Opiskelija-asuntolaelämää

Lähiopetusjaksolla Torniossa on asuttava jossain. Muutamat meistä kulkevat Oulussa eestaas kolme päivää, mutta se ei ole minun juttuni se. Päivät ovat pitkiä ja kotona ei ehtisi kuin nukkua ja taas lähteä. Kolme edellistä jaksoa olen asunut Haaparannan puolella, koska opiskelija-asuntolaan ei ole saanut paikkoja.

Kaunola_

Täksi viikonlopuksi sitten sain. Kuvan vasemmassa reunassa on erillinen kolmen huoneen ”Kaunola”, josta sain oman huoneen. Meitä on tässä asunnossa yhteensä neljä opiskelijaa.

Hinta edullinen (30 €/yö/henk.) ja fiksumpi tämä on kuin Haaparannan Vandrarhem. River Motellin kanssa samoihin menee. Siisti ja lämmin.

Kaunola_-2

Mukavan retroa sisällä, yhteiskeittiö ja alakerrassa sauna ja pesutilat. Tärkeä tekijä on,  että tämä on koulun vieressä. Ja onhan tämä mukavaa vaihtelua, opiskelijaelämän yksi säie minulle. Edellisen kerran olen asunut opiskelija-asuntolassa kesällä 1979 tai 1980, jolloin asuin pari viikkoa Kajaanissa. Kävin siellä Kesäyliopistossa suorittamassa vanhojen käsialojen kurssin ja renessanssin kulttuurihistorian. Silloin kämppiksenä oli vähän maanis-depressiivinen, liki itsetuhoinen ikäiseni (lue: nuori) tyttö. Nyt on paremmat kämppikset.

Kaunola_-4

Mutta naapurit ei ole hyvät!! Eilen kahdeksan jälkeen tullessamme luennoilta kuului päärakennuksen  puolelta kohtuullisen isosti, kohtuuttoman huonoa musiikkia = Suomi-räppiä. Eikä se loppunut.

Yhdentoista aikaan laitoin korvatulpat ja onnistuin kuin onnnistuinkin nukkumaan. Muut kolme olivat valvoneet puolikahteen. Ehtineet jo soittaa vartiointiliikkeeseen, josta oli soitettu poliisit paikalle. Meteli oli jossain vaiheessa tauonnut alkaakseen uudelleen. Minä heräsin neljältä kun naapurit tulivat kapakasta? tai heräsivät? – Ei musiikkia, mutta kohtuullisen kuuluvaa keskustelua. Jäin hereille ainakin tunniksi. Argh! Eikä me neljä oltu ainoat hieman univelkaiset opiskelijat tänään: myös miesten huoneisiin, asuntolan isolle puolelle oli metakka kuulunut.

Päivä jaksettiin kuitenkin taas opiskella ja tänään päästiin eka kertaa studioon! Jee. Harjoitukset jatkuu huomenna, Luoja paratkoon, että saadaan ensi yönä nukkua.

Kaunola_-5

Tämmöinen avain oli minun lapsuudenkotini ruokakomerossa. Tämmöinen on täälläkin.

4 kommenttia artikkeliin ”Opiskelija-asuntolaelämää”

  1. Jo on komiat tapetit sinun kämpässä.
    Ei tuonne ainakaan sitä maanis-depressiivikkoa voisi majoittaa.

    Vastaa
  2. Eikös vain ole komeat tapetit! Hyvä siellä oli nukkua, ja toinen yö oli yhtä hiljainen kuin mökillä Hangasojan varrella. 😉

    Vastaa
  3. Aikamoinen muutos elämään! Uskon opiskelun olevan antoisaa, se on ollut sinun aktiivia elämää. Muodossa tai toisessa. Valokuvaaminen on antoisaa. Usein 🙂 Olet varmasti luokan priimus!

    Vastaa
  4. Irma, valokuvaaminen on edelleen ihan hurjan mieluista, vie paljon aikaa, mutta todellakin on antoisaa.

    Ja sitten: en suinkaan ole luoka priimus. Olen surkein. Mikä pistää tekemään töitä ja yrittämään.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.