Kuvien, muistojen ja Muistikuvien* parissa

Kuvaprojektin ensimmäinen (iso) osa lähetetty asiakkaalle. Sehän tuntuu tietysti hyvälle; tehty työ paras työ, – sehän se on minun mottoni aina ollut. No se oli vasta osa jatkuu parin viikon päästä vaativammalla osuudella.

Iltapäivällä oli sitten hyvä kauppareissun yhteydessä käväistä pitkästä aikaa entisellä työpaikalla. Työkaverit ovat muistaneet minua pitkin säyksyä erinäisissä asioissa, mutta minäpä en ole moneen kuukauteen käynyt lipastolla kuulumisia vaihtamassa, enkä opiskelijoista kyselemässä. Kun sitten vihdoin sain aikaiseksi, olivat monet pois – koulutuksessa, opettamassa tai seminaarimatkalla. Sellaistahan se siellä tahtoo olla. Mutta oppiaineen kaikki matit tapasin. Mukavaahan se sellainen.

Illan olen odotellut sumun hälvenemistä, jotta viitsisin lähteä lenkille, mutta eipä siitä mitään tullut. Nyt saisi tosi hienoja sumukuvia kaupungissa, mutta laiskuus. Pehtoori on liikkunut tänään minunkin edestäni: kaadetut koivut on kolmen pitkän puutyöpäivän jälkeen pilkottu polttopuiksi ja motitettu. Olenpa siis ollut tuota Linnanmaan reissua lukuunottamatta ihan yksikseni koko päivän. Sekin on tuntunut harvinaiselta ja oikein mukavalta.

Eiliseltä Hailuodon päiväretkeltä jäi eilen moni kuva käsittelemättä ja julkaisematta, joten tein niistä kaikista nyt pienen kuvakansion. Ja kyllä ihan ehdottomasti suosittelen klikkaamaan kahdesta nuolesta isommaksi. Hailuodon kaunis maisema näkyy kunnolla…