Kovin erilainen lauantai

Päivä alkoi varhain. Olin Ainolan portilla jo paljon ennen kahdeksaa.

Kaunis, kirkas, aurinkoinen pakkasaamu. Toukokuun neljäs!

Autolla olin ajellut kaupungille, ei puhettakaan että olisin uskaltanut lähteä pyörällä liuskastelemaan. Kiertelin ja kuljin pitkin Hupisaaria. Ihan epätodellinen olo.

Ja iltapäivällä ajelin sitten Kiiminkiin. Autolla edelleen, ja mustiin pukeutuneena.

Hautajaiset siellä olivat. Sellaiset, etten ole ennen nähnyt. Paljon opin elämästä ja kuolemasta. Olisinpa oppinut kuvaamisestakin, luulen että opinkin. Valokuvaaja liikuttui, mikä ei ehkä ole hyvä asia. Valokuvaaja ei ollut koskaan tavannut saattoväestä ketään, eikä koskaan ole tavannut vainajaa, mutta nyt tuntuu, että olisi ehkä halunnut tutustua…

Aika isot hautajaiset olivat. Ja minä yritin parhaani kuvatakseni ne.

2 kommenttia artikkeliin ”Kovin erilainen lauantai”

  1. Siis hautajaiskuvaus tänään. Kuvaustehtävä, josta pitäisi suoriutua kuin sinua ei olisikaan.

    • Juuri niin, Jarin. Enkä ihan siten kyllä suoriutunut. Kiimingin kirkko on tosi pieni tai siis alttarin edessä ei juuri ole tilaa – oli pakko liikkua kukkalaitteiden laskemisen ja jäähyväistervehdysten aikana .

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.