Ruoka ja viini – Sivu 123 – Tuulestatemmattua

Joululimppu ja muita aikaansaannoksia

Jos lähtee kolmelta töistä ehtii tehdä siviilissä vaikka mitä! Käydä kaupassa (milloin minun on viimeksi tarvinnut arkena kaupassa käydä?), käydä tyttären luona (viedä huomaamatta ruokaakin) ja yrittää vielä nettiyhteyden kytkemistä, vain yrittää (ilmeisesti ongelma on ollut sittenkin siinä että taloyhtiön verkko ei sittenkään ole vielä kunnossa. Siis minä en olekaan ihan tumpelo? 🙂 ), kokkaillla pojalle ja itselle päivällinen, silittää pieni vuori pyykkiä (milloin minun on viimeksi tarvinnut hoidella silitysvuoria, edes -tuntureita?), puhua äidin kanssa tunteroinen puhelimessa (hands free toimii silittäessä yhtä hyvin kuin liikenteessäkin), leipoa ensimmäiset joululimput ja ottaa kalenterikuva (että sisällä kuvaaminen on vaikeaa!).

Tämän kaiken ehtii
kun karkaa töistä,
kun ei ole koko iltaa koneella
(maanantaina lääkäri kehotti vähentämään datailua, pisti kortisonia olkavarteen ja kirjoitti lähetteen fysioterapiaan),
kun pehtoori on pohjoisessa
(jossa on kuulemma kaunista, lunta, rauhallista, hyvä hiihtää, rantasauna entisensä ja muutoinkin sellaista kuin tähän aikaan vuodesta kuuluu ollakkin. Enkä minä todellakaan haluaisia olla siellä, no en. Siis minun on ollut ehdittäväkin kun jo tottumukseen asti hyväksi passattu elämänmenoni on heilahtunut viikoksi raiteiltaan),
kun poika lupaa siivota itse huonettaan
(tosin luvatahan aina voi!)

Kalenterissa on joululimppu. Sen reseptin olen julkaissut jo keittokirjassani, mutta pistänpä taas tuohon mukaan. Onhan resepti niin helppo ja kelpo. Tämä juttu liittyy myös tulevaan vähän isompaan yllätykseen: pysykäähän linjoilla.

________________________________________________________________

Joulukalenterikuva n:o 2
JOULULIMPPU RESEPTEINEEN

Joululimppu

1 l piimää
50 g hiivaa
2 dl siirappia
2 rkl pomeranssinkuorta
½ rkl anista rouhittuna
1 rkl suolaa
8 dl ruisjauhoja
4 dl hiivaleipäjauhoja
1 l vehnäjauhoja

Lämmitä piimä. Lisää hiiva, mausteet ja siirappi.
Alusta taikinaan jauhot.
Peitä ja kohota taikina.
Leivo neljäksi limpuksi, ja pistele pinta haarukalla.
Kohota uudelleen. Voitele siirapilla jos haluat (minä en halua: se sotkee) .
Paista 200 asteessa noin 30–40 minuuttia.

PALJON LISÄÄ JOULU- JA MUITA RESEPTEJÄ TÄÄLLÄ
Joulureseptejä, keittokirja ja viinivinkkejä

Ruokahaaste

Marraskuun ruokahaaste: HOT!

Marraskuun ruokahaaste on HOT, HOT, HOT! Lokakuun ruokahaasteen jumalaisella ”Imaami pyörtyi” -munakoisoreseptillä voittanut Kissapöydällä -blogin voittaja toteaa, että marraskuun haasteruoassa tulee käyttää tulista raaka-ainetta.

Koskapa ainakin meidän huushollissa marraskuussa maistuvat paitsi lämmittävät, mausteiset ruoat muutamille perheenjäsenille myös suklaa, ajattelin ensin tehdä yhdestä joulunajan suosikkijälkiruoastamme ”suklaakupeista” chili-suklaa -version. Suklaakuppien reseptin olen kuitenkin jo julkaissut: sen ja sivutolkulla muita joulureseptejä löydät täältä. Niinpä siis jotain muuta.

Chili-suklaa-linjalla silti jatketaan, mutta ei tehdäkään jälkiruokaa, vaan kastiketta. Kastikkeen pohjaidea on saatu tutun keittiömestarin postituslistan kautta. Hieman keventelin, ja samalla hieman tulistin alkuperäisen kastin reseptiä. Erityisesti broilerin tai pastan kanssa tämä tulisempi versio sopii hyvin.

Tässä kastikkeessa erityisen paljon suklaata erityisesti marraskuussa tarvitsevat – ja tietysti kaikki muutkin – saavat lämmittävää, uskomattoman herkullista, pienesti tulista kastiketta pääruoalle, ja samalla kertaa ihanan suklaisen herkullisen häivähdyksen makuhermoja hivelemään.

Kuten suosimani reseptit yleensäkin tämäkin on kerrassaan simppeli sovellus.

Chili-cacao-kastike

lihalle, broilerille, pastalle, …
3 rkl vasikanfondia
2 dl ruokakermaa
3 rkl Olympia-sulatejuustoa
mustapippuria myllystä
Santa Maria cacao-chili mausteseosta (ainakin 1 tl)
1 punainen chili

***

Mittaa fondi (teflon)kattilaan ja kiehauta se.
Lisää joukkoon kerma ja kuumenna kiehuvaksi.
Lisää joukkoon chili-cacao-mausteseos, pippuri ja pieneksi silputtu chili.
Sulata joukkoon juusto.
Sekoita ja kuumenna.

Tarjoile lehtipihvin, paistin, broilerin, pastan kanssa. Kannattaa valita pasta johon kastike ”uppoaa”: farfalle, gnocchi, penne, radiatore tms.

Kuvassa kastiketta ei paljon näy, klik, klik kuvaa, niin näkyy vähän paremmin.

Ruoka ja viini

Pampoenmoes – kurpitsalisuke afrikkalaisittain

Afrikan matkan jälkeen, ennen halloweenia, jota edelleenkin kieltäydyn viettämästä, tein tänään kurpitsaruokaa.

Yritin tehdä sellaista kuin söin matkalla monta kertaa, mutta vaikka kaupoissa nyt onkin komeita kurpitsoja ja vaikka minulla oli uusi keittokirjakin apuna, ei Pampoenmoes ollut samanlaista kuin viime viikolla.

Kurpitsan värikin oli aivan eri. Tuo meidän kurpitsa oli sellainen lentopallonkokoinen ja siitä tuli neljälle sopivasti. Melko ontto yksilö sattui tuo olemaan.

Afrikassa ruoka oli kunnolla oranssia kuten bataatti- tai porkkanasose tai kuten kurpitsan kuori, mutta tämä versio jäi paljon vaaleammaksi.

Mutta ei se huonoa ollut.

Suosittelen viikonlopun liharuoan lisäkkeeksi ehdottomasti.

Pampoenmoes

1 kurpitsa

1 – 2 tl kanelia

2 – 4 tl ruskeaa sokeria (fariini- cane-, moscovite- , … )

1 tl suolaa

2 – 3 rkl voita

½ dl vettä

Halkaise kurpitsa, kaavi sisus pois, kuori palaset ja pilko ne pieniksi (2 x 2 cm). Pistä uuninkestävän vuoan pohjalle, ripottele väliin ja päälle kanelia, sokeria, suolaa. Vuokaa n päällimmäiseksi voita ja puoli desiä vettä. Pistä uuniin (180 C) noin kolmeksi vartiksi. Tai jos on kiire, niin kuin tietty tänään oli, töiden jälkeen nälkäisten odottaessa einettä, laita vuoka mikroon (täysi teho viitisen minuuttia) ja sitten vasta uuniin, niin selviät puolen tunnin kypsennyksellä. Varmaankin hidas uunikypsytys on (tässäkin) paremman tuloksen antava vaihtoehto.

Ruokahaaste

Lokakuun ruokahaaste: leffaruokaa

Sisilia. Sàvocan kylä. Pienen aukion laidalla Bar Vitelli, jossa Michael Corleone ja Apollonia kohtaavat. Kummisetä-elokuvan maisemissa, tunnelmissa.

Sisilian välimerellisissä, kuvauksellisissa maisemissa Forza d´Agron kylässä, jossa sielläkin on Kummisetä-elokuvia kuvattu, saimme jotensakin tasan vuosi sitten syödäksemme Pesce spada alla Siciliana (miekkakalaa sisilialaisittain). Sieltä tuomisena makumuisto, mutta myös resepti. Melkein kuin elokuvasta saatu resepti siis. Miekkakalaa meidän kalatiskillä on tarjolla kovin harvoin, eikä koskaan noin komeita kuin Sisiliassa oli (klikkaa kollaasi suuremmaksi, näet kalatkin paremmin), joten reseptiä on sovellettu sekä lohelle että kuhalle.

Syyskuun ruokahaasteen Syysillan kaaliherkullaan voittanut Jytis asetti Herkku ja koukku -blogissa mainion haasteen: Leffaruokaa. Lokakuun ruokahaasteena on siis tehdä ruoka, jonka innoittajana on elokuva. Vaikka haasteeseen on jo Kirsikkakin vastannut Kummisetä-leffojen innoittamana, en voi olla tekemättä samoin. Siispä osallistun reseptillä, jonka nimi olkoon vaikka

Corleonen kuha

2 silputtua sipulia

2 pilkottua lehtisellerin vartta

2 murskattua valkosipulin kynttä

2 laakerinlehteä

5 rkl oliiviöljyä

5 kaltattua, palasiksi hakattua tomaattia (hyvä tölkkitavarakin käy)

2 tl sokeria

½ ploa kuivaa valkoviiniä

suolaa ja pippuria

600 g kuhafilettä (tai miekkakalaa tai lohta)

Pehmitä sipuli, lehtiselleri, valkosipuli ja laakerinlehti ruokalusikallisessa oliiviöljyä. Lisää tomaatit ja sokeri. Hauduta aineksia viitisen minuuttia.

Lisää viini, suola ja pippuri. Hauduta toiset viisi minuuttia.

Lisää annospaloiksi leikattu kala. Käännä kala kerran. Kuha kypsyy nopeasti, noin viisi, korkeintaan kymmenen minuuttia. Kun se on valkoista, eikä enää läpikuultavaa, se on valmista. Perfetto!

Kalan valmistukseen tarvitaan viiniä: sisilialainen Rapitala sopii siihen ovallisesti.

(Kaikki kuvat muuten suurenevat klikkaamalla).

Rapitala-viini ja Nino Rotan säveltämä Kummisetä-elokuvan musiikki,

Waltz erityisesti :),

tekevät leffaruoasta melkein aitoitalialaisen.

Bon appetito!

~~~~~~~~~~~

Traileri vie tunnelmaan…

http://www.youtube.com/watch?v=lSj9IdwLfzo

Ruokahaaste

Syyskuun ruokahaasteen voittaja

Syyskuun muistoja herättänyt lapsuuden paras kotiruoka –haaste on ohi. Ääntenlasku on suoritettu: kuusitoista makoisaa haasteeseen osallistunutta reseptiä keräsivät yhteensä 99 ääntä.

Kolmen kärki oli tasainen: Vellipojan Mustatorvisienitäytteiset kurttukaalikääreet nousivat 11 äänellä kolmanneksi ja tasaäänin (12 ääntä) ykkössijalle ylsivät ”Siskot kokkaa” -blogin Uuniomenat kaurakekseillä tuunattuna ja ”Herkku ja koukku” -blogin Syysillan kaaliherkku.

* * *

Tasatulos edellytti arpajaisten järjestestämistä: äsken aamukahvipöydässä oli suurta urheilujuhlan tuntua kun järjestimme arpajaisia. Siis samoin kuin elokuun ruokahaasteen voittajan, myös syyskuun ruokahaasteen voittajan ratkaisi arpa:

Rutkasti ONNEA ja kokkausintoa edelleen Lapsuuden kotiruokamuisto -haasteen voittajalle Herkku ja Koukku- blogiin!

***

Kiitos kaikille haasteeseen osallistuneille. Nostalgiset lapsuuden ruokamuistot olivat minusta hieno lisä tämän kuukauden haastevastauksissa. Kiitokset niistäkin. Äänestäjille tietysti kiitos kiinnostuksesta, ja nyt taas katseet seuraavaan kisaan. Haasteen asettamisvuorossa on – taas – Herkku ja koukku -blogin Jytis. On lokakuun haasteen vuoro.

Ruokahaaste

Syyskuun ruokahaasteen äänestys

Syyskuun ruokahaasteen ideana oli lapsuuden parhaan ruokamuiston ja reseptin henkiinherättäminen ja päivittäminen niin halutessa. Ruokamuistoja eri vuosikymmeniltä tulikin yli odotusten: yhteensä 16 bloggailija-kokkailijaa palasi mielessään kotikodin ruokapöytään ja sen herkkujen makumuistoihin.

Koskapa kommenteissa ja blogeissa on lapsuuden ruokamuistoista käyty keskustelua ja heittäydytty menneittein vuosikymmenien arkiruokakulttuuriin muisteloihin, on vinkattava, että tämän blogin yläpalkissa on ”artikkelit”. Siellä on pieni juttuni (”Makkarakuppeja ja lanttumunkkeja”) suomalaisen kotiruoan historiasta 1900-luvulta. Se, että noiden asioiden parissa vietän työaikaanikin, selittänee myös tämän merkillisen, mutta onneksi aika innostuneen vastaanoton saaneen, valintani haasteaiheeksi. 🙂 Haasteen vastauspostauksissa olevat jutut ovat olleet nostalgisia, lämminhenkisiä tarinoita. Suosittelen blogeihin klikkailemista muutenkin kuin reseptien takia. Minusta monet tarinat olivat kovin viehättäviä.

Alla kaikki kisaan osallistuneet ilmoittautumisjärjestyksessä ja lopussa äänestysvalikko.

Äänestys päättyy 30.9.2009 klo 24.00 ja lokakuun ensimmäisenä on selvillä syyskuun ruokahaasteen voittaja.

Virpin äidin kiinalainen kanapata (Peruspöperöä)

Mustatorvisienitäytteiset kurttukaalikääreet (Vellipoika)

Juustoinen jauhelihakastike Lapsuudenmaasta (Sillä Sipuli)

Vuohenjuustokasvislasagne (Pata & Kattila)

Syysillan kaaliherkku (Herkku & Koukku)

Maxaboxi (Keittiö Piemonten sydämessä)

Perinteinen perunalaatikko (Kulinaarimurula)

Lapsuuden fudgekinuskimuisto (Appelsiineja ja hunajaa)

Kookos-lime-seikastike (Anzkun Kauhasta kajahtaa)

10visapipuuro

Vispipuuro (Kurpitsamoska)

Savuluusoppa (Äijäruokaa)

Lapsuuden lätyt (Pastanjauhantaa)

Persiljapikanttinen marjapuuro (Kissa pöydällä)

Köyhät ritarit (Fakta & Farfalle)

Uuniomenat kaurakekseillä tuunattuna (Siskot kokkaa)

Lapsuuden pannukakku (Sorsanpaistaja)

Ruoka ja viini Vanhemmuus

Hyvä ruoka, parempi mieli

Tänään oltiin pitkästä aikaa koko perhe yhtä aikaa ruokapöydässä. Esikoisen työvuorot/luennot ovat pitäneet meidät eri ruokavuoroissa toista viikkoa. Mutta siis tänään tiesin saavani perheen yhtäaikaa keittiöön, ja töiden jälkeen pikakokkausta, ilman enempiä suunnitelmia. Broileria ja pastaa. Tavallisen broilersuikaleet-, valkosipuli-, paprikajauhe-, pippurit-, suolaa- ja jotain maustetta -viritelmän piristämiseksi hulautin kastikkeen kypsymisen loppuvaiheessa melkein puoli pullollista uutta maustekastiketta – joka sitten paljastuikin salaatinkastikkeeksi 🙂 – mukaan. Piti oikein kesken sapuskan mennä katsomaan, että mitäs soosia se oikein olikaan, ja kyllä: salaatinkastike. Merkki Felix ja maku mango-chili. Sehän sopi kermaiseen broilerkastikkeeseen kuin nenä päähän. Mukava vahinko.

Ja verbaalitykkityttären höpötyksiä ja lievästi sanottuna vanhemmille kettuilua, sarkastista sanailua oli ilo kuunnella. Entä sitten juniori: oli itsekin aivan hämmästynyt kun ei ole mitään kouluhommia rästissä. Naureskeli, että oispa joku joskus kertonut, kuinka hulppeaa on kun on esseet tehty ja läksyt duunattu. Olisipa tosiaan joku joskus kertonut!! Vallan veikeitä poikamme haastoi!

Ruokapöytä on hyvä paikka. Arkiruoka, ruoka kotona. Sitä ei meidän nuorisokaan ole onneksi koskaan kyseenalaistanut. Tupisematta kotiin hankkiutuvat ruoka-aikaan – jos suinkin mahdollista ja yleensä on. Se on minulle merkillisen tärkeä juttu. Nyt näissä arkisapuskoissa alkaa olla jo sellaista sisäänrakennettua haikeuttakin, sillä esikoisen muuttopäivä lähenee. … Onneksi tyär on luvannut viikonloppuisin kotiin tulla… ainakin syömään. 🙂

Ruokahaaste

Syyskuun ruokahaaste: Lapsuuden paras kotiruoka

Elokuun ruokahaasteen äänestys päättyi viime yönä, ja niinhän siinä sitten kävi, että Hillamisu- reseptini voitti – tosin arpaonnenkin siivittämänä. Kiitokset Herkku ja koukku -blogin pitäjille, kaikille äänestäjille ja muille haasteeseen vastanneille. Erityisesti Vellipoika ansaitsee kiitokset hyvästä vastuksesta. 🙂

Voitto myös velvoittaa. Siispä katseet tulevaan kauteen: nyt olisi julkistettava syyskuun haaste!

Osallistuminen

Ruokahaasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt (blogin ei siis tarvitse olla ruokablogi). Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi. Ruoka voi olla pääruoka, jälkiruoka tai leivonnainen, jotain sellaista, mitä kotona tehtiin. Äidin, isän, mummon tai vaikka naapurin tädin tekemää kotiruokaa, joka oli parasta herkkua lapsuudessa.

Tuunaa äidin lihapullat omalla tavallasi, oletko muokannut mummon makaronilaatikon moderniksi, miten olisi siskon tekemien suklaaruutujen new edition? Vai haluaisitko kehitellä kalapuikot gurmeeksi, ehkä perheen paras pastaruoka vol. II tai postaa kisaan pyhänä tarjotun paistin resepti? Ideana on lapsuuden parhaan kotiruoan reseptin uusi tuleminen!

Näissä haasteissa on ollut hyvä tapa ilmoittaa ruoan alkuperäisen reseptin lähde; hyvää tapaa on hyvä jatkaa — jos suinkin mahdollista.

Haasteruoka tulee postata 1.-23.9.2009 välisenä aikana. Haasteeseen osallistutaan ilmoittamalla haastepostauksen URL tämän jutun kommenttilootaan. Ari on tehnyt oivallisen ohjeen, jolla linkki omaan blogiin ja osallistuvaan haastepostaukseen onnistuu kätevästi. OHJE

Ilmoittautuminen päättyy 23.9.2009 klo 24:00, jolloin haastepostausten osoitteiden on oltava tiedossani. Järjestävänä osapuolena jäävään itseni äänestyksestä.

Äänestys

Haasteeseen määräaikaan mennessä ilmoitetut postaukset julkistetaan 24.9.2009, jolloin alkaa myös äänestys. Äänestystapa ilmoitetaan haastepostausten julkistamisen yhteydessä. Äänestysaika päättyy 30.9.2009 klo 24:00. Jos äänestyksen päättyessä useammalla postauksella on yhtä korkea äänimäärä, valitsee onnetar voittajan. Syyskuun ruokahaasteen voittaja julkistetaan 1.10.2009.

Lokakuun ruokahaaste

Syyskuun 2009 ruokahaasteen voittaja järjestää lokakuun 2009 ruokahaasteen. Aiheen valinta, säännöt ja aikataulu ovat hänen päätettävissään.

_________________________________________________

ÄÄNESTYS ON ALKANUT TÄÄLLÄ

Niitä näitä Ruoka ja viini

Oloksen kapituli

Olemme Oloksella. Aamuyhdeksältä lähdimme Oulusta Lasaretin pihalta bussilla kohti pohjoista. Kaikkiaan lähtijöitä kolmisenkymmentä. Suurin osa meille ennen tuntemattomia. Paitsi että monet heistä tiesimme koskapa olimme käyneet heidän ravintolassaan syömässä. Melkein kaikki siis ruoka-alan ammattilaisia tai heidän puolisoitaan. Mikä reissu siis?

Tälle reissulle on juonteensa. Yksi niistä oli tammikuussa. Minulla oli testi: illallinen.

Jo sitä ennen oli ollut kaikenlaista… Ja keväällä tuli Ranskasta päätös: minut on hyväksytty Paistinkääntäjien jäseneksi.

Paistinkääntäjien veljeskunnan Suurkapituli järjestetään Oloksella elokuun viimeisenä viikonloppuna 28.-30.8.2009. Järjestön Suomen historian aikana vuodesta 1963 alkaen tämä on kahdeksas Lapin kapituli. Nyt ruokatapahtuma kerää 250 innokasta osallistujaa eri puolilta maata. Kapitulin tärkein osa on juhlallinen installointi eli uusien jäsenten ritariksilyönti. Uusia jäseniä Olos Polar Centerissä installoidaan noin 60.

Ja minä ole yksi noista ritariksilyötävistä!

Huomenna on ns. Grand Diner, jota ennen on tuo juhlallinen installointi. Silloin pitää olla puvut ja protokollat hanskassa. Tänään – ihan kohta – lähdetään ns. Diner Amical iin. Ruokalista alkaa näin: Blini, mätejä ja graavattua kalaa, Sallan villiä poroa vartaassa, … Pallaksen grllistä Meri-Lapin karitsa-sieninakki, savuhauki-rapunakki, hirvikarajanmarjanakki …. et cetera. Ja itse asiassa jo koko päivä on syöty. Bussimatkalla oli eri ravintoloiden keittiömestareiden järjesteämiä pieniä välipaloja.

Keskustelut liittyvät ruokaan ja juomaan, ja taas ruokaan. Tietokilpailuja ruoasta ja etiketistä, arvontoja. Äkkiä tutustui uusiin ihmisiin. Ilmakin parani mitä pohjoisemmas tultiin. Nyt paistaa aurinko.

Tämä sopii minulle. Kavaljeerillakaan ei vaikeuksia.

_________

Perjantai 28.8.

12.00–17.00 Ilmoittautuminen Lapland Hotel Oloksen vastaanoton yhteydessä.

16.00–17.00 Suomen Paistinkääntäjät ry:n vuosikokous.

18.00 Yhteiskuljetus Dîner Amicaliin Lapland Hotel Pallakselle (25km).

23.30 Ensimmäinen paluukuljetus Olokselle, jatkot Polar Kodassa.

Lauantai 29.8.

7.00–9.30 Aamupala Hirsiravintolassa.

9.00–15.00 Ilmoittautuminen Lapland Hotel Oloksen vastaanoton yhteydessä.

9.45 Yhteislähtö Keimiöniemen kalapirteille. Retki sisältää maastolounaan ja tapaamme mahdollisesti vaikutusvaltaisen yllätysvieraan.

14.30 Voutikuntien välinen kilpailu Oloksella Polar Kodan läheisyydessä. Kilpailun jälkeen After Ski ja palkintojen jako Polar Kodassa. Paras After Ski -asu palkitaan.

16.45 Installointiharjoitus Olos Polar Centerissä.

17.30 Installointi Olos Polar Centerissä.

18.45 Installoitavien kuvaus.

19.00 Kunnanjohtajan tervehdys ja samppanjatarjoilu Olos Polar Centerin lämpiössä.

19.30 Siirtyminen illalliselle Hirsiravintolaan.

20.00 Grand Dîner

24.00 Jatkot ja yöpala Polar Kodassa.

Sunnuntai 30.8.

9.00–11.00 Brunssi Hirsiravintolassa

Ruoka ja viini Ruokahaaste

Hillamisu: vastaus elokuun ruokahaasteeseen

Kesän ruokahaastekilpailun voitti Herkku ja koukku -blogin pitäjien kirsikkavaniljapiiras. Haaste jatkuu ja elokuun ruokahaasteen aihe on ”Luonnon antimet”. Haasteessa lukee, että ”haasteruuan pääraaka-aineen tulee olla sellainen joka kasvaa villinä luonnossa!”

Kovasti mietin, millä osallistuisin. Jotain pohjoista? Tämän reseptin taustalla on se, että pohjoisen mökillämme ei ennen ollut uunia, joten tiramisu oli siksi siellä hyvä herkku tehtäväksi. Tiramisua tuli varioitua jos ja vaikka miten. Tyttären lakkiaisia varten sitten soveltelin tämän tavallista juhlavamman version.

Vaikka tänä vuonna hillasato ei olekaan hyvä, on niitä kuitenkin taas käytettävissä: kiitos ja kumarrus jälleen kerran Pudasjärven suuntaan.

No niin, vastaukseni haasteeseen on siis Hillamisu.

HILLAMISU
– tiramisun pohjoinen versio

1 pkt Savoiardi-tiramisukeksejä
1 dl mango- tai appelsiinituoremehua
500 g hilloja (lakkoja, suomuuraimia – ihan millä nimellä vaan)
(pullollinen Lapin jängän kastiketta)
(4 rkl Cointreau tai Grand Marnier –likööriä)
100 g tummaa suklaata
4 dl vispikermaa, vaniljasokeria pari teelusikallista
200 g mascarpone-juustoa tai Philadelphia-juustoa
kaakaojauhetta tai suklaalastuja

Vatkaa täytettä varten kerma vaahdoksi, lisää vaniljasokeri ja tuorejuusto mukaan.

Lado laakean tarjoiluastian pohjalle keksejä ja kostuta ne mehun ja liköörin sekoituksella.

Kaada keksien päälle myös Lapin jängän kastiketta, jota on myynnissä ainakin pohjoisen turistikaupoissa ja eteläisemmän Suomen herkkukaupoissa (esim. Stocka). Ilman tätäkin misu onnistuu.

Seuraavaksi vuokaan kerros hilloja ja sitten kerma-tuorejuustovaahto. Tähän päälle sulatettua suklaata (ei ihan välttämätön).

Sitten taas keksejä, mehua, kastiketta, hilloja.

Päällimmäiseksi tulee juustomassa. Anna maustua yön yli jääkaapissa. Viimeistele kaakaojauheella tai suklaalastuilla ennen tarjolle asettamista.

(kuvat suurenevat klikkaamalla)

Tämä on hyvää, helppoa ja monin tavoin sovellettavissa. Esimerkiksi vadelmista tulee oikein hyvää. Ja mustikkamisuakin meillä on syöty…

___________________________________________

PS. Toinen hyvä hillakakkuohje on reseptikansiossani.