkoilu ei niin kovasti vie aikaa, nyt kun Ruotsi on nuorten MM-lätkässä jätetty neljänneksi ja nyt kun on loppiainen, voisin kertoa* miten loppiainen, Kölnin tuomiokirkko ja Ruotsin kolme kruunua liittyvät yhteen. Ja liittyypä tähänkin tarinaan yksi Kasperi. 😉
Miksi loppiaista vietetään?
Loppiaista on vietetty jo 200-luvulta lähtien, ja aluksi nimenomaan Jeesuksen syntymäjuhlana (ks. sen ajoituksesta täältä), ei suinkaan joulun ”loppumisena”. Myöhemmin loppiaista on vietetty Jeesuksen kastejuhlapäivänä, ja kolmaskin raamatullinen syy sille on: Kaanaan häät. Ne on ne juhlat, joissa Jeesus aloitti julkisen toimintansa, ja näin viiniharrastajan näkökulmasta aloitti varsin mielenkiintoisella tavalla: muutti veden viiniksi. Vaikuttava aloitus.
Keskiajalla loppiaisjuhlan luonne muuttui, ja sen aiheeksi tuli kolmen tietäjän saapuminen Betlehemiin katsomaan Jeesus-lasta ja tuomaan hänelle lahjoja. Caspar, Melchior ja Balthazar eli kolme viisasta miestä lähtivät uhraamaan Jeesuksen luo. Kuten tiernapoikien laulussakin todetaan:
Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, itäiseltä maalta,
sanomaton kirkkaus se ulos loisti
ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty, ulos lähetetty
ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia,
ja mirhamia.
Itämaan kolme tietäjää tunnetaan Keski-Euroopassa nimellä kolme kuningasta ja heidän tunnuksenaan on kolme kruunua. Ainakin uuden ajan alussa (1500-luvulta lähtien) siellä oli tapana, että nuoret miehet pukeutuivat loppiaisena kuninkaiksi ja kiersivät talosta ja kylästä toiseen laulamassa, ja saamassa palkkioksi pieniä lahjoja, oluttuopillisen tai muutaman kolikon.
Kolmeen tietäjään liittyy siis ensimmäinen juonne. Toinen liittyy Kölnin kauniiseen tuomiokirkkoon, jota keskiajalla rakennettiin pitkään ja hartaasti. Sinne talletettiin kolmeen itämaan kuninkaaseen liittyvä pyhäinjäännös, jota pidettiin aikanaan Pohjois-Euroopan merkittävimpänä. Kaikki Kölnin tuomiokirkkoon pyhiinvaelluksen tehneet saivat kantaa mukanaan kolmen kruunun kuvaa tunnustuksena ja muistona käynnistä (vrt. jääkaappimagneetit! 😉 ).
Ja nyt sitten, miten kruunut siirtyivät myös Ruotsiin, jopa lätkäjoukkueiden pelipaitoihin? – Selityksenä on esitetty, että kruunut symboloisivat Länsi-Göötanmaan, Itä-Göötanmaan ja Svean muinaisia kuningaskuntia. Miksei niinkin, mutta varmemmin todennettu selitys liittyy Albrekt Mecklenburgilaisen (noin 1338–1412) valtaannousuun Ruotsissa. Hänen myötään päättyi pitkään vallassa olleen Bjälbo-suvun pitkä valtakausi ja Albrektin valtaantuloon liittyi uuden kuningashuoneen perustaminen. Se tarvitsi myös tunnuksen, heraldisen kuvion, jota käyttää.
Albrektin oman saksalaisen herttuakunnan vaakuna ei sopinut Ruotsin hallitsijan tunnukseksi, joten oli keksittävä jotain muuta. Noh, koska myös Albrekt oli tehnyt pyhiinvaelluksen Kölnin kirkkoon, itämaan tietäjien pyhäinjäännöksen luo, hänellä oli oikeus käyttää kolmea kruunua.
Ja vuosisadasta ja kuningashuoneesta toiseen, tre kronor on säilynyt. Yhtä lailla se on Bernadotten sukuun syntyneen Estellen tyynyliinoissa kuin lätkäjoukkueen pelipaidassa,
*Tämäkin juttu liittyy niihin viime vuoden ”Vuotuisjuhlien historialliset juuret” -luentooni. Nyt siihen liittyvät paperit, tiedostot ja kirjat eivät täällä mökillä ole mukana, joten ihan muistitiedon varassa tuon lyhennetyn, mutkatsuoriksi-version tuohon kokosin. Tarkistelen kotosalla …
