Yhdeksän vuotta sitten tämä alkoi.
Joka ikinen päivä jotain, aluksi hyvin vähän, ja ”salassa”. Siitä se lähti laajenemaan, nyt se on elämäntapa, reippaanlainen riippuvuuskin jo syntynyt.
Ensimmäisen blogini avasin syyskuussa 2007. Pidin sitä koko loppuvuoden piilossa. En koko syksynä vielä julkaissut juttuja, vasta vuodenvaihteen jälkeen avasin blogin julkiseksi. Seuraavan toukokuun Kiinan matka toi silloin paljon uusia seuraajia, mutta tuolloin päivittäinen kävijöiden määrä ei ollut muutamaa kymmentä suurempi. Täällä on se eka blogi http://lyhyesti.blogspot.fi/, jonka postaukset on kyllä siirretty tähän Tuulestatemmattuunkin.
Ensimmäisen blogin tarkoituksena oli saada minut lyhytsanaiseksi, kiteyttämään tuntojani ja tekemisiäni tiiviiksi tekstiksi. Eihän se onnistunut. Kesällä jutut vain venyivät, mutta kuvia ei juuri vielä ollut. Blogspot-blogialusta ei minua enää miellyttänyt, ja etsin wordpress-asiantuntijan, joka räätälöi minulle oman blogipohjan ja siirsi blogini oman verkkotunnuksen alle (satokangas.fi -domain. Se luonnollisesti maksaa, mutta olen ollut tyytyväinen tähän ratkaisuun). Samalla kertaa hankin lisätilaa www-hotellista (SJR), jossa ´Tuulestatemmattua´ tuhansine kuvineen bunkkaa. Ja sen jälkeen olen melkein joka vuosi ostanut gigan verran lisätilaa. Blogini ulkoasua ja toimintaa olen itse vuosien varrella ”puukottanut” = säädellyt ja muuttanut.
Vielä jokunen vuosi sitten osallistuin Valokuvatorstaihin kerran viikossa ja Ruokahaasteeseen kerran kuukaudessa. Ne toivat kävijätilastoihin mukavia ”piikkejä” ja jaksoin käydä paljon muiden blogeissa, kommentoimassa ja lukemassa. Olin osa yhteisöjä. Hiljalleen jäin haastejutuista pois, ja hiljalleen kuvien määrä kasvoi. Mutta edelleen, niin nytkin, vielä tänäänkin, tämä on kuitenkin minun oma päiväkirjani – se on aina ollut bloggaamiseni ykköstehtävä. Ja heti toisena tehtävänä, eikä niitä sitten enempää olekaan, on tuottaa iloa, vinkkejä, tietoa, mukavia fiiliksiä, hyviä kuvia katseltavaksi…
Taas muutama vuosi sitten oli tarvetta muutokselle: tein itse ja ostin apua tehdäkseni ison remontin koko sivustollani. Siinä vaiheessa www-sivustoni keittokirjoineen ja reissujen kuvakertomuksineen alkoi jäädä toissijaiseksi … Tuulestatemmatun kävijämäärät ylittivät 300 rajan. Ja edelleen kirjoitin joka päivä, jotain. Välillä suunnitellummin, enemmän asiaa, vähemmän höpinää, mutta aaltoliike on jatkunut.
Tänään on blogin 9-vuotissynttärit!
En nyt keksinyt mitään isompia juhlia, – ehkä sitten ensi vuonna, kun on tasavuosikekkerit, mutta nyt yksi pieni arvonta kuitenkin.
Kolme kysymystä, joihin on melkein mahdoton tietää vastauksia, mutta arvata voi. Ja laskeskella vastauksen aika lähelle.
Periaatteessahan jokaiselle päivälle on postaus, mutta esim. tuona ensimmäisena vuonna postasin kuukauden kerrallaan, yhdessä jutussa, ja sitten jokunen päivä on jäänyt väliin, ja toisaalta on päiviä, joina on kaksikin julkaistua juttua.
Kysymykset kuuluvat näin:
- * 1. Kuinka monta artikkelia/postausta Tuulestatemmatussa on? (Tähän lasketaan mukaan myös Lyhyesti-blogista tuodut jutut = syyskuusta 2007 lähtien kaikki)
- * 2. Kuinka monta kommenttia (myös minun vastauskommenttini lasketaan mukaan) blogissani on?
- * 3. Kuinka montaa kuvaa olen blogissani julkaissut?
Näiden kaikkien tilanne lasketaan tämän päiväisen tilanteen mukaan (1.9.2016 klo 21).
Pisteet lasketaan siten, että kolme kuhunkin kysymykseen lähimmäs arvannutta saa pisteitä. Lähimmäs arvannut 3, seuraava 2 ja kolmas 1 pisteen. Ja tämä koskee kaikkia kolmea kysymystä. Periaatteessa maksimipistemäärä on yhdeksän. Kilpailu on avoinna tasan viikon. Ensi viikon torstainiltana on tulosten julkistamisen aika.
Palkintona on pieni kirja: Donna Leonin ”Makupaloja Venetsiasta”. Mutta tärkeintähän on osallistuminen. Osallistuisitte, olisin iloinen.
Kaikki tämän postauksen kuvat, samoin kuin juhlapäivän kunniaksi vaihdettu bannerikuva, ovat eiliseltä aamusumukuvausretkeltäni Kaunispään rinteiltä. Ne kannattaa klikata isommiksi, satumetsä näkyy paremmin.
