Showing: 3771 - 3780 of 6 410 RESULTS
Niitä näitä

Kesäkuvakilpailu 2015: tulosten julkistus

No nyt vihdoin! On kesäkuvakilpailun 2015 tulosten julkistamisen aika.

Ensimmäinen kesäkuvaretkeni 2012 suuntautui Kemijokilaaksoon, sitten Koillismaalle, viime kesänä Pohjanmaan rannikkotielle ja (ent.) Oulun läänin eteläisiin kuntiin. Luode, koillinen, lounas oli siis jo käyty ja nyt oli kaakon vuoro. Oulujärveä kohti lähdin keskiviikkoaamuna 15.7. Ja tälläkin retkellä jäi kovin monta hienoa paikkaa tutustumatta. Muutamia kohteita, joissa pysähdyin ja kuvailin, eivät olleet kisakuvissa, mutta palannen niihin vielä.

Kilpailuun osallistui (vain) kymmenen blogin lukijaa, joista kaksi (Antti ja Satu) ovat Pohjois-Suomen ulkopuolelta, minkä vuoksi heille on myönnetty kaksi lähtöpistettä. Moni ennenkin kärkisijoille noussut oli tänäkin vuonna mitaleilla.

Vaikein kysymys oli AIV-pullot ja helpoin Kajaanin linna. Sen tiesivät/arvasivat kaikki.

Tänä vuonna löytyi vastauspaperi, jossa KAIKKI yksitoista kohtaa olivat oikein = täydet 18 pistettä. Ja tässä vastaukset voittopaperista:

1) Vanhat lelut ja nuket löytyvät Paltamon Metelin Kanervasta. Siellä on tietääkseni Suomen pohjoisin nukke- ja lelumuseo. ”Eilisen lapset ja leikityt lelut”.

2) Lamminahon vanha arvokas tila Vaalassa Nuojualla. Nykyisin kesämuseona ja tapahtumapaikkana.

3) Suuri aika -pronssiveistos Kajaanissa. UKK-muistomerkki, joka paljastettiin Urkin syntymän 90-vuotispäivänä 3.9.1990.

4) Hienot pullot! AIV-pulloja eli niissä säilytettiin rehun tekemisessä käytettävää happoa.

5) Pyhäkosken voimalaitos Muhoksella. Aarne Ervin suunnittelema, kuten myös Leppiniemen asuinalue lähistöllä. Rakennettu aikoinaan voimalaitoksen työntekijöille.

6) Alassalmen lossi vie mantereelta (Vaalasta) Manamansaloon. Kainuun meri = Oulujärvi.

7) Kajaanin linnan osa.

8) Rokualla.

9) Vanha valurautainen vohvelipannu, joka on asetettu irrotettujen hellanrenkaiden jättämään aukkoon. Hieno! Tällä paistettiin sydämenmuotoisia vohveleita.

10) Veneetkin ovat Paltamon Metelissä. Venemetsä -tilataideteos.

11) Kajaanin (ev.lut.) kirkko.

Moni oli googlettamalla löytänyt kohteista pieniä anekdootteja, joita muutamia kopioin tähän kuvalliseen oikeaan ”riviin”.

1)  Missä on paljon lasten vanhoja leluja ja nukkeja? (2 pist.)

Tulosjulkistus-9

Tulosjulkistus-8

”Golftie 3, 88300 Paltamo, kulttuuriyhdistyksen Meteli seis, Metelin Kanervan lelutalo ym.”

Se oli kyllä mukava paikka. Siellä on pitkälti yli 1000 nukkea, joista vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta. Nalleja ja mekaanisia peltileluja 1930 – 1960-luvuilta. Nostalgiaa yllin kyllin. Ja pieni antiikkikirppis, josta ostinkin kolmellakympillä maitopäälärin, kukkamaljakon ja veitsitelineet. (laitan joskus kuvia)

2) Mikä kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri? Missä? Mitä toimintaa nykyisin? (2 pist.)

Tulosjulkistus-6

”Lamminahon perinnetalon pihapiiri Oulujoen varressa, Vaalassa. Paikka toimii kesäisin talomuseona ja on auki yleisölle kesäkuun alkupuolelta koulujen alkamiseen.” Käydessäni siellä on kansainvälinen työleiri, nuoria Aasiasta ja Euroopasta tekemässä pärekattoa. 😉

3) Pätkä mitä ja missä? (2 pist.)

”Suuri Aika” on Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki. Se on espoolaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen veistämä, 8 m korkea veistos, joka on valettu pronssiin. Veistos paljastettiin 3.9.1990, jolloin oli kulunut 90 vuotta Urho Kekkosen syntymästä. Veistos on ensimmäinen Suomen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki, joka sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Patsas on Kajaanissa Urho Kekkosen puistossa evankelisluterialaisen ja ortodoksisen kirkon välistä.” Lähde:  http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/UKK-muistomerkki/)

Tulosjulkistus-13

4) Mitä noissa pulloissa on säilytetty? (1 piste)

4

”- Pulloissa on säilytetty AIV-liuosta, joka oli alunperin rikkihapon (H2SO4) ja suolahapon (HCl) seos; myöhemmin liuos oli muurahaishappoa (HCOOH).
– Pulloissa on säilytetty AIV-liuosta, jolla on säilötty (ja säilötään edelleen) nurmirehua lehmille pitkän talven varalle. ”

Nämä kuvasin Lamminahossa.

5) Mikä voimalaitos? Miten talot liittyvät siihen? Mitä taloja? (2 pist.)

Tulosjulkistus

”Pyhäkosken voimalaitos Muhoksella. Aarne Ervin suunnittelema, kuten myös Leppiniemen asuinalue lähistöllä. Rakennettu aikoinaan voimalaitoksen työntekijöille.”

6)  Mihin saareen lossi vie? Mitä on lossipaikan nimi? Mikä meri? (3 pist.)

Tulosjulkistus-14

Tulosjulkistus-15

”Lossi vie Manamansaloon. Lossipaikka on Alassalmi. Meri on Kainuun meri eli Oulujärvi.”

Oli niin kaunis kesäilta kun lossirannassa odottelin lossin lähtöä.

7) Mistä tuo raunion pätkä on osa? (1 pist.)

Tulosjulkistus-11

Tulosjulkistus-12

Kajaanin linnan tiesivät kaikki!

8) Missä on rantasauna, kankaita, laavuja, järviä – ja tänään tattejakin! Paljon tatteja. (1 pist.)

Tulosjulkistus-2

Tulosjulkistus-3

Rokualla kyllä on paljon luontonähtävyyksiä, patikkapolkuja (latuja), sienimetsiä, kylpylä, kauniita maisemia, geopark. Sinne kyllä mennään syksyllä päiväretkelle.

9) Mikä tämä on? Mitä sillä on tehty? (2 pist.)

Tulosjulkistus-4

Tulosjulkistus-5

”Kuvassa on Lamminahon vohvelirauta, jonka englantilaiset lohilordit toivat Lamminahoon 1880-luvulla. Sillä on tietenkin paistettu vohveleita.” Se toimii edelleenkin; sitä oli käyntiäni edeltävänä uuninlämmityspäivänä testattu.

10) Missä veneet ovat metsässä pystytettyinä? (1 pist.)

Tulosjulkistus-7

”Tukkijoella näytelmän lavasteita, Paltamon Metelissähän Homasen venemetsä on.”

11)  Missä tämä kirkko on? (1 pist.)

11

Kajaanin ev.lut. kirkko on keskellä Kajaania.

Ja tässä tulostaulukko!

 

Tulokset

Voittaja on siis Maisa! Samaan pistemäärään, jaetulle ykkössijalle ylsi Satu, jolla muutamien pisteiden puuttumisen paikkasi kotipaikkahyvitys. Anu oli sijalla kaksi ja Koivu kolmantena. Voittaja saa siis valita kolmesta palkinnosta haluamansa ja kaksi muuta palkintoa arvottiin kaikkien osallistuneiden kesken.

Ja Hangasojalla ilman virallisia valvojia (ei täällä ole ketään muita kuin me kaksi!) suoritetussa arvonnassa pärjäsivät Anu ja Antti! Onneksi olkoon kaikille ja kiitokset osallistumisesta. Maisa, Anu ja Antti laitatteko minulle sähköpostilla (reija at satokangas.fi) kirjepostiosoitteenne, jotta voin kotiin palattuani postitella voittonne. Laittakaa myös palkintotoiveenne mieluisuusjärjestyksessä.

Kisatuomarointi on tehty. Vakaa aie on tehdä tällainen kisa ensi vuonnakin.

Lappi Niitä näitä Valokuvaus

Puuhommia ja haukkakuvia

Korkealla kunnahalla hongat huminoi,
kirves paukkaa, puuta haukkaa pokasaha soi.

Tänään on ollut metsuripäivä: vielä jatkoimme talven tuulenkaatojen ja tykkylumien jäljiltä siivoilua metsästä ja pihapiiristäkin (ei ikinä ennen ole ollut tällaista), oksien keräämistä, runkojen metsästä raahaamista, moottorisahaamista ja klapien tekoa (nämä kaksi vm. vain Pehtoorin hommia; minulle ei moottoroitua sahaa eikä kirvestä anneta 🙁 ), mottien tekoa, nuotiolla roskien polttoa, uppotukkien ja muiden roskien perkaamista purosta, vanhan puulaatikon pilkkomista…

Muistattehan, että meidän mökillä polttopuut eivät ole leikin asia. Eivät todellakaan. Koivuklapeja saatiin kuivumaan – ja ilmaiseksi!

Ja notskipaikalle pitkäksi aikaa kelo- ja mäntyrankoja pilkottuina, – ja ilmaiseksi! Ja hyvää liikuntaa ulkona!

Sitten minulla on sellainenkin hassu tapa, että keräilen käpyjä. Käpyjenkerääjä! Kerään niitä mökkipihalta liiterin päähän. Järkevää? – Tiedä häntä, mutta pidän niistä.

Siinäpä se reilut kuusi tuntia huhkimista kului. Ja varmasti ihan yhtä paljon energiaa vaativat nuo puuhommat kuin olisi patikka Urupäälle tehnyt. Se nimittäin oli toisena vaihtoehtona sen jälkeen, kun ystävät pitkän aamiaisen jälkeen lähtivät (mutkan kautta) Ouluun ja päivästä näytti tulevan sateeton ja lämmin. Sellainen se olikin.

Ja jo pari päivää on kuunneltu haukkojen varoitusääniä ja koetettu tunnistaa sitä, niitä. Tänään hoksattiin, että niitä onkin VIISI! Onnistuin kameran ja (liian pienen (70 – 200 mm) zoomin kanssa) menemään aika lähelle niiden keloa. Olivat kyllä melkein pelottavan näköisiä.

Haukat

Ja koskapa noita kuvailin paljon, oli vähän pakko kuvankäsittelyllä kokeilla mitä kuvista lähtee

Haukat-2-2

Haukat-3
Haukat-5-2

Haukat-4

Ja sitten suurennoksia lentokuvista. [Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.]

Haukat-4-2

Haukat-7

Haukat-11

Näin pieni maailma ja pienet suuret tekemiset täällä tänään.

~~~~~~~~~~~~~~~~

Korjaus/täydennenys ylläolevaan (ke 29.7.2015 klo 8.00) 

Lähetin eilen sähköpostia lintuharrastaja/ammattilaisasiantuntija (EH) ystävälleni, ja kyselin haukasta, ja hän vastasi näin: 

Hei, veikkaan kuitenkin ampuhaukkaa. Nuorellakin nuolihaukalla on voimakkaampi viiksijuova ja levinneisyys täsmää paremmin. Hieno pihapinna!

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/nuolihaukka
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/ampuhaukka

Ja ihan samoilla linjoilla on myös Koivu (ks. allaoleva kommentti), joka hänkin on kyllä asiantuntija näissä(kin) asioissa. 

Siis meidän pihakelossa oleilee viisi AMPUhaukkaa. Miltähän ne näyttävät sateessa? Tänään näyttää olevan mahdollisuus kuvata niitä oikein kunnon sateessa. 

Lappi Niitä näitä Ruoka ja viini

(Ruoka)retki Inariin

Aamu sateinen, eikä ennuste luvannut mitään kummempaa koko päiväksi. Siispä päätimme toteuttaa jo eilen suunnitellun retken Inariin.

Ystäviemme iloksi ja ihastukseksi ajoimme ensimmäiseksi Ivalon keskustassa olevan Kenkä-Asun eteen. Legendaarinen Ivalon keskustan retrovaatekauppa on vertaansa vailla. Toki siellä on käyty ennenkin.

Lainaus Saariselkä.net -sivulta kymmenen vuoden takaa

Naisten, miesten ja lasten asusteita ja kenkiä myyvän liikkeen asiakkaina on vuosien varrella ollut lappilaisten lisäksi myös kuuluisuuksia, muun muassa Remu Aaltonen ja viimeksi Lenita Airisto. Petterssonien laajat valikoimat ovat erityisesti 60- ja 70-lukuja harrastavien muotialan ihmisten aarreaitta. Filmiryhmiä ja lehdistöä on vieraillut liikkeessä ulkomailtakin.

20150727093646

Ostimmepa Pehtoorille mökkineuleen, ja kuten hintalapusta näkyy laadukas englantilainen puuvillaneule oli ollut valikoimissa jo markka-aikaan.

Kaupanpitäjä Hissu on 93-vuotias!! Ja hän kertoi meille, että on vain kerran käynyt lääkärissä: ”Kun kerran lähettivät kutsun”… Vain sunnuntaisin liike on kiinni, ja vanha rouva pitää liikettä yksin. Ehdottomasti kannattaa poiketa Ivalossa käydessä…

Matka jatkui Inarinjärven aina niin vaikuttavia, kauniin karuja, rakkaisia rantamia seuraillen kohti pohjoista. Karhunpesäkivi oli vähän aikeena käydä katsomassa, mutta vettä tuli niin paljon, että jätimme väliin. Nautimme vain kahvit, ja lähdimme kohti Inaria.

Sajoksessa taas uusia yksityiskohtia, ja saamelaiskäsitöiden näyttely.

Sajos-3

Sajos-2-2

Vitriineillä mukavan näköiset telineet…

Inarin Jäniskoskella kävimme, sateesta huolimatta. Se on hieno koski. Sateellakin. Videokin olisi, mutta eihän se lataus onnistu. Metsä mahtavan vihreä, pehmeän näköinen ja raikkaan tuoksuinen.

 

 

Ja sitten reippaan kävelyn (kilometri!! 🙂 ) ja retken jälkeen päivän pääkohde oli ihan liki: hotelli Kultahovin ravintola  Aanaar, jonka nettisivulla on teksti:

Aanaar on kuuluisa tasokkaasta ruoastaan, johon käytetään hienoja ja puhtaita paikallisia raaka-aineita. Kalat ostetaan suoraan Inarijärven hovikalastajalta ja poronliha lähipalkisen poromiehiltä. Myös marjat, sienet ja luonnonyrtit tulevat lähialueelta.

Menu on vähintäänkin haastava, ja olisin voinut valita siitä minkä hyvänsä etu-, pää- tai jälkiruoan.

Tässäpä ne valitsemani

20150727130730 (1)

Juurespihvit tavallisia, matsutakevaahto ja savustettu-punajuuripyree ennenkokematonta hyvää.

Aanaar

Jälkiruoka, jonka nimi oli ”savusauna”. Tuo ”mallasmulta” oli tavattoman hyvää, olisi saanut olla annoksessa enemmänkin, samoin koivunlehtisorbetissa makua, mutta kaikkinensa oikein hieno gourmet-päivällinen, rento paikka, mutta ruoka palkittua (eikä aiheetta) tasoa.

Alkuillasta oltiin takaisin mökillä, saunomista, iltapalaa, opiskeltiin haukkoja, niiden ääniiä ja tuntomerkkejä (ks. eilinen postaus). Ja neljän hengen seurueen lintu/kasvi/kukka/luontotuntijat (joihin minä todellakaan en kuulu) olivat sekä Koivun että Raijan eiliseen postaukseen antamien kommenttien viitoittamina kääntymässä siihen, että ehkä se eilinen oli sittenkin nuolihaukka. … mutta ei vielä ihan ehdotonta varmuutta.

Tänään iltahetkeämme tahdittivat tangot, eivät Souvarit, mistä olin oikein iloinen. Eikä tämä mökkireissu ole edes lopussa! Vaikka ”oikeasti” tänään olisi ollut paluu duuniin… 😉

Lappi Niitä näitä

Pientä patikointia, mukavaa mökkeilyä

Jos olisin julkkis ja minusta tehtäisiin sellainen lehtijuttu, jossa ”syväluodattaisiin ajatteluani” ja otettaisiin selvää tekemisistäni ja tykkäämisistäni, ja sitten pitkän kysymyssarjan keskellä olisi kysymys ”mikä on lempisuosi”, vastaisin empimättä: ”Tankasuo UKK-kansallispuistossa, Jorpulipään ja Pikku Tankavaaran välissä!”

Ai, että minusta ei koskaan tehdä lehtijuttua, saatikka että ”syväluodattasiin” ja ei ikinä, ei koskaan ei keneltäkään, ei missään yhteydessä kysytä, ”mikä on lempisuosi”, mutta JOS. Jos kysyttäisiin niin vastaisin, että Tankasuo.

Jorpulipää-2

Jorpulipää-2-2

Siellä me tänäänkin käytiin. Vietiin ystävät Tankavaaraan, ja päivän ”ohjelmanumerona” oli kapuaminen Jorpulipään (467 mpy) huipulle. Meille tämä oli kolmas kerta, – se on hyvä reitti. Leppoisaa nousua, loivaa laskua. Pitkospuita ja helppoa rakkaa.

Jorpulipää-5

Säätiedotus oli luvannut viileähköä, sateetonta päivää. No fity-sixty piti paikkansa; viileähköä oli, muttei sateetonta. Vajaan kolmen tunnin patikan aikana ehdittiin sadeviitat, goretexit, avaruusviitat ;), kertakäyttösadetakit, huput, kamerasuojat vetää päälle ja pois eräänkin kerran. Mutta lopultakaan eipä nuo haitannut.

Jorpulipää-4

Illansuussa saatiin sitten aurinkoakin, Hangasojan varrella heinäkuinen sunnuntai-ilta oli karun kaunis. Seurattiin hiiri/tunturihaukan ja jonkun pikkulinnun eloonjäämistaistelua…  Hyvin kaukaa kuvattuna voittaja(t) kelon nokassa.

HAukka

Ja loppuiltahan – tietysti – kului rantasaunoen, syöden, höpötellen. Nuorison kanssakin ehdin chattailla, lukeakin vielä. Mökkeilyä parhaimmillaan.

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Kesäkuvakisaan on jo kymmenkunta osallistujaa, mutta vielä ehtii mukaan. Tiistai-iltakin on vielä aikaa lähettää vastauksia. Keskiviikkona tulosten julkistus ja arvonta.

Kesäkuvakisan kuvat ja kysymykset löydät täältä.

Historiaa Lappi Niitä näitä Ruoka ja viini

Mökillä enimmäkseen sisällä

Sisäelämää

Sisäelämää-2

Sisäelämää-3

Eihän tänään mikään huippusää ole mökillä ollut.

Mikä merkitsi, että oli hyvä tehdä metsurihommia ja vähän leipoa. Sitruunakakusta tuli aurinko!

Sisäelämää-3-2

Emme me kakkua kaksistaan syöneet.

VMP = varamiespalvelu = hyvät ystävät, jotka tulivat tänne seuraksemme viidennen – tai kymmenennen tai jotain siltä väliltä – kerran muutamaksi päiväksi, olivat seuranamme ruokapöydässä.

Tulivat aika lailla suoraan Napuen taistelukentän viereiseltä kesäpaikaltaan, mikä oli erinomainen syy maistaa nyt jo maailmankuulua Napue-giniä.

Ja? – Ja se oli kyllä hyvää. Oikein erinomaista, vaikkei meillä sitä asiaan kuuluvaa rosmariinin oksaa ollutkaan…

Sisäelämää-4

Napuen taisteluhan ei ollut mitenkään Suomen historian huippuhetkiä, päinvastoin: Isonkyrön Napuessa kenraali Armfeltin suomalaiset joukot hävisivät venäläisille pahanpäiväisesti helmikuussa 1714, mikä osaltaan johti ns. Isonvihan alkamiseen. Seurannut seitsemän vuoden vainoaika oli erityisesti Pohjanmaan väestölle rankka ja raaka ajanjakso.

Mutta iloisempiin tunnelmiin: nyt lähdetään notskille iltapalalle.

Täällä kun on vielä hyvin valoisaa eikä sada.

Lappi Liikkuminen Niitä näitä Ruoka ja viini Valokuvaus

Missä kaukana?

Puhelu

Tuttu: No moi! Missäs olet? Enhän häirinny?

Minä: Reissussa ollaan, ei mitään häiriötä. Päinvastoin, mukava kun soitit.

T: Jossain lämpimässä, rantalomallako ootte? Vai joku kaupunkiloma?

M: Eiku patikoimaanhan me taas… Ja ihan vaan oleilemaan.

T: Taas jossain Alpeilla. Onko hienot maisemat? Entäs reitit?

M: Maisemat on hulppeat, ja reittejä on valittavaksi asti. Vaikeusastetta ja reitin pituutta joka lähtöön!

T:  … ja ruuhkaista on?

M: No ei nyt niinkään, mutta on täällä muitakin patikoijia aika lailla.

T: Onkos siellä hyviä ravintoloita? Millanen ruoka?

M: Ravintoloitakin vaikka kuinka. Tänään meillä lautasella sellaista valkoista kalaa (white fish) paistettuna, oli kyllä ihan hurjan hyvää. Mieskokki hanskasi hommansa. Ihan kaksistaan kyllä tänään syötiin.

T: Entäpä viinit? Onko hyvä tarjonta?

M: No ei paljon parempaa valkoviiniä kalalle voisi olla kuin se, mikä tänäänkin oli. Täällä on kyllä hyvät, selvästi huolella valitut viinit. Ja sitten paikallisissa ja valtakunnan lehdissä kovasti kehuvat jotain väkevää, jonka nimessä on kuuluisan, koko maan historiaan vaikuttavan taistelun nimi. Maailman parhaaksi kehuvat. Siksi on kuulemma loppu suunnilleen koko maasta, mutta täällä sitä oli, piti kyllä naapurikylään ajella sitä hakemaan, mutta ihan historian vuoksi … . Huomenna ajattelimme testata.

T: Siis siellä on hyviä terasseja, patioita?

M: Toki on.

T: Eikä itikoita niinku täällä Oulussa?

M: Eipä ole näkynyt. Vaikka melko lämmintäkin on.

T: Siis vielä lämmintäkin?

M: On ollut oikein hyvä aurinkoinen keli, kunhan vaan jatkuis…

T: Onko nyt hyvä aika reissata sinne?

M: Mun mielestä just tähän aikaan vuodesta ihan parasta, tonne syyskuun puoliväliin ihan parasta aikaa täällä.

T: Luonnossa jotain mielenkiintoista?

M: Vaikka ja kuinka: kun vaan tietäis mitä tänäänkin olen kuvaillut. Ja kun näkisit täällä nämä vedet! Hiekkapohjaisia uimapaikkoja, ja vesi on kirkasta!

T: No että majoitus? Onko hyvä yösija? Siisti ja hiljanen?

M: No on! Ihan kuin täällä ois pidetty suursiivous aika vasta, tosi mukavat ja meidän makuun passelit huoneet. Eikä todellakaan ole naapureista häiriötä. Ihan huippu. Hyvin nukuttiin viime yökin. Ja tiedätkös, täällä on saunakin. Enpä ole tainnut paremmassa koskaan käydä. Se on kyllä itse lämmitettävä, mutta sekin on mukavaa ja tuleepahan liikuttua.

T: Mahtaa olla melkonen pintaliitäjien paikka?

M: Kuule ei ole. Ihan mukavia ihmisiä sekä kaupassa että patikkapolulla tapaa. Oikein on lepposa meininki. …

T: Ai niin, saako siellä niitä patikkamerkkejä, joita Alpeilla on tapana jakaa?

M: Eiku täällä on joku paikallinen tapa, että jokainen tuo päivän patikalta kiven majapaikan seinustalle. Mekin sitten tuotiin tänään.

T: MISSÄ te oikein ootte??

M: Mökillä ollaan. Täällä on kuule hyvä!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tuollaista fiktiivistä puhelua olen tänään jutellut. Ja sama sitten kuvakertomuksena. Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.

Patikkareissu-2-2

 

Patikkareissu
Patikkareissu-3-2

Patikkareissu-5

Patikkareissu-6

Patikkareissu-7

Patikkareissu-8

Patikkareissu-9

Napue

Patikkareissu-10

Patikkareissu-17

Patikkareissu-11

Patikkareissu-12

Patikkareissu-13

Patikkareissu-14

Patikkareissu-15

Patikkareissu-16

Patikkareissu-18

 

 

Niitä näitä

Juhlista mökkilomalle

Eihän nukkuminen taas viime aikoina ole ollut minun vahvimpia puoliani. Sen verran ylikierroksilla olen käynyt kaiken kanssa, että uni on ollut toissijaista. Hyvin kuvaavaa, että viime yönä näin niissä unipätkissä tekeväni kakkuja Juniorin valmistujaisiin, huoh! Poika on eilen saanut tietää, että hänellä on opiskelupaikka ja minä pöhkö jo uneksin valmistujaissafkojen tekemisistä! Ei silti: Pehtoori oli nähnyt unia, joissa teki pojalle kirjoituspöytää ja työhuonetta. Kukin vahvuuksiensa mukaan, vaikka unissa. 😉

Siispä kovin (liian) aikaisin olin hereillä. Kahdeksan jälkeen torin mansikkapöytien kautta pyöräilin Caritakseen äidin luona piipahtamaan, todellakin lennossa käväisin ja sitten takaisin kotiin. Pakkauksen viimeistelyä, vaateshowia, kontribuutioni juhlapöytään mukaan ja sitten Jääliin.

Eipä ole miehen suvussa neljä miessukupolvea suoraan alenevasti ennen ollut samassa kuvassa: Appi 90 v., Pehtoori kohta 58 v. , Juniori 24 v. ja Tahvo 2kk.

Mökille lähtö ja tulo

Suvun nuorimmat pikkuserkukset (2kk ja 2 v.) tapasivat toisensa ja muutoinkin mukavat pienet juhlat.

Me Pehtoorin kanssa kävimme peräkamarissa vaihtamassa juhlakamppeet farkkuihin ja verkkareihin ja poistuimme ensimmäisinä: lähdimme juhlista suoraan kohti mökkiä.

Ja nyt: Hangasojalla ollaan!

Mökille lähtö ja tulo-2

 

Niitä näitä Valokuvaus Vanhemmuus

Hieno aamu, vielä parempi päivä

Vein tyttären aamukoneelle, ja suoraan kentältä ajoin Papinjärvelle (lentokentän kupeessa). Tarkoitus oli kuvata auringonnousua (klo 6), mutta siitä tulikin hienon aamusumun kuvausretki.

Aamusumu Papinjärvellä_

Tämä yllä oleva bannerissakin oleva kuva (paina F5 jos Norjan vuoret eivät ole vaihtuneet aamusumuiseen järveen) on aamuisen kuvasadon parhaimmistoa.

Aamusumu Papinjärvellä_-4

Aamusumu Papinjärvellä_-3

Aamusumu Papinjärvellä_-5

Aamusumu Papinjärvellä_-6

Keinuhaamu

Näetkö keinuhaamun?

[kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla]

Aamupäivällä leivontaa apen huomisille ysikymppisille, ja iltapäivällä kävimme Saarelassa ystävien uutta, upeaa kesäkeittiötä katsomassa ja kahvittelemassa, kuulumiset vaihtamassa. Paitsi pöydän antimista ja hienosta pihasta nautimme myös auringosta, joka siis tänäänkin Oulussa on vastoin ukkosennusteita paistellut.

Ja illalla olen ommellut ! Pari tuntia ommellut! Ja jotta sellainen onnistuisi, täytyy olla hyvä moodi! Ja sellainen on ollut. Todellakin.

Poika oli tuossa päivällä piipahtamassa Tahvon kanssa, juteltiin ja Juniori pulputti ja räppäsi samalla puhelintaan ja sitten yhtäkkiä hiljeni tsadam!!!

Aamusumu Papinjärvellä_-7

Tämä on niin hieno juttu!! Isänsä jäljille lähtee poika opiskelemaan.

Isovanhemmuus Ruoka ja viini Vanhemmuus

Nimipäiväruokapöydässä

Aamulla merenrannassa tiheä sumu. Ei muuta, tai siis ei muita. Mietin siinä kaislikkoa katsellessa, että kehenhän pitäisi ottaa yhteyttä, että ranta raivattaisiin siten, että pääsisi vaikka kahlailemaan… Jokunen vuosi sitten lähetin kaupungin katurakennus- tms. toimistolle sähköposti,a että ryhtyisivät talvisin auraamaan Meri-Toppilan rannan kävelytietä. Ei tullut vastausta. Ei minkään moista. Ja talvet on tuolla meidän lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien voimien tallottu polku lumisateiden jälkeen. Talvella ei aurata, eikä kesällä kahlata. En siis tänäänkään jäänyt kahlailemaan, topakka sauvakävelylenkki vain.

Aamusella paistinkääntäjäasioita sähköpostilla ja muutamiin työsähköposteihin vastailu tyyliin ”Sori, en enää syksylllä ole näiden asioiden kanssa tekemisissä… ” .

Kauppareissulla vierähti kauan: paitsi äidille kauppa-asioita, jotka tyär sitten tervehdyskäynnillään ”punahilkkana” kävi viemässä, hankin myös kaikkea vähän erikoisempaa… Tein nimittäin uusia ruokia tänään, kokeilin pariakin uutta reseptiä.  Parikin tämän naisten viikon nimipäiväsankaria kun oli ruokapöytään tulossa. Tyär ja Miniä juhlivat tänään meidän viiden seurueessa nimppareitaan.

Minulla tuo syöminen niin ollut tärkeää kun kerran läsnä oli Tahvokin (olen tässä päättänyt, että pojanpojan ”bloginimenä” pysykööt Tahvo. Blogimaailmassahan ei oikein ole tapana omilla nimillä ketään ”puhutella”, joten siksikin … ja tulevaakin ajatellen en lapsenlasta omalla nimellään täällä enää mainitse.)

Pehtoorin kanssa teimme aika runsaan nimppariruokatarjoilun, jonka parhaita osia olivat Perämeren lohi, alla oleva kurkku-fenkoli-vuohenjuusto-salaatti sekä mustikkapiirakka basilika-twistillä. Se kyllä varmasti vaatii maistuakseen vähän ennakkoluulottumuutta, mutta itse pidin siitä kovasti. Molempien ohje on siinä samaisessa Glorian Ruoka & Viini -lehdessä, josta olen jo liki kyllästymiseen asti täällä puhunut. Kirjoitan nuo reseptit joku päivä…

Uusia kesäruokia-2

Uusia kesäruokia-3

Yatsyakin ehdittiin pelata. Eikä kilpailuhenkisyys meidän kolmen kesken ainakaan vähenemään päin ole. 😉

WP_20150721_15_20_33_Pro

Ja onhan tässä illassa taas jo lähdön tunnelmaa: tyär palautuu huomenna Helsinkiin.

Niitä näitä

Lomatuntoja

Viimeisen kesäloman? viimeinen kesälomaviikko alkoi säpsähtäen hereille ennen seitsemää: myöhästyn töistä! Olin taas unissani paiskinut töitä, tehnyt luentoa ja hukannut sähköpostiviestejä! Mutta ei mennyt kauaa kun ikkunaverhon raosta näin auringon, muistin kesän ja loman.

Laitoin kahvipannun liedelle ja uunin lämpiämään: haluan croissanteja aamiaiseksi! On loma-aamu. Huolimatta viikonlopun pitkien kaavojen illallisista ja kaikista herkuista haluan vielä tänään jatkaa tätä hyvää … siis croissanteja ja hilloa aamiaisella, maitokahvia. Hmm…

Ennen aamiaista käveleskelin pihalla. Kastelin kukkia, tuoksuttelin aamukasteista nurmea.

Puutarhassa-12

Edelleen aika levollinen mieli ja olo.

Aamun touhujen jälkeen tein sellaista, mikä minusta on mitä suurinta joutilaisuutta; istahdin pihatuoliin lukemaan aikakauslehtiä. Uudistettu Digikuva-lehti on minusta erinomainen, jopa niin, että harkitsen vakavasti sen tilaamista. Jo aiemmin mainostamastani Glorian Ruoka & Viini-lehdestä löytyi ohje huomisen juhlaruoan jälkiruoaksi. Soittelin äidille, tekstailin sisareni kanssa. Ja sitten tyär tupsahti viereeni aurinkoiselle pihalle.

Parituntisen otimme aurinkoa, ja kuinka hyvälle tuntuikaan istua rauhassa, jutella, – kaikesta. Antaa auringon helliä ja saada vihdoin vähän väriä. En varmaan koskaan, en koskaan!, heinäkuun puolivälissä ole ollut näin kalpea kuin nyt.

Puolelta päivin Pehtoori käväisi tovin seuranamme ja lähti sitten pyörällä torille kahville. Yhden jälkeen isyyslomalta töihin palannut Juniori piipahti omalla kahvitauollaan seuranamme. Ja me tyttären kanssa jatkoimme auringonpalvontaa, höpöttelyä …

Tyttärelläkin (mini)loma. Sen kunniaksi päätimme lähteä ensin keilaamaan ja sitten Nallikariin syömään. Pehtoori saatin mukaan. Minä voitin 😉 ja taas kerran söimme Miekojärven kuhaa. Se vaan on niin hyvä annos. Ja keilaaminen tekee olkapäälleni hyvää.

Tällaiset päivät kuluvat nopeasti.

Puutarhassa-15