Showing: 111 - 115 of 115 RESULTS
Joulu Muistikuvia Niitä näitä Valokuvaus

Joulukortteja …

Koko päivän koneella, kaikenlaista ajankohtaan liittyvää työstettävää riitti iltapäivän lopulle asti. Sitten oli pakko päästä ulos, ja lähdin etsiskelemään, josko superkuun jämiä vielä näkyisi. Sen olemassaolon kyllä tunsin aamuyöstä – kuuhulluus vaivasi, uni ei pysynyt …

Mutta kaupungilla ja hautuumaalla oli hienoa, kuu möllötti komeana. Melkein kolme tuntia kameran ja jalustan kanssa kuljeksin. Ajattelin kuvaillessa, että nyt tulee hienoja, dramaattisia otoksia ja monista juhlavaloista pitkäksi aikaa kuvamateriaalia – nyt kun latasin raakakuvat koneelle, en ole enää niin varma. No mutta nuo eivät olleet menossa mihinkään, ihan vaan omaksi ilokseni yritin.. katsotaan nyt jos niistä jotain.

Onnistuneita kuviakin olen todistettavasti ottanut: tänään tuli Ifolorilta joulukortit ja kalenterit 2018. Joulukortti on varmaan eka kertaa parempi kuin tilatessa uskoin. Mie olen ”aina” tehnyt joulukortit itse; viimeiset 30 vuotta valokuvista, sitä ennen Pehtoorin kanssa oikein askarreltiin kortteja, tai siis Pehtoori tekstasi ja minä räpelsin jotain. Eiku hienoja ne oli. Mutta eivät todellakaan tuollaisia uniikkeja pieniä käsityötaideteoksia kuten systerilläni on tapana tehdä.

Jos haluat jonkun (jouluisista) kuvistani omaksesi, vaikka joulukorttien tilausta varten, saat vitosella. Lähetä minulle sähköpostia (reija at satokangas.fi), niin lähetän sinulle printtikelpoisen version kuvasta. Viimevuotisessa joulukalenterissani oli muutamia tykättyjä kuvia. Tämän vuotisen kalenterin tai näitä blogissa olevia kuviakin voit tilata. Ifolorilta ehtii tilata vielä haluamansa kortit sunnuntaihin asti siten, että ne ehtivät sitten postiin, tosin I luokassa.

Isovanhemmuus Muistikuvia

Hommia

Jätin alkuviikosta avoimen tarjouksen logon suunnittelusta. Tarjouksia on tullut toistakymmentä, muutamat ovat lähettäneet jo aihioita, ja hintataso vaihtelee 130 – 300 euron välillä. Idea on siis se, että logo olisi vesileimana kuvissa, ainakin silloin kuin ei mene asiakkaalle, mutta nettiin (esim. tänne blogiin) ja että logo olisi Muistikuvien-nettisivulla, laskuissa, tarjouksissa, etc. Olenpa yllättynyt, että näin pian, näin monta tarjousta. ja nyt on sitten vaikea valita. Muutamien kanssa olen jo ollut sähköpostiyhteyksissä.

Päällimmäinen homma on kuitenkin ollut muutamien vanhojen kuvien digitointi- ja retusointitilausten teko. Ja Paistinkääntäjien kapitulin yms. tiedottaminen. Siihen liittyen sain ihan rahaa tuovan (valokuvaus)toimeksiannonkin. Tai oikeastaan kaksikin. Tammikuuksi on sitten tekemistä.

Iltapäivän lopulla Apsu tuli kun vanhempansa kävivät katsomassa Tuntemattoman. On ihan mahtavaa, kuinka Apsu tykkää, kun hänelle lukee. Parinkymmenen minuutin mittaisia kirjoja jo kuuntelee, ja katselee tietysti siinä samalla: ”Katoppa!”

Sitten meillä oli Apsunkin kanssa ”hommia”. Apsulle hommia ovat mummin kirjotuspöydän laatikoiden koluaminen: nitoja, rei´ittäjä, eriväriset tussit, liimaputkilot, vanhat rillit, kameran puhdistusvehkeet, nipsut ja kynät, lemmarit ja kuminauhat ovat aarteita, joita on mukava purkaa laatikoista, kokeilla, ”katoppa”, laittaa takaisin, … Siinäpä ne kiireimmät tänään.

Muistikuvia Oulu Valokuvaus

Kuivasjärvellä ja Lasaretissa Canonin kanssa

Aamusta asti on ollut hyvä päivä. Aikaansaanoksia, hyviä uutisia ja yksi – taas! 🙂 – tarjouspyyntö kuvaprojektista. Mukavaaha se on.

Tuntui oikein hyvältä lähteä puolenpäivän auringossa lenkille kohti Linnanmaata, entistä työreittiä tepastelin, ja sitten kävelin kampuksen ohi, kohti Kuivasjärven rantaa.

Olipas sielläkin kaunista, ei uskoisi, että lokakuu jo lopuillaan.

Iltapäivällä lähdin kuvauskeikalle. Eihän tämä mikään suuri ”liikesalaisuus” ole, joten voinhan minä kertoakin, että se jo aiemmin mainitsemani ensimmäinen ISO kuvausprojektini on kuvata hotelli-ravintola Lasaretti-Virralle kuvapankki netti- ja markkinointikäyttöä varten. Ruokakuvia ja miljöökuvia. Ihan mun juttua, ja olen niin iloinen tästä. Lasaretti on minulle niin tuttu monesta, että siksikin mukava jobi.

Tänään olin yhden tapahtuman (buffan) kuvaamassa ja keittiössä kuvaamassa kun siellä valmisteltiin 150 hengen illallista. Illallistilaisuuden järjestäjä ei luvannut tulla minun isoon Aurora-saliin, mutta tilaaja tarviikin ensisijaisesti ruokakuvia, ei syömiskuvia. 😉

Olikohan tämä nyt neljäs kerta kun olin kuvaamassa ravintolan keittiössä, aiemmat on olleet koulutehtäviä ja näyttöjä varten, ja nyt sitten tilauksesta. Muistanette, että minulla oli yiopistolta lähdettyäni harkinnassa joko kokin tai valokuvauksen opinnot. Kerta kerralta vietettyäni useamman tunnin ravintolakeittiössä olen aina vain vakuuttuneempi, että ei ole helppoa hommaa. Toisaalta tuskin olisin hakeutunutkaan mihinkään oikeisiin keittiötöihin, – toisin kuin nyt kuitenkin edes vähän teen tämän kuvaamisen kanssa.

Lasaretissa on paljon taidetta, ”Suomen taiteellisimmaksi hotelliksi” sitä tituleerataankin. Pihalla on komea ”Amppeli”, joka oli todella kauniisti valaistu lähtiessäni. Oli tyven ja kuiva keli, joten jäinpä sitten vielä pihapiiriinkin kuvailemaan.

Muistikuvia Valokuvaus

Kuvien, muistojen ja Muistikuvien* parissa

Kuvaprojektin ensimmäinen (iso) osa lähetetty asiakkaalle. Sehän tuntuu tietysti hyvälle; tehty työ paras työ, – sehän se on minun mottoni aina ollut. No se oli vasta osa jatkuu parin viikon päästä vaativammalla osuudella.

Iltapäivällä oli sitten hyvä kauppareissun yhteydessä käväistä pitkästä aikaa entisellä työpaikalla. Työkaverit ovat muistaneet minua pitkin säyksyä erinäisissä asioissa, mutta minäpä en ole moneen kuukauteen käynyt lipastolla kuulumisia vaihtamassa, enkä opiskelijoista kyselemässä. Kun sitten vihdoin sain aikaiseksi, olivat monet pois – koulutuksessa, opettamassa tai seminaarimatkalla. Sellaistahan se siellä tahtoo olla. Mutta oppiaineen kaikki matit tapasin. Mukavaahan se sellainen.

Illan olen odotellut sumun hälvenemistä, jotta viitsisin lähteä lenkille, mutta eipä siitä mitään tullut. Nyt saisi tosi hienoja sumukuvia kaupungissa, mutta laiskuus. Pehtoori on liikkunut tänään minunkin edestäni: kaadetut koivut on kolmen pitkän puutyöpäivän jälkeen pilkottu polttopuiksi ja motitettu. Olenpa siis ollut tuota Linnanmaan reissua lukuunottamatta ihan yksikseni koko päivän. Sekin on tuntunut harvinaiselta ja oikein mukavalta.

Eiliseltä Hailuodon päiväretkeltä jäi eilen moni kuva käsittelemättä ja julkaisematta, joten tein niistä kaikista nyt pienen kuvakansion. Ja kyllä ihan ehdottomasti suosittelen klikkaamaan kahdesta nuolesta isommaksi. Hailuodon kaunis maisema näkyy kunnolla…