Mitä on oululainen ruokakulttuuri?
– Jos sinulta, oululainen, ”entine tai nykyine, avojalakane tai tullista tullu”, kysytään, mikä on sinun mielestäsi oululainen ruoka ylitse muiden, niin mitä vastaat? Tai onko Oulussa joku leivonnainen/leipä, jonka miellät nimenomaan paikalliseksi? Tai liittyykö oululaiseen ruokaperinteeseen tai -kulttuuriin jotain omintakeista, jota et muualla Suomessa ole tavannut?
Tai sinä Oulussa koskaan asumaton, ehkä paikkakunnalla usein tai vain kerran käynyt tai Oululta koko elämäsi välttynyt, mitä sinä tiedät oululaisista herkuista, ruuista, puolen Suomen pääkaupungin ruokakulttuurista?
Auttakaapa hyvät blogiystävät! (Toki olette tässä parin päivän aikana aika paljon auttaneetkin: kirjatilauksia on tulllut ihan mukavasti, kiitos niistä!)
Oululainen ruokakulttuuri on tänään ollut minun pohdintani alla, koska teen pientä opasta paistinkääntäjien ensi kesän kapitulivieraille. Ouluun tulee satoja ruoka-alan ammattilaisia ja harrastajia, ja ajattelin, että voisin tiedottajana kertoa vähän myös paikallisesta ruokaperinteestä. Ja siitä, millaiseksi se mielletään.
Suomessahan on pilvin pimein paikkakuntia, joilla on joku perinneruoka tai joku muuten tunnettu safka, joka koko maassa tunnetaan ja tiedetään yleisesti (musta makkara Tampereella, Lemin särä, kampanisut Posiolla (ja monella muulla pohjoisen paikkakunnalla etc.) ja sitten on sellaisia ehkä vähän vähemmän tunnettuja paikallisherkkuja kuten Iin nahkiaiset tai Turun laukkamakkara etc..
Kertokaapa kommenteissa (tai vaikka yksityisesti spostilla reija at satokangas.fi) a) oululaisista ruuista tai b) oman/vanhempienne/mökki tms. paikkakuntanne perinneruuasta tai herkusta, joka on leimallinen juuri tälle yhdelle paikkakunnalle/maakunnalle.
Kaikkien kommentoineiden kesken arvon yhden palkinnon: kalenterin (Oulu kuvissa) tai uutukaisen ”Pieni pala Lapin historiaa” -kirjan. Voittaja saa valita kumman haluaa. Ihan vaan yksi sana, mielummin tietysti hieman laveampikin selitys, on riittävä. Vastaa joko a)- tai b) -kohtaan, tai itse asiassa molempi parempi. 😀 Eikä haittaa vaikka joku muu olisi jo saman maininnut aiemmin. Päinvastoin. Kaikki vastaukset hyväksytään.
Ensi sunnuntaina kun palailen kouluviikonlopulta suoritamme kaikkien vastanneiden kesken arvonnan, joten melkein viikko aikaa vastailla. Mutta hetikin saa mieleen tulleet jutut tuohon alle (tai sähköpostiin) kirjata.
Niitä odotellessa, etukäteen kiitellen… 😉
En edes ole aivan varma, pitääkö tämä paikkaansa, mutta tällaiselle Oulussa käymättömälle tuli välittömästi mieleen rössypottu. Sen jotenkin yhdistän Ouluun.
Rössypotut kuten Satu tuossa aikaisemmin jo mainitsi. Lisäksi vielä ohrarieska.
Lapsuudenkodissani Etelä-Pohjanmaalla äiti leipoi jouluna Oulun piimälimppua. Se oli vähän sellainen fiinimpi leipä.
Lohisoppa. Se tuli ensimmäisenä mieleeni ruoasta, jota tarjoiltiin lapsuudessani kotona, kylässä, arjessa ja juhlassa. Arkinen soppa oli vähäkermaista, siinä ero arki- ja juhlaruoan välillä.
Lohisoppa on lastenlasteni lempiruokaa, joten sitä keitän aika usein. Ajaton ruoka!
Parahin herkkusuu!
Tulin tullista v. 1965.
Oululaisiksi/Oulun ja ympäristön ruokakulttuuriin kuuluviksi miellän: (1) rössypotun (olen säästynyt sen maistamiselta toistaiseksi), (2) kaikenlaiset ohuet rieskat (Kajaanissa maistoin ensimmäisen kerran perunarieskaa v. 1980), (3) rasvarieskan (läskinpaloja litteän leipäsen päälle leivottuna),
sitä kuului syödä laskiaisena, (4) leipäjuuston, (5) juhannusjuuston.
Äidin pakoluovutetun Suistamon/Raja/Laatokan Karjalan kodin perinneruoista mainittakoon (1) sultsinat, (2) pyöröset, (3) kokkoset ja (4) tsupukat. Pohjoiskarjalaista perinnesyötävää edustakoot lanttukukko ja kokkelipiimä.
Karjalazin tervehyzin
-Koivu-
Tämähän lähti hyvin käyntiin. Kiitos näistä, ja lisää odottelen. 😀
Ohrarieska, rasvarieska, leipäjankki, rössypottu,Lohikeitto,läskisoosi
Juhannusjuusto ja korppumaito, jota teki minun äitini sunnuntaiaamuisin.
Maivat! Lapsuudenkodissani 60-70-80 -luvulla lähes joka lauantai mentiin Kauppahalliin ja ostettiin Pullin tytöiltä 800 g perattua maivaa. Sen verran mahtui uunipellille. Se oli herkkuruokaa!
Ohrarieskoista ainoa oikea (meidän suvussa) on Supperin rieska. Vastikään kuulin, että ovat lopettamassa!!! Voiko olla totta? Meillä viisi sukupolvea on syönyt Supperia!
Pompulakeitto oli lapsuuteni superyllätys. Onkohan kukaan muu syönyt/kuullut moisesta?
Hulikakku, kaikki me avojalakaset oululaiset on syöty sitä koko lapsuutemme.
Pullapitkoa syödään pitkin Suomea, mutta lienee vain Oulussa sitä nimitetään leetaksi? Iin nahkiaiset tulikin jo mainittua.
Joo, leetaa on syöty, ja topattu maito/kermakahviin sokerin kanssa.
Oulussa on lappapuuro, yleisemmin tunnettu vispipuurona.
Ja täällä syödään makkarahoopokkia (ainakin meillä!).
Leetaa ja lappuskaa, todellakin. Mutta makkarahoopokki? Mitäs se on? Nevöhööd.
Makkarahoopokki ei ole niin eksoottista kuin kuulostaa, se on nimittäin makkarakeittoa! Mutta erittäin hyvää sellaista. Maku tulee siitä, että makkarapalat ruskistetaan (valurautaisessa) paistinpannussa ennen keittoon lisäämistä.