Viini

Showing: 21 - 30 of 121 RESULTS
Niitä näitä Ruoka ja viini Viini

Kaikilla aisteilla

Marraskuu. Sehän se, vaikka ei todellakaan siltä tunnu. Eikä näytä.

Tänään – kaikista muista kiireistä huolimatta 🙂  – lähdin kuin lähdinkin vielä pyöräilemään. Perinteisellä reitillä ei puolenpäivän aikaan montakaan kulkijaa. Mutta olipa mukava

Vihdoin hain Valkean Instrusta myös rillit, joihin uusittu linssit. Pieni korjaus tekee paljon.

Kauppakeskus Valkean jouluasu hämmästytti! Ei mitään erikoista, mutta minun vuosikalenterini ei ole vielä lähelläkään jouluttamista. Ehkä viikonloppuna siihen herään. Nyt olen jämähtänyt syksyisiin maisemiin, heijasteisiin, harmaisiin vesiin.

Ja tässä illansuussa parituntinen vierähti konissööriopintojen* 😉 parissa. Oli Oulun Viininystävien viini-ilta, jossa saatiin tietoa (tuttua ja taas niin paljon uutta) Sangiovese-rypäleestä ja Toscanan viineistä. Johan oli taas mukava tavata viiniystäviä, ja oppia uutta. Nuo kaikki olivat maistuvia, italialaisen ruokakulttuurin antimiin hyvin paritettavia, ja aivan ikimuistoisen, mahdottoman hyvä oli tuo Vino Nobile di Montalcino! Jos vain jostain tuota löytyisi, niin olisihan meidän jouluviini siinä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

*konossööri
Konossööri on termi, joka viittaa henkilöön, joka on asiantunteva ja erikoistunut tiettyyn alueeseen, erityisesti ruokien, juomien tai taiteen alalla. Sana juontaa juurensa ranskankielisestä sanasta ’connaisseur’, joka tarkoittaa asiantuntijaa tai tuntemusta. Konossöörit ovat usein syvästi perehtyneet makuihin, koostumuksiin ja tuotantoprosesseihin, mikä antaa heille kyvyn arvioida ja arvostaa tuotteita kriittisesti.

Niitä näitä Ruoka ja viini Viini

Ruokaa ja juomaa

Perjantai tuntuu nyt levolliselle.

Tänään koekeittiössä Syrjäsen peruna-lohi-laatikko/vuoka. Edelleenkään Syrjäsen habitus tai oikeamminkin hänen tapansa ”esiintyä” ei minua sykähdytä (varmaankin nuorempiin puree, mutta ei minuun, mutta mitä sillä on väliä), mutta taas kerran hänen Insta-tililtään löytyi kokeilemisen arvoinen ruokaohje:  lohi-peruna-smetana -uuniruoka. Kylläpä tuli hyvää!! Ajattelin, että isosta annoksesta olisi meillä kolmeksikin kerraksi syömistä, pari arkiruokaa samalla kertaa pakkaseen. No joo, — söimme puolet tästä yhdellä istumalla, ja meillä oli kuitenkin ohessa isohko vihannessalaatti. Ehkä kyse on myös siitä, että ruokahalu palaa vihdoin –  flunssaoireiden hiljalleen helpottuessa.

Ja vielä makukokemuksia jakoon: kyllähän siitä lähden, että suosittelen, kehun, vinkkaan hyvällä, jaan hyviä kokemuksia, mutta hyvähän se on myös joskus varoittaa, eikö?  No lähtökohtaisesti tässä Vino Spumantessa tuntui olevan kaikki speksit kohdillaan, ja hintakin viittasi laatuun (18 € ja jotain), mutta eipä tarvitse toista kertaa etsiskellä.

Ei se pahaa ollut, mutta täysin mitäänsanomatonta. Tenute Lombardolle löytyy varmasti parempikin vaihtoehto. Niin kauan kuin valtion monopoli tarjoaa ostettavaksi huikean valikoiman viinejä, kannattaa nauttia, ja vaikka joka kerta ostaa jotain uutta. Sillä periaatteella tämänkin ostin, mutta enpä osta toiste.

Ja sitten… kohti joulua jo. Tai siis kausivaloja  – meillähän on jo niitä, kuin myös kynttilöitä vähän joka huoneessa, haudoilla, pihalla. Valoja ja joululahjaneuleita lukuunottamatta en vielä kuitenkaan kovin paljoa joulua hypettele, mutta ostinpa tänään tuon vähän vaisun spumanten lisäksi pullollisen glögiä. Alkossa suosittelivat Blossan uusinta, jota kannattaa kuulemma kokeilla myös ihan vaan huoneenlämpöisenä. Varmaan jo huomenna niin teemme.

Tähän liittyen: aloitanpa nyt arvontojen sarjan, johon tulee mahdollisuus osallistua myös toiste. Mutta tässä kohtaa on siis ensimmäinen mahdollisuus.

Mikä on sinun lemppari glögisi? Omatekemä tai -tuunaama vai  Alkon valikoimista joku tai joku alkoholiton? Kertomalla mieluisesi glögin olet mukana arvonnassa. Tähän ehdit osallistua ensi kuun loppuun asti. Siis kunhan kohdallesi sattuu mieluinen glögijuoma ilmoittele siitä täällä. Siten olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona Saariselkä kuvissa -kalenteri vuodelle 2025.

Kuvassa Aperol-glögi, jollaista voi nauttia yhden kaudessa, mutta ei siitä oikein pitempiaikaiseksi suosikiksi ole. Kaikin puolin makoisaa ja mukavaa viikonloppua toivottelen.

 

Ruoka ja viini Viini

Rapukestit pienesti

Nuoruusvuosia (1977-1978-1979-1980) me telttaretkeilimme pitkin Eurooppaa. Kesäkuussa 1977  (muina vuosina reissut elokuussa) – ennen silloisen poikaystäväni (nyk. Pehtoori)  armeijaan menoa – reissasimme Ruotsissa ja Tanskassa. Ja silloin, erityisesti Tanskassa, Odensessa ja Legolandissa, tuuli. Lämmin, voimakas tuuli on jäänyt vahvasti mieleen. Ja kuviinkin. 😀

Tuon reissun jälkeen sellaista tuulta kuin tänään on Oulussa ollut, me on nimitetty Odensen tuuleksi.

Pehtoori puutarhuroi koko päivän, minä siivoilin ja kokkailin sisällä. Ja iltapäivällä kävin pyöräilemässäkin. Paikka paikoin tuulenpuuskat olivat liki vaarallisia. Mutta sähköpyörästä kiitos; silti oli mukava polkea.

Elokuu on johonkin maailmanaikaan ollut meillä rapujuhlakuukausi, parhaina vuosina kolmetkin rapukekkerit sattuivat kohdalle ja ainakin yhdet niistä tuli itse järjestettyä, mutta eipä ole vuosiin sellaisia ollut. Tänään kuitenkin kahden hengen rapukestit: rapua kolmella tavalla.

Alkuun Toast Skagen.

Ja pääruoaksi katkarapusalsaa (parempaakin olen tehnyt, enkä muista mistä tämä resepti.

Mutta ei sillä väliä. Ensi kerrralla osaan tehdä makoisampaa ilman ohjetta.) ja Lombardian leipää sekä hernemoussea.

Se oli hyvää! Sopisi kyllä liharuoalle paremmin.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä: mustakalapastaa ja pastisscampeja.  Molto bueno!

Entäs viini? Umbriasta Vermentino & Grechetto, – kevään 2012 jälkeen nämä ovat tuttuja ja tykättyjä rypäleitä. Mutta eka kertaa ikinä paperipullo! Ja se toimi! Pieni ekoteko! Ja ihan kelpo viini: Cantina Goccia 2023 Sopisi mökki- tai piknik-viiniksi oikein hyvin: kevyt kantaa, ja hyvä viinipari buffet-, salaatti- ja pastapöytään.

Edelleen tuulee, melkein tekee mieli laittaa jo takkaan tuli … Vähän jo syksyn fiboja.

 

 

 

Ruoka ja viini Viini

Viinikerhon kesäilta

Harvoin olen kastunut niin totaalisesti kuin äsken.

Iltapäivällä, mennessä, melkein paistoi. Hiljalleen yhdessä Pehtoorin kanssa poljimme parinkymmenen kilometrin matkan kaupungin läpi Oulunsaloon. Odotuksia, ja jo etukäteen iloa toi ajatus nähdä ystäviä. Tieto siitä, että puutarhasssa meitä odottaisi rupattelu, kuulumisten vaihtelu, samppanja, monien kukkien paljous, lintujen laulu (ja tunnistus).

Orangeriessa oli sitruunoita! Niitä jaksoin ihailla.

Oli viininkerhon kokoontuminen. Juurikin Oulunsalossa sen kuuluu näin kesällä olla.

Teemaa ei tiedetty etukäteen, eikä tunnistettu vaikka sekä valkoviinit että punaviinit olivat samaa teemaa….   Jotain olimme tunnistavinamme – kuten tavallista. Mutta että olimme Espanjassa, Prioratissa!

Kovin paljon juttumme taas yliopistomaailmassa, onhan meistä puolet siellä ainakin puolet elämästään ”viettänyt”, mutta onneksi myös muuta.

Ruokaa, viiniä, kesää, luontoa, lomaa, elämää jutuissa. Ja viiniä. Ja puutarhaa! Kesäkurpitsan kukkia! Niitä olen ´tottunut´ 😂 näkemään vain Roomassa, vain lautasellani fritattuna. Nyt Oulunsalossa puutarhan takapihalla – tuosta noin vain.

Melkein nelituntinen vierähti ruoan ja juoman parissa, paljon puhellen. Kahdeksan aikaan totesimme Pehtoorin kanssa, että on aika lähteä pyöräilemään kohti kotia, mikäli mielimme 20 km:n matkan kulkea kastumatta. Lähdimmekin. Mutta heti kohta lähdettyämme alkoi sataa, – kunnolla.

Vasta jokisuistoon päästyä sade taukosi.  Mutta no hätä. On vielä kesä. Tämäkin päivä yksi tämän kesän parhaista. Nyt vähän palelee. Mutta illan ilo ja muistot lämmittävät.

Ruoka ja viini Viini

Kesälauantai kesäisesti

Ehkäpä muutama kuva kertoo olennaisimman tästä mukavan kesäisestä leppoisasta päivästä.

Aamupäivällä pyörälenkki Oulunsaloon: matkalla kolmen taideroskiksen löytö (Oulunsalosta sellainen on hävinnyt 🙁  ) ja perillä kotiseutumuseon pihalla pullakahvit (@pullapaikka). Kesäkahvilassa uudet yrittäjät.  Lämmin suositus: pulla oli hyvä, miljöö mukava.

Kotipihallakin oli hyvä. Pientä puutarhailua, makuja, mukava miljöö ja aurinkoa!

Gardan matkan jälkeen olemme löytäneet bardolinon viinit: chiaretto-viini (sekä rosee että kuohuva) tehdään samoista rypäleistä kuin punaviini amarone, joka on minun ehdoton lemppariviini. Talvella ja juhlassa. Juhlaviini. On siis varsin luonnollista, että tilasin kuohuviinin nimeltä Fior di Rosa. Se on hyvän viinitalon (Rizzardi) rosekuohuva, jota on kai vain harvoissa myymälöissä, joten tilasin sen ja muitakin chiaretto- ja punaisia bardolino-viinejä reissumme jälkeen. Ja tänään ensimmäinen niistä avattiin. Kannatti tilata! 🥂

Pyörälenkkini kotimatkalla kävin torilla: uusia perunoita, sipulia, kirsikoita. Ja niiden oheen Pehtoori savusti taimenen. Ei ihan kokonaan kahdestaan sitä syöty, vaikka oli ihan mahdottoman hyvää. 

Hyvälle maistuu elämä tänään.

Ruoka ja viini Viini

Kepeitä ja raikkaita kesäviinejä

Keskikesää ja lomakuukautta kohti mentäessä tässä pari viinivinkkiä. Eivät mitään ”suuria viinejä”, mutta ainakin mökkielossa, vaihtelevien kesäruokien parina sekä puronrannan iltapäivähetkinä  sekä kotipiazzalla perheen kesken juhannuksen vietossa ovat maistuneet raikkaille ja kaikin puolin kelvollisilta.

Vinho Verde Portugalista on yleensä hyvin kevyt, liiankin?, viini, mutta tämä (viraalihitti) maistui meillekin.

U/B Ponto de Partida Vinho Verde Loureiro 2023

Ja jo aiemmin mainitsemani kesärosee Asio Otus. Tämän talon viineistä ollaan tykätty ennenkin. Ja jo aiemminkin tätä suosittelin, mutta nyt vielä muistutan. Kyllä se hintansa väärti ehdottomasti on. Asio Otus Kesärosee. Kepeä, raikas, viinillinen, marjaisa.

Kesäistä, kepeää, minun makuuni jopa vähän kirpeää, mutta juuri sellaisena hyvää cavaa nautittiin mökkipuron rannassa afterhiking -hetkessä, saunan lämpiämistä odotellessa, puron pulputusta kuunnellessa. Etiketti on vähän ”kosiskeleva”, mutta ainakin kesäinen, eikä heikentänyt tämän skumpan makua yhtään. Skinny

Laadukas, yllättävänkin runsas ja täyteläinen olematta raskas tai tamminen, on sisilialainen chardonnay, jota saa (vain?) tömppöviininä. Kahden litran hanaviini maksaa 30 €, joten ei edullisimpia, mutta on todella hyvä esim. lohen tai vaikka grillatun possunlihan oheen: Passi Reali Prganic Chardonnay.

Jos kesäjuhliin on tulossa paljon vieraita ja alkuun on tarvetta hyvälle, laadukkaalle, juhlavalle kuohuvalle, niin magnumpullollinen viini on silloin aika hyvä ja näyttävä ratkaisu. Tämmöinen  (Giersberger Crémant d’Alsace Magnum Brut) meillä oli perheen kanssa juhannuspäivän päivällisellä. Ei kellään ollut mitään huomauttamista.

Ja sokerina pohjalla: Limoncello Spritz. Nythän minulla on täällä kotitekoista (ehkä vähän turhan makeaa) limoncello/limonchinoa, mutta mökillä haimme Alkosta yhden pullollisen Sorrenton Limoncelloa, ja tein meillä jälkkärijuhomat siitä.

Ei tullut niin hyvää kuin oli Gardajärven rannalla Limonessa, mutta kyllä mökkioloissa tämäkin maistui.

Limoncello Spritz di casa 
(Yhteen lasiin)

4 cl Limoncelloa
8 cl Proceccoa
1 – 2 rkl sitruunamehua
10 cl vichyä/sitruunanovellea
jäitä ja sitruunaviipale

Enemmän pidän Hugosta, jota ei kyllä pitkään aikaan ole tullut tehtyä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Nyt (klo 22)  olemme juuri palanneet pyöräillen parinkymmenen kilometrin päästä, läpi helteisen, leppoisan keskustan. Illansuussa ajelimme Oulunsaloon, koska kutsu oli käynyt:

Hüvät üstävät,
Tulgua terveh Oulunsaloh tämän nedälin piätteniččän viijen aigah, viinuloi kiistahkizas oppimah! Kilbailendus on kolme valgiedu i kolme ruskiedu viinua. Kai ollah yhten rübälehen viinuloi.
Viinutervehyzin … 

Karjalankielinen kutsu viininmaisteluun, jokavuotiseen kilpailuun (19 th Challenge) oli käynyt ja mehän tietysti lähdimme. Poljimme vähän mutkan kautta, sää mitä mainioin ja vietimme illan ystävien kanssa kilpaillen.

Noin kerran kuussa heitä ruoan ja viinin ääressä heitä tapaamme, kerran vuodessa kilpailemme viinitietoudesta ja -tuntemuksesta. Pehtoori on muutaman kerran voittanut kilpailun, minä vain kerran ja tänään olin pronssilla. Australian shiraz oli sitä paitsi aika huikean hyvää. Ja kuinka  hyvin saimmekaan syödäksemme.  Oi että! Kesä on!!

 

Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini Viini

Mökin jälkeen, ennen juhannusta

Eilisen mökiltä paluun ja huomisen juhannusaaton välissä yksi päivä; paljon sitä ehtii, kun herää aamukuudelta. Ollaan edelleen aamutuurissa, ja minä edelleen myös iltatuurissa. Siis unta noin kuusi tuntia yössä. Kuulostaa ihan kiireisiltä työviikoilta – sikäli kuin muistan. 😀

Kahdeksalta istahdin kampaajalle hiusten leikkuuseen, sitä ennen ehdin pyöräillä (ihan liian vähällä vaatteella) reilun tunteroisen, käydä hautausmaallakin heippaamassa vanhemmille hyvät juhannukset ja Lapin terveiset, niitä äiti ainakin odotti. Tai minä ainakin muistin, että hän olisi ne halunnut kuulla.

Tästä kukkaistutuksestakin tuli äiti mieleen. Se on Oulussa ihan keskustassa kampaamon parkkipaikan ja viereisen Makia-kahvilan pation vieressä. Ukonlaukkaa ihasteltiin äidin kanssa kesällä 2021, jolloin olimme pyörätuolilenkillä ja nautimme lounaskahvit ulkona. Se oli viimeinen päivä kun äiti oli ulkona. Seuraavana päivänä alkoi pitkä sairaalajakso, ja sen jälkeen suoraan hoivakotiin.

Mökkijuttuja

 … piti täällä blogissakin vielä kertomani.

Kuten kerroin, tänä vuonna minulla oli tunturissa ahkerassa käytössä ”Suomen muuttolinnut” -äppi. Ja niinhän siinä kävi, että se linnun laulu, josta en erityisemmin pidä ja josta olen täällä höpissyt monta kertaa tyyliin ”taas-järripeipon-narinaa-metsässä”. Järripeippo on aiheetta saanut minulta nuivat kommentit vuosi toisensa jälkeen. Se on VIHERpeippo, joka narisee. Toki järripeippokin, mutta ei niin pahasti, sillä on paljon laulavampi ääni. En aio ryhtyä etsimään vanhoista postauksista järripeippoa loukkaavia lausahduksiani, korjaus näin riittäköön. Sori koko Saariselän järripeippo-yhteisö!

Blogiini mökkiviikoilla laittamiani kuvia selailin tänään täällä kotona isolla, kalibroidulaa näytöllä, ja hämmästelin. Ovat paikoin kovin hailakoita, vähäkontrastisia, utuisiakin. Editointi on paikoin hyvinkin pielessä: on koetettava ens reissulla mökkiläppärin näyttö kalibroida. Noh, muutoinkin kone alkaa kyllä olla jo tehtävänsä tehnyt, aika raihnaista on toiminta.  On mietittävä, mitä tehdä. Pahoittelen siis kuvien vajavaista laatua.

Ja sellainen juttu vielä kerrottava tässä ”etusivullakin”, jos kaikki eivät lukeneet kommenteista tietoa, joka liittyy Kaunispään päällä olevaan valkoiseen ”mysteeripalloon”.  Pallo on säätutka, kertoo Lapin Kansan uutinen. Samassa jutussa kerrotaan myös – taas – uudesta Kaunispään rinteille suunnitellusta isosta hotellista.

Juhannusta tehden

Keittiössä ja Festassa, järjestellessä, vähän siivoillessa, enemmän leipoessa ja kokatessa, on päivä paljolti kulunut. Saaristolaisleivät, Pinocchio- alias Brita-kakun pohjat mansikkakakkua varten sekä kirsikkaclafoutis uunissa vuorotellen.  Kirsikkapannaria ja jätskiä nautittiin jo tänään jälkkäriksi.

Ja sitten graavasin lohen. Kauppahallista haetaan huomenna perinteistä rasiallinen, mutta tein puolen kilon palasesta myös uuden – vähän uskaliaan? – kokeilun. Miniä kertoi viikolla, että Alkosta haetaan Aperolia todella paljon – nimenomaan juhannuslohen graavaamiseksi. Meillä on  usein kesäisin Aperol-pullollinen muutenkin kaapissa, joten olihan se kokeiltava. Löysin tik-tok-videon, ja sen mukaan tein tällaisilla mitoilla.

Aperol-graavattu lohi

500 g pala lohta
1 – 2 rkl karkeaa suolaa
4 cl Aperolia
tillinippu
yhden appelsiinin raastettu kuori

Kuivaa kalan pinta, painele siihen kevyesti suolarakeet.
Valele file Aperolilla.
Silppua tilli, raasta appelsiini ja sekoita niistä tahna,
ja levitä se kalan pinnalle.

Kääri lohi tiiviisti talouspaperiin, laita vielä kelmu tai folio päälle,
ja paketti jääkaappiin vuorokaudeksi (tai kahdeksi?) pienen painon alle .

Saapa nähdä kuinka maistuu.

Toivottelen jo nyt aurinkoa ja aurinkoista mieltä keskikesän juhlaan!

Niitä näitä Puutarhahommia Ruoka ja viini Viini

Puutarhassa ja samppanjamaisteluissa

Kesäkukka-aamupäivä. Huvilan suursiivousiltapäivä. Samppanjanmaisteluiltapäivä. Siitepölyäihanhillittömästikokopäivä. Allergiaoireidenpäivä. Samppanjailta.

Joka vuosi päätän/päätämme laittaa edellistä vähemmän kesäkukkia. Tänä vuonna se taisi onnistua. Toki portinpielet ja parit ikkunanalukset (japaninkelloja), parit yhden ruusubegonian seinäkukat, molempiin valurautatolppiin verbenat ja lumihiutaleet.

Kun kesäkukat olivat purkeissaan, siirryn kasvimaan/yrttipenkkien puolelle; maankääntöhommia. Vähän mutta kuitenkin. Ja sitten Huvilaan ikkunat puhtaiksi, luuttuaminen lattiasta kattoon, ulko- ja sisäpuolelta. Vähän pipertämistä tuossa mutterissa on, mutta toisaalta, näkyy käden jälki. Kesäksi kaikki nyt siistinä ja kunnossa.

Ja alkuillasta samppanjamaistiaiset. Teemana Samppanjan eri tyylit.

Rotissööriys on viime aikoina ollut minulla aika vähäistä, mutta tänään kannatti osallistua. Magnum-samppanjoita maisteltiin, parin tunnin luennolla opittiin uutta. Hieman varauksellisesti suhtauduin vinkkiin, että tryffelipopcornit (!) ja samppanja ovat hyvä pari. Mutta onhan ennakkoluulottomasti sekin ehkä vielä joskus testattava.

Oulu Ruoka ja viini Viini

Hyvä päivä tänään

Meillä on pihapiirissä sepelkyyhkypariskunta, joka aamuisin kurkkuäänillään hallitsee kaikkien lintujen laulua, laulavat, kurnuttavat kaikkien muiden ylitse. Ja järripeippoja, joita on paljon, – melkein kuin Lapin tuntureilla kulkisi. Kotipihan västäräkit ovat jo monta viikkoa hyppineet – hankien päällä 🙂 – mutta pääskysiä ei ole vielä näkynyt. Silti tänään on ollut kesä.

Reissua varten ja muutenkin kesävaatehuoltoa, jopa ompelukoneen otin esille! Asia on siis jo melkoisen vakavalla tasolla! On vaan niin mahdottoman mukavaa päästä reissuun, päästä Italiaan.

Illalla toisen viinikerhon maistiaiset, joihin hyvin skeptisenä kuitenkin päätin mennä: epäily ja jahkailu johtuivat siitä, että teemana oli Sauvignon Blanc -rypäle. Ja sehän ei todellakaan ole minun mieleiseni, mutta annoin sille mahdollisuuden. Ja mitä tapahtuikaan: Juniori sekä Grand Old Alkon viiniasiantuntija JJ esittelivät ja maistattivat sellaisia versioita, jotka käännyttivät minutkin! Uskon nyt, että SB voi olla hyvää, jopa erinomaista. Nämä viinit Italiasta, Ranskasta, Chilestä, Uudesta-Seelannista ja Itävallasta eiväto olleet lajinsa tyypillisimpiä edustajia, eivätkä todellakaan edullisimpia, mutta … Varsinkin Pouilly-Fume (Henri Bourgeois) oli mieluinen ja Sancerre tietysti. Mutta: samalla rahalla ostan edelleen jotain muuta.

Tapaaminen oli muutenkin poikkeuksellisen mukava, leppoisa, välitön. Olin ehkä poikkeuksellisen hyvässä kohdassa, hyvässä seurassa.

Yhdeksän jälkeen lähdin kohti kotia.

Pitäisi useamminkin lähteä kuvailemaan kaupungille auringonlaskun aikaan.

Yhdeksän jälkeen oli ihan tyven, kesäilta, hiljaista, valoisaa.

Moni asia on tänään saanut muistamaan, ajattelemaan, kiittämään. Uskaltaakohan sitä sanoa ääneen: nyt on hyvä.

Ruoka ja viini Viini

Lauantaille aika vähän mitään

Vähän olen huolissani.

Enkä niin vähänkään. Minulla ei ole juurikaan mielekästä tekemistä. Tai ainakaan tänään ei ole ollut. Hyvä on, kyllä minusta kodin siivoaminen, pyykkääminen, järjestely on mielekästä, välillä jopa merkityksellistä, mutta oikeasti! Eihän näin voi jatkua!!

Aamupäivän kodinhoidollisten puuhien jälkeen pyörälenkki Kaakkuriin, – hainpa sieltä meille lauantaiviinin:  Valdo Aguarius Missä lie naksahti kun tällaisen tulin ostaneeksi?

Yleensä olen aika skeptinen, enkä edes sorru tällaisiin etiketteihin (esimerkiksi musta-valkoiset, tyylikkäät kiehtovat enemmän, ne ovat vakuuttavampia)  ja kun nyt jälkeenpäin löysin netistä (Viinimaan sivuilta) tiedon, että tämä on nimenomaan ”italialainen kuohuviini kaikille, erityisesti merenneito-, vesinais- ja vesimies-henkisille upeassa pullossa” niin alkoivat hälytyskellot soida.

Eikä turhaan. Eihän tämä juomakelvoton ollut, mutta tiedän monta 15 euron skumppaa, jotka maistuvat alusta loppuun hyvälle, raikkaalle, tyylikkäälle, monivivahteille,  – tämä maistunut, ei ollut sellainen. Tässä maistui mm. sitruuna. Kirpeä sitruuna. Ei hyvä, vaikka ”vesihenkinen” pullo kiehtoisi.

Huomenna sitten kerron meidän tulevasta matkasta… Jotain mielekästä tänne postattavaakin siis vielä on. 😀