27.10. la Oikeastaan hyvä että reissun jälkeen viikonloppu välissä ennen töihin palaamista. Mitäkö tein? Kaksi päivää keittokirjaa, aamusta yöhön. Paljon vielä tekemättä ja painokoneita jo käynnistellään…
29.10. ma Opiskelijat laistavat proseminaaria, oikeastaan tässä tilanteessa en pidä pahana. Ei puhettakaan että tekisin yhtäkään ylimääräistä hommaa nyt.
30.10. ti Viimeiseen asti mietin kirjan nimeä, nimikilpailuun tullut hyviäkin ehdotuksia.
31.10. ke Tutkijaseminaariin saatiin Pekan (R.) opponentiksi dos. Kari Teräs Turusta. Olihan hieno seminaari. Näin aina oppii metodista, kirjoittamisesta ja lähdeongelmien ratkaisemisesta paljon enemmän kuin yksikseen lukemalla. Ja superlatiiveja työstä riitti, mikä ei minua hämmästyttänyt.
1.11. to Keittokirjan kaikki matskut on Essillä. Olihan rutistus!
2.11. pe Kalevan luettuani päätinkin ettenpä Linnanmaalle tänään taida lähteäkään: voinhan tarkastaa tentit kotona ja aloittaa tarkastettavan väikkärin lukemisen täälläkin. Hitto minä en ymmärrä… Kihisen.
Myötätuulessa saamelaishistoriaa
3.11. la Pyhäinpäivä, kävellen haudalle. Päivä kotitöiden parissa. Ovat sattuneesta syystä suht retuperällä, vaikka Pehtoori onneksi tekee niitä nykyisin kasapäin pois edestäni. En edes muista milloin olisin käynyt viimeksi kaupassa! Mukavasti on asiat.
4.11. su Ulkoilua ja kotitöitä.
5.11. ma Töissä hoidettava loppuviikon juoksevat asiat edestä pois, jotta voin rauhassa lähteä pohjoiseen. Välillä tuntui etten edes ehdi kuunnella mitä ihmiset sanovat. Illalla vielä keittokirjan viimeinen vedos. Onneksi tarkastin sillä 750 g silakkafileitä on on eri asia kuin 750 kappaletta! Ja sen sellaista pientä.
6.11. ti Sateisesta, pimeästä Oulusta, remontin melusta (teltta ja sen alla olevat puhaltimet herättävät öisin monta kertaa), kohti pohjoista. Yksin. Retriittini tänä vuonna tavallista aikaisemmin. Keli ei ollut hyvä, mutta sujui. Kuinka kaunista Hangasojalla onkaan.
7.11. ke Heräsin varhain. Luin reissun projektina olevaa väitöskirjaa iltapäivän siniseen hetkeen asti. Ja sitten purolle jalustin ja kamera mukana. Etsimään tonttuja, jäniksen jälkiä, sinisiä sävyjä,… Tunsin itseni yksikseni kaamoksen keskellä tavattoman järkeväksi. Kertakaikkisesti järkeväksi!
Kauppaan mennessä – tyhmä – avasin radion: Jokelan koulusurmat tietooni, eivätkä mökkireissuni aikana tuoneet muuta kuin ahdistusta. Halusin kotiin halaamaan omia lukiolaisiani. Näin unia. Pelkäsin öisiä ääniä. Koko Hangasojan alueella ei ole lisäkseni muita, mutta en yleensä mökillä juuri pelkää. En oikeastaan nytkään mutta hutera olo välillä.
8.11. to Edelleen kaunista. Kävelin päivällä Kaunispäälle. Porot ja minä rinteessä. Illalla yksin rantasaunassa kauan, ja työtkin sujuvat. Tämä on oikea paikka perehtyä Lapin asutushistoriaan.
9.11. pe Oli lähdettävä takaisin maalikyliin: läppäri ja kamera autoon. Kotiin. Taas huono keli. Ja Oulussa mustaa. Hirmu mustaa.
Marraskuun hitaita hetkiä
10.11. la Remontin vaiheita tarkastellen, kävellen, taas sellainen hillitön täytyy kävellä näin vaihe. Noidannuoli Madridissa ja sen hidas paraneminen ovat vähentäneet salitreenaamista aika lailla, joten täytyy kävellä näin …
11.11. su Isänpäivä. Pehtooria sitten juhlittiin – viemällä ulos syömään! Eipä olla sellaista ennen tehty. Oiva syy lähteä Uleåborgiin. Kerrassaan oiva oli päivällinenkin.
12.11. ma Aloitin kirjan markkinoinnin. Nettiin ja Linnanmaalla ilmoitustauluille ja kahvihuoneisiin. Saapa nähdä, käykö kaupaksi. Nyt ihmiset alkavat uskoa, että kirja todella tulee. Entäs tämä lyhyesti-projekti keittokirjan kanssa? Ok, tekstit OVAT lyhyitä, mutta! Otin tarjouksen satasivuisesta kirjasta ”Että on vähän kasvunvaraa” ja nyt olen joutunut lisäämään kaksi painoarkkia eli lopullinen laajuus on 135 sivua. Jotta lyhyesti!
13.11. ti JOS olisin reipas ja järkevä, aloittaisin kevään luentosarjan valmistelun nyt. Mitä siis olen tehnyt: ensi viikon Kemin esitelmää hiljalleen työstän. Eivätkö ne siellä ole jo tarpeeksi kuulleet minun esitelmiäni?
14.11. ke Arki ei voisi enää tavallisempi olla. Yleensä marraskuu on minulle intensiivistä työnteon, melkein ympärivuorokautisen pakertamisen aikaa, mutta nyt? Missä ovat artikkelikiireet, dead-linet, projektit, … ? Laiskistun.
16.11. pe Illalliselle Raimon ja Lean luo. Teinitkin lähtivät mukaan, mikä minua lämmitti. Kuten myös isäntäväkeä.
Jotenkin outoa aikaa
17.11. la En ole aikoihin ollut kaupungilla. Nyt hain vaatteita, en löytänyt, hain ruokaa ja herkkuja, löysin.
19.11. ma Ja nyt ilmoittivat Kemistä että tunnin esitelmän sijasta minulla onkin aikaa vain 30 – 40 minuuttia!! Argh! Minähän EN osaa puhua lyhyesti, ja minä olen juuri ja juuri saanut valmiiksi tunnin esitelmän, kymmenine PowerPointeineen. Hitto, lyhyesti! Tämä lyhyesti-projekti ei ole vielä opettanut minua tämmöiseen.
20.11. ti Siis Kemiin tiedepäiville luennoimaan. Lea ja Raimo lähtivät mukaan ”kiertueelleni”. Ja Pehtoori kuskiksi. Ja minähän pysyin annetussa ajassa! Mutta en itse pitänyt tuloksesta. Se oli liian lyhyesti! Toista sataa kuulijaa kyllä istuivat esittäen hyvinkin kiinnostunutta. Mutta liian lyhyesti. Minusta.
Siellä päin kun sitten oltiin käytiin tietty Ikeassa ja Systemissä.
21.11. ke Käsittämätöntä tyhjäkäyntiä, ja mitäänaikaansaamatonta elämänmenoa.
22.11. to Koko päivän luin italiaa. Myös töissä. Käänsin, luin sanoja, tein läksyjä. Huonon omantunnon vuoksi?
23.11. pe Tänään työpaikan virkistysilta elikkäs pikkujoulut, Marrakeshissa. Jossa oli kylmä, jossa oli japanilainen professori, jossa oli tiernapojat, jossa oli jotenkin outo sekoitus kaikkea.
Museoyhdistys pulkassa! Mutta …
24.11. la Hanne 50 v. Voi kuinka mukavat juhlat.
25.11. su Tänään voi jo laittaa jouluvaloja. Leivoinkin jo kaikenlaista jouluun. Ilkka ja Maria piipahtivat. Vain piipahtivat.
26.11. ma Mikä opiskelijoita vaivaa? Missä kaikki proseminaarilaiseni!
27.11. ti Keittokirjoja on tilattu jo yli 200! Nostaisinkohan painoksen 600:een. Suuruudenhullu!
Ja sitten yhtäkkiä: Markus!
28.11. ke Museoyhdistyksen historian julkistus. Sain tilaisuudessa Kotiseutuliiton kunniamerkin tehdystä monipuolisesta kotiseututyöstä. Ja minä reppana olin ihan otettu moisesta. Nyt MY on minun osaltani pulkassa.
30.11. pe Tiedekunnan laitosrakenteen purku kuohuttaa. Ja kuinkas ollakkaan minut ollaan taas valitsemassa OKTR:ään ja näyttää vahvasti siltä että itsearviointiraportit ovat taas tulevaisuudessa meitsin työpyödällä. Kertakaikkisen tuskastuttavaa.