Rössypottuseura, Jankkiyhdistys ja muuta oululaista ruokakulttuuria

Kapituli

Olen eilen ja tänään valmistellut, saanutkin valmiiksi miniesitelmän ensi viikonlopun Paistinkääntäjien Kapituliin.  Busseissa oppaat kertovat oululaisista nähtävyyksistä, ja nimenomaan sen kautta, miten ne liittyvät ruokaan, juomaan ja/tai juhliin. Tulipa noita sightseeing-kierroksen tekstejä kootessa ja kirjoittaessa itsellekin – paljonkin – uusia asioita, mm. se, miten Merikosken sillat liittyvät kahden  oululaisen ruokayhdistyksen toimintaan.

Ensinnäkin 20-vuotias Rössypottuseura. Se on Oulusta poismuuttaneiden Helsingissä perustama seura, ja siihen kuuluu useampiakin paistinkääntäjiä, muutamia kansanedustajia ja kunniajäsenenä Martti Ahtisaari.  – Mitenkö Rössypottuseuraan pääsee jäseneksi? Jäsenyyskriteerinä on ensinnäkin se, että ”on häätyny kuulla typpitehtaan räjjäytys Oulusa vuonna 1963”. Ja lisäksi säännöissä lukee näin:

Liittymisehoksi lujetaan valamius Tuiran Siltojen ylitykseen ”vaikeissa oloissa”. Se tarkottaa sitä, että asianomanen tarkenee ”ajjaa kylymällä ilimalla vanahalla Volovolla tai pulukalla Tuiran Siltain yli.

Kun Rössypottuseura kerran perustettiin täältä pois muuttaneille oululaisille, niin pari vuotta myöhemmin perustettu Jankkiyhdistys taas perustettiin niille oululaisille, joiden ei ole tarvinnut muuttaa täältä mihinkään.

Jankkiyhdistyksen toiminnassa on merkittävää ”Talavituluvan muistopäivä”. Talavituluvan muistopäivä on 2.12., ja sen taustalla on vuoden 1878 ennätyksellinen joulukuun tulva, joka petti Oulun rannat, nykyisen torialueen ja Rantakadun, vei Merikosken silloistakin kappaleita. Talavituluva vaati yhden ihmishengenkin, ja se menetys liittyy pekoniin, joka taas on jankin teossa olennaista. Merimies Johan Mällinen onnistui kuljettamaan veneellä vaimon ja neljä pientä lasta Sonnisaaresta mantereelle tulvan edestä pakoon, mutta toisella matkalla Mällisen vene kaatui, –  ja sika sekä Mällinen hukkuivat! Talavituluva on siis dramaattisuudessaan jankkiyhdistykselle luonteva muistopäivän syy.

Monet oululaisetkaan eivät (enää) tiedä, mitä jankki on, saatikka että tietäisivät, miten se tehdään, mutta löysinpäs Jankkiyhdistyksen jäsenen Jukka Ukkolan kirjaaman reseptin

Virallinen jankki resepti

Tämä on Jukka Ukkolan kirjasta
”ookkä nä” – Oulun murteen sanakirja
(WSOY 2000)

 Ainekset

  • Leivänkannikoita suunnillee jonkivverran.
  • Sian savukylykiä enämpi tai vähempi.
  • Vettä kannikoitten lijotukseen.
  • Suolaa jos on, tai vaikkei oiskaa.
  • Pekonia jokunen siivu ja sipulia jotakuinki sevverran ku tarvitaan, jos jankki tullee eineeksi.
  • Rössyvä ei missää tappauksesa.
  • Kylymää voita rahtunen tai vähä yli, silimäksi.

Jankkiin käytetään kuivuneita leipäkiivuja tai kovvaa leipää. Leipä ei saa olla palanutta eikä kovim palijo hommeesa, eikä se saa kävellä itekseen.

Ois hyvä olla usseita leipä­laatuja mukana eikä pelekästään hapanleipää.

Leipä pannaan pilikkummiin eli kastrulliin kylymään vetteen. Jos leipä on kovvaa, annetaan sen lijota vähä aikaa ennenku kuukataan.

Sekkaan lisätään savukylyki joko semmosennaan tai pannusa äkkiä ruunattuna.

Lisätään suola. Lisätään vielä vähä enämpi suolaa. Varotaan visusti, ettei jankkia tehesä käytetä pehemyttä tee-kirjainta, koska pehemy tee-kirjain pillaa jankin maun.

Ku leipä on osittain hajonnu ja vesi melekeen kiehunu leipiin, on jankki valamista. Tarijotaan esim. ruokana. Muuta ruokaa ei ihimine tartte.

~~~~~~~~~~~~~~~~

Että olenkos ikinä itse tehnyt? – Enpä ole, enkä taida ihan heti tehdäkään. Vähän sovellettuna tuota olen kyllä syönyt. Pehtoorin isä, elikkäs appeni, tätä on kuulemma ruukannut köksäillä.

 

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.