Showing: 151 - 160 of 367 RESULTS
Niitä näitä Oulu Valokuvaus

Merenrannassa fiilistelemässä

Suurenmoista, lumoavaa, vaikuttavaa, henkeäsalpaavaa, erinomaisen kaunista, ainutlaatuista? Ei mitään noista, ja niitä kaikkia. En löydä sanaa sumuisen aamun tunnelmalle, sille kauniille maisemalle, joka Nallikarissa ja Möljällä kahdeksan tienoilla ja sen jälkeen oli. Sumuinen aamu oli kaunis jo kotitakapihalla, ja sitten merenrannassa. Parituntinen siellä vierähti kun kerran oli aikaa.

Kaikki kuvat suurenevat… kannattaneekin muutama ainakin kokeilla isompana. 

Nalskussa-2-2

Ja kuinka nopeasti sumu laskeutuikaan, lähti ja tuli takaisin. Oli lämmin, tyven, usvaista, sumuista, aurinkoista. Ihan hurjan hieno aamu.

Nalskussa-2

Ja sitten taas kirkastui.

 


Nalskussa-6

 

 

Alakuvassa näkyy pariskunta istumassa parrulla. Olivat aamukahvilla. Varmaan liki seitsemänkymppinen pariskunta. Vaimo oli lähtenyt aamukuuden jälkeen kuvaamaan sumua ja maisemaa, kävellyt Tuirasta Nallikariin, mies oli tullut liki pari tuntia myöhemmin mukanaan kahvia ja leetapullaa. Tarjosivat minullekin, en kuitenkaan heidän aamukahveilleen ryhtynyt, tovi juteltiin. Mukavia olivat. Merestä pitivät.

Nalskussa-11

Sitten rannalla valmisteltiin ”Extreme run”-tapahtumaa.  Kaikki liput, kaaret, muut härpäkkeet yms. kyllä hieman häiritsivät maisemakuvauspuuhiani.

Nalskussa-3

 Mutta kaikkinensa uusi Nalsku on kyllä upea, – pitäisi käydä useammin. Päivä jatkui aurinkoisena, toimeliaana. Kotipihan siistiminen, kotitöitä, aurinkoa, kalaasien koekeittiö.

Niitä näitä

Muuttopäivät

Siinä me kaksi istuksimme kotipiazzalla elokuun samettisessa illassa. Kyllä, – kyllä sellaisia voi olla Oulussakin. Tänään on. Meillä oli kahden hengen (katka)rapukestit, eilen suosittelemaani pinot grisiä parempaa espanjalaista Luscoa, ennen kaikkea lämmin levollinen ilta. Oliko sellainen ”ansaittu perjantai -olo”? – Oli hyvinkin.

Verraten aika myöhään kotiuduttuani oli saatava jotain ruokaa ja nopeasti; molemmilla jäänyt (eväs)lounaat ihan totaalisesti väliin, joten sitten mennään pakastimen ja kuivakaapin antimilla: keitän nuudeleita, sulatan katkoja, aamulla joku etiäinen oli kehottanut ottamaan kampasimpukoita sulamaan jääkaappiin ja mustekalarenkaathan pistetäänkin jäisenä tulikuumaan oliiviöljyyn. Ja siinä se sitten oli! Perjantai-illan kahden hengen fast food/äyriäisillainen!

Kahden hengen rapukestit-4

Kahden hengen rapukestit-3

Kahden hengen rapukestit-2

Hyvä on; eihän tämä Lusco mikään halpisviini ole, mutta kun suhteutat siihen, että tämän saat kahdella bacardi-colalla tai muutamalla tuopillisella, niin kumpi? Kysynpähän vain. 😉

Joka tapauksessa sen äärellä vaihdoimme kuulumiset; on pehtoorin kanssa aika vähän nähty tällä viikolla. Mutta on nyt jotakin tehtykin, jokin vaihe ohi, seuraava tulossa, ja nyt mietitään, mitä seuraavaksi?

Juniori on avokkinsa kanssa nyt muuttanut, muutettu, Patelaan ja äiti on paluumuuttanut Limingasta (OYS oli viime viikolla  täynnä, siksi Limingan tk:n vuodeosasto) Caritakseen, isoin huoli, pahin säikähdys – ehkä – ohi. Huomenna en ajele Liminkaan.

Kahden hengen rapukestit

Kuinka jo odotankaan, vielä kesäaamuista, lenkkiä, tepastelua merenrannassa.
Paluumuutan omaan tilaani, omaan maisemaani. 🙂
Lähden ulos kävelemään!

Niitä näitä Ruoka ja viini

Todellakin ”niitä näitä”

On aikaa istahtaa, olla kotona. Ihan kuin ei olisi ollut pitkään aikaan. Se vain tuntuu siltä. Ja ihan niinkuin ei olisi tähdellistäkin tekemistä; imuroida pitäisi, koko viikolla en ole mitään liikkunut, paitsi siis autolla aika paljonkin, etelään päivittäin, pohjoiseen ja itään eilen, mutta ei lenkkiä. Sadetihkuinen ilma on hyvä tekosyy olla menemättä ulos. Erinomainen syy sanon minä.

1-2

Ilman syytä kaadan lasillisen punaviiniä, otan pari palaa tummaa suklaata, ryhdyn pitkästä aikaa kuvien muokkauspuuhiin – eiliseltä on parempiakin otoksia kuin nuo kisassa olevat räpsäykset, joiden tärkein funktio olikin olla kisakuvia. Ryhdyn nyt kokoamaan ensi viikon digikurssin läksyjä – yli kuukausi on ollut aikaa, eikä kuvaakaan vielä (portfolio)kansiossa. Ehtiihän noita.

1

Ruokakuviani katsellessani hoksaan, etten ole tänne pitkään aikaan postaillut mitään ruokaohjeita. Tässä nyt sitten yksi (josta ei tietenkään kuvaa :), mutta osaat mielessäsi nähdä kauniin, kesäisen italialaisen näköisen salaatin): sisilialainen tomaattisalaatti. Rasiallinen kirsikkatomaatteja, puntti tuoretta minttua, yksi (puna- tai roscoff-)sipuli, oliiviöljyä, mustapippuria, sitruunanmehua, pecorino- tai parmesan-lastuja. Puolita tomaatit, silppua sipuli ja minttu. Sekoita keskenään, kaada joukkoon öljy ja sitruunamehu, rouhi päälle mustapippuria, ripottele vähän (sormi)suolaa ja päälle juustolastut. Anna vetäytyä jääkaapissa tunteroinen. Sopii grillatun lihan seuraksi. Ja kun grillistä tuli puhe olethan tänä kesänä muistanut viime vuoden grillikauden huipun: helpoimmalla ja herkullisimmalla mahdollisella tavalla valmistettu entrecote, per favor.

Ja sitten viinivinkki, joka sopii aurinkoisiin hetkiin, puolikuiva (joita en usein suosittele), ei pihville, mutta antipasteille, pastalle, makkaralle ja hapankaalille, sellaisenaan. Alsace Pinot grisiin voi aina luottaa, tähän erityisesti.

1-3

 Aurinkoista viikonloppua odotellessa…

Kesäkuvakisa

Kesäkuvakisa 2013

Rengasmatka tehty! Olen ollut päivän liikkeellä. Pääsin kuin pääsinkin lähtemään. Takana 13 tuntia, 550 km kilometriä, 230 kuvaa, yksi työasia, paljon nähtyä, koetttua ja vähän ostettuakin. Kaipaamaani yksin oloa, ja tuttujakin. Hieno päivä. Oikein hieno.  Mutta nyt siis asiaan: kesäkisa!

Kun tästä kesäkisasta ja sen kohteista kirjoitin ensimmäisen kerran, lupasin, että jokainen reitti- ja/tai kohde-ehdotuksen tehnyt saa kisaan kaksi pistettä: ehdotuksia tulikin aika monta. Antti kehotti ajelemaan Oulujärven maisemiin (Paltamoon ja Mananmansaloon), Marketta Ranualle, Satu Iittiin, Pasi Kuopioon, Jouko Iisalmeen, Mannu Lakeuden reitille (Liminka, Muhos etc.) ja Laura Olhavan kyläkaupalle.

Sen verran voin todeta, että hyviä ehdotuksia olivat. En kerro muuta kuin että kisakuvat ovat niistä kohteista, joissa tänään sitten kävin. Se taas merkitsee, että eivät voi olla kovin kaukana Oulusta. Näin ollen pohjoissuomalaiset ovat kilpailussa etulyöntiasemassa, joten reiluuden vuoksi annan hyvityspisteitä seuraavasti: jos ET ole koskaan asunut Oulun tai Lapin läänissä, saat neljä lähtöpistettä, ja jos NYT (vaikka aiemmin olisitkin täällä asunut) asut jossain muualla kuin Pohjois-Suomessa, saat kaksi lähtöpistettä. Ilmoittele vastauksesi joko kommenttilootaan tai suoraan minulle sähköpostilla*. Ja Facebookiin saa myös jättää vastaukset. Kilpailuaikaa on ensi viikon lauantaihin 10.8. puoleen yöhön asti.

Entäs palkinnot? Palkintoja on kolme, ja niistä voittaja saa ensin valita haluamansa, sitten loput kaksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken.

Vuorotellen aukeama

Palkintona on tietysti  1) Vuorotellen-kirjani, ja lisäksi on 2) 10 euron lahjakortti Pentikin myymälään (voimassa 17.1.2014  asti) ja 3) Estée Lauderin tuotepaketti, jossa mascara, meikkivoide, anti-age yövoide, emulsio, tuoksu ja meikkipussi. Ihan hieno setti tuo on.

Palkinto

Siis kannattaa yrittää; pelkällä osallistumisella pääset mukaan arvontaan, jossa kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kaksi palkintoa!

 

Alla 11 tehtävää, joiden kuvat eivät ole kulku- ja/tai aikajärjestyksessä. Tiedätkö tai arvaatko, mistä ne ovat ja mitä ne esittävät? Jokaisesta oikeasta paikasta saat yhden pisteen, ja kun tiedät, mikä kuvassa on, saat toisen pisteen. Siis maksimipistemäärä on 21 ( + mahdolliset kotipaikkahyvitys- ja retkireitinehdotuspisteet). Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla….

1) Mikä ja missä? Ulkoa tällaista

kesäkisa-15

ja sisältä tällaista… (tästä vielä postailen kisan jälkeen lisää….)

kesäkisa-8

2) Mikä ja missä?

kesäkisa-5

3) Mitä nuo paketit on ja missä kaupassa?

kesäkisa-2

4) Mikä ja missä? Valostakin jo näkee että paluumatkalla… Kyltti voi auttaa… 😉 Risteys tai ”veden” nimi takaavat kaksi pistettä.

kesäkisa-11

5) Mikä koski, missä ja mitä varten nuo tikut?

kesäkisa

6) Mikä ja missä?

kesäkisa-2-3

7) Missä nämä ja kenen suunnittelemia?

kesäkisa-9

8) Missä rakennuksessa on tällaisia ja missä ko. rakennus on?

kesäkisa-17

ja toinen vihje tässä:

kesäkisa-12

9) Missä on tällainen museo? (1 piste)

kesäkisa-10

10) Mikä ja missä?

kesäkisa-6

11 a ja b) Mitä näissä kahdessa kuvassa on (b-kuvassa aika keskellä)? Molemmista yksi piste.

kesäkisa-3-2

kesäkisa-13

   Tulikohan tästä aika helppo?
Helpompi kuin viime vuonna?
Siispä reippaasti osallistumaan 🙂

*PS. Jos/kun osallistut voit lähettää vastauksesi sähköpostitse (reija.satokangas at oulu.fi),
etteivät muut näe vastauksiasi  ja hyödy niistä. 😉 

Meksiko Valokuvaus

Kaikenmoista koettua ja Meksikon kuvat

Kävimme äsken pehtoorin kanssa Yuki Sushissa (KLIKS Torikadulla) syömässä; olipa erinomaisen hyvää sushia. Erityisesti pidin riisin sopivasta ilmavuudesta. Maalaushommissa miniäkokelaan kanssa päivän olleelle miehellekin ruokaa oli riittävästi ja maistui. Sitä paitsi paikka oli harmoninen, valoisampi kuin päälle päin odotin. Siis peukutamme, suosittelemme.

Toinen, jota voin suositella on Verkkokauppa. Kävin siellä ostamassa äidille cd-soittimen (äänikirjojen kuuntelua varten) ja tälläkin kerralla  – kuten monta kertaa kamera- tai tietokoneen härpäkkeiden kanssa – sain sellaista luontevaa, reipasta asiakaspalvelua, jota naisille ei alan kaikissa kaupoissa suinkaan saa. (Mm. en enää koskaan astu jalallinikaan Oulun Systemaan, ja tämä päätös on pitänyt jo yli 10 vuotta! Siellähän on voinut henkilökunta ja palvelukulttuuri vaihtua vaikka viidesti tässä välissä, mutta so what. Tässä asiassa olen pitkävihainen: annoin ko. liikkeelle aikanaan toisen ja viidennekin mahdollisuuden, mutta enää sinne en mene. Never. )

Tätä minä olen viikon kuunnellut ja isolla kun ajelen …

En oikeastaan ole ihan varma, onko tämä iloinen vai surullinen laulu, mutta tänään se on minusta iloinen. Ja varsinkin kun katsoo biisin virallisen videon. Se hienoimpia, mitä olen koskaan nähnyt. Mini-leffa. Siitä tulee hyvälle tuulelle. Ei ole surullinen. 🙂

Ja huomenna on vihdoin kesäretkeni aika. Jollei taas tule yllätyksiä, takapakkeja, muutoksia. Suunnasta en muuta kerro kuin, että kun oikein perustelin [itselleni], sain kesäretkestäni myös työmatkan. Tosin saman asian voisi hoitaa postitse ja puhelimella tai myöhemmin tapaamalla, mutta tällaisen järjestelyn nyt sitten tein. Siis huomenna – vihdoin – odotettavissa kesäkuvakisa!

suuntaa

 Ja ennen huomisia kisakuvia, käy kurkkaamassa Meksikon matkan kuvia, yhdeksän ”sivullista” niitä on. Nyt siellä on viidakkoseikkailustammekin kuvat! Ja Playan hotellista. Meksikon kuviin tästä KLIKS 

meksiko kuvat

Niitä näitä Yliopistoelämää

Eilisiä kuvia vielä …

Eilisen illan ruokapöytään tulivat maalareiden ja remppaajien lisäksi tytär ja kaverinsa, joten vielä kookosjäätelöä oli löydettävä pakastimesta.

eiliseltä-5

Ananaksen kanssa se on tavattoman hyvää.

eiliseltä-6

eiliseltä-4

Ja tänään sitten minulla paluu kaikkeen vanhaan:

eiliseltä-2

eiliseltä

melkein tuntui kuin olisi päässyt töihin levähtämään… 🙂

Oli mukava mennä töihin.
Paljon mukavampi kuin vuosi sitten vuorottelun jälkeen.
Työ on minulle yleensä hyväksi. Niin nytkin.

Jatkoin oikeastaan siitä, mitä olen kotona tehnyt. Järjestelin paikkoja.
Oma työhuoneeni on kyllä ihan siisti ja järjestyksessä, mutta putsailin ilmoitustaulut,
järjestelin historiatieteiden aulan, vanhentuneet seminaariniput paperinkeräykseen yms.,
ja yksikseni kovin vaatimattomia eväitäni nauttiessa järjestelin vähän jo työpaikan keittiötäkin …

Yliopistonlehtorin hommia? No tiedä häntä, mutta oli hyvää aamuverryttelyä 🙂 .
Eikä niitä kyllä kukaan muukaan siellä tekisikään, ja kun minusta on kiva olla siistissä, niin miksei?

Ja sitten loppupäivä oman ”lukkarin” tekoa, opetuksen ”puitteet” jo piirtelin. Tästä se lukukausi lähtee.

eiliseltä-3

Niitä näitä

Liminka vol. II

Olin taas tänään käymässä Limingassa ja samalla reissulla kävin Alakestilän arboretumissa ja Liminganlahden luontokeskuksessa (sekä Virkkulan lintutornissa).

Arboretum (lat. arbor, ”puu”) eli puulajipuisto on yleisnimitys viheralueesta, johon on kerätty systemaattinen tai satunnaisesti yleensä yhtä kasvisukua tai heimoa laajempi kokoelma puuvartisia kasveja. Arboretum voi olla hoidettu, jolloin se muistuttaa puutarhaa, tai se voi olla hoitamaton, luonnontilainen puisto.

Alakestilän arboretumLinkin takana KLIKS  on kerrottu Alakestilän tilalla olevan arboretumin puista ja siellä on hyvä karttakin, alueesta ja miten sinne löytää. Vaikka kyllä se on kasitieltä hyvin merkittykin.

Vehmas, vihreä puistoalue on aika ainutlaatuinen näillä leveysasteilla. Puiston ovat perustaneet Kalle ja Katri Arvola jo 1930-luvulla. Arboretumissa on puuvartisten kasvilajien muotoja, muunnoksia, lajikkeita tai alalajeja melkein 200 erilaista. Paljon myös sellaisia, joita ei Pohjois-Suomessa muualla kasva.

Olin siellä reilusti ennen puolta päivää, viime öisen kovan ukkosen ja sateen jälkeen, jolloin maisema oli kostea, hieman utuinen, melkein satumetsämäinen. Siellä ei ollut ketään muita, siellä oli hyvin rauhaisaa.

Kerrassaan hieno kokemus; tuli mieleen, että pilvissäkin on hopeiset reunukset. 😉

 

Alakestilän arboretum-3

Tämä salava oli ehdoton lempparini, siinä oli jotain ikiaikaista kokemusta ja varmuutta… 
(kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla)

Alakestilän arboretum-4

Alakestilän arboretum-5

Sitten siellä oli tämmöinen!! Sieni! Merkillinen. 

Alakestilän arboretum-2

Alakestilän arboretum-6

Arboretumista jatkoin matkaa Limingan luontokeskukseen. Kuinka usein sielläkin on aiottu käydä! Useammin on käyty Inarin Siidassa kuin naapurikunnan komeassa luontokeskuksessa. Mutta kaikkinensa jotain samaa niissä on. Kiinnitin huomiota varmaan ihan toisarvoisiin seikkoihin (ainakin lintu- ja luontoharrastajien/ammattilaisten näkökulmasta), mutta kuvat kertonevat jotain minun havainnoistani.

Ensinnäkin koko Limingan kunnan alueella katuvalot ovat tällaiset. Loistava idea, minusta ainakin!

Liminganlahden luontokeskuksessa-6

Kuvassa Luontokeskus Virkkulan lintutornista kuvattuna: muut kuvaa merelle ja kaislikkoon, mutta minä kuvaan rakennuksia. Hö!

Liminganlahden luontokeskuksessa

Kuvasin minä merellekin päin, tietysti. Ja se mikä minua viehätti, oli se, kuinka polulle kohti tornia, kohti merta oli merkitty rantaviivan muutokset. Perämeren rannikolla maankohoaminen on noin sentti per vuosi, ja polku (600 m), joka vei Luontokeskuksesta lintutornille, oli ”korkeuskäyritetty” eli opastauluissa kerrottiin, milloin ko. kohta oli mpy. Siis Liminganlahti (0 mpy) huiputettu. 🙂

Liminganlahden luontokeskuksessa-2

Kuten sanoin: kiinnitin huomiota epäolennaisuuksiin, ei yhtään lintukuvaa (en tunne, enkä osaa kuvata lintuja), mutta tämähän se sitten minua kovin viehätti.

Liminganlahden luontokeskuksessa-5

Luontokeskuksen ulkokuori ei ehkä kerro, kuinka komea näyttely sisällä on. Hurjan hienoja kuvia, oivallista esillepanoa, – luulen et joskus toistekin paremmalla keskittymiskyvyllä ja ajalla sinne ajelen.

Liminganlahden luontokeskuksessa-4

Tämä (klikkaa isommaksi) oli minusta niin loistava idea!!

Liminganlahden luontokeskuksessa-3

Tänään siis hieman erilainen lenkki merenrantaan.

Liminganlahden luontokeskuksessa-7

 Ja huomenna töihin. Just.

Niitä näitä

Aamulenkillä levollisena, iltapäivän ahkerana

Varhaisella aamulenkillä merenrannassa levollinen olo.  Suloinen suviaamu, jolloin elämä tuntui aika helpolta ja huolettomalta.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Pitkästä aikaa kamera mukana. Kannatti. Tässä blogiuudistuksen hiljaa edetessä yritin/loin tuollaisen gallerian… Toivottavasti toimii kaikilla, toimiihan?

Lenkin jälkeen huolettomuus vaihtui alakuloon, mutta työmaa nuorenparin uuden huushollin pihalla oli hyvää terapiaa … Pojat maalasivat sisällä, me J:n kanssa huhkimme pihalla. Ja jotta varmasti olisi lämmin, ukkonen kierteli koko pitkän iltapäivän (+29 C)  illan tuloon asti. Aurinkoa, jyrinää, hikeä. Ja minä sain tehdä pihahommia, jotka kotona ovat yleensä pehtoorin reviiriä. Kuten viime lauantain metsurihommissa myös tänään hoksasin, että kunnon ruumiillinen työ tekee digi/tietokone/netti/näyttöpääte = kaikkinensa datailuhommissa kipeytyneille harteille ja romahtaneille olkapäilleni hyvää…

Illan tullen palasimme neljästään Rantapeltoon, söimme piazzalla, tyyni ja tuuleton ilta. Näillä mennään.

bokeh

Ruoka ja viini

Koko valööri?

Tummasta kirkkaaseen valoon…

Tänään on ollut monenlaista. Sukupolvien välissä ja niissä elämistä, …

Ja iltapäivällä kokoonnuimme Metsokankaalle kauniin omakotitalon pihalle piknikille. Oli paistinkääntäjien perinteinen (jo kolmas) piknik, jonka teemana tänä vuonna Aasia. Kun 25 alan ammattilaista ja harrastajaa kattaa kokkaamillaan herkuilla pöydän – kahteen kertaan – ei voi muuta kuin todeta, että olisipa useampi vatsa. Tai vielä enempi nälkä….

Minä tein kookosjäätelöä (alin kuva keskellä) , joka nyt ei ollut sellaista kuin olisin toivonut, mutta menihän se(kin) 😉 .

Onneksi on tämä perinne. Monen kanssa totesimme, että voisipa hetkeksi kellot seisauttaa, mutta oli hienoa, että meillä oli nuo hetket … nuo maut .. kaikki tutut ihmiset, laulu, nauru, jutut… onneksi on ihmisiä, ystäviä ja iloa.

aasia piknik-5

aasia piknik-4

aasia piknik-2

aasia piknik

aasia piknik-6

Palatessa  pyöräillessä kaupungin läpi huomasimme Qstockin olevan kaupungissa,

aasia piknik-10

mutta huomasimme myös kaupungin rauhan… kauniin kaupungin …

aasia piknik-7

… taivaan kauneuden.

aasia piknik-9

Emme sitten kuitenkaan festareille menneet…

Vanhemmuus

Isoja ja pieniä käännekohtia

 

Kaikille ei helle sovi!

valkoiset kukat-3

Toiset sen sijaan kukoistavat lämmössäkin.

valkoiset kukat-2

 

valkoiset kukat-5

valkoiset kukat

valkoiset kukat-3-2

valkoiset kukat-4

 

valkoiset kukat-2-3

 

Loman loppuja vietelty kotipihalla.

Pehtoorilla tänään jo touhua kovastikin, sillä Juniorilla ja J:llä on uusi asunto, joka vaatii pientä maalausremppaa ja  muuta hienosäätöä. Muuttoauto on tilattu jo ensi torstaiksi, joten homma pitäisi saada alulle. Nuoripari muuttaa uudesta kerrostaloasunnosta Alppilasta vanhaan omakotitaloon Pateniemeen. Ovat kovin täpinöissään, ja kovin aikuisia. 🙂

Muutoinkin Juniorilla isoja asioita päätettävänä tällä viikolla: ei päässyt AMK:iin (pisteitä oli montakin yli alimman vaaditun, mutta pääsykokeessa jäi pisteen päähän 🙁 ), joten nyt olisi päätettävä, hakeutusiko alan (LVI) aikuiskoulutukseen ja ottaisi nyt samalla vastaan saamansa puolivuotisen linja-autokuljettajan ammattitutkintokoulutuspaikan vai jatkaisiko jakelukuskina kevättalvelle, tienaisi, lukisi pääsykokeisiin ja yrittäisi ensi vuonna tosissaan sinne AMK:iin? On vain koetettava tukea ja kannustaa kaikkeen; kunhan tekee jotain. Eikä taida osata olla tekemättäkään. 😉

Vastikään vaihtoi työpaikkaa, mikä merkitsi, että kesälomat ”paloi”. Ei poika ehdi nyt rempan ja muuton puuhiinkaan kuin iltaisin ja viikonloppuisin, mutta onhan meitä tässä avuksi. Hassusti tunnen tässä vanhenevani…