Olipa eilen mukavan rauhallinen ilta. Ihan aina meillä ei viinikerhon kanssa onnistuta pitämään keskustelua monipolvisena, ja silti olla aiheuttamatta sekalaista äänihälyä. Joskus keskustelu ja puheensorina vaihtuu reippaaksi tarinankerronnaksi ja mielipiteenvaihdoksi, josta voisi käyttää jopa nimitystä melu. 😉 Ei siinäkään mitään vikaa, mutta välillä mukavaa yhteinen keskustelu ja toisten kuuntelu kunnolla.
Ja yksi juttu, josta olen kovin iloinen, ja ihan itselleni kerään siitä pisteet: olen sekä kalaaseissa että BOn illallisilla ryhtynyt jakamaan ”tiskihukeja” tai paremminkin tarjoilu- ja blokkaushukeja. Ruokalajien välissä pariskunnat vuorotellen keräävät lasit ja lautaset pois ja kaatavat vedet ja viinit seuraavalle ruokalajille. Ehkä jopa avittavat hellan ääressä. Pehtoori avittaa tiskikoneiden (sekä sisällä että Festassa) täytössä ja tyhjentämisessä, mikä edestauttaa sitä, että esimerkiksi eilisen kaltaisen illan jälkeen meillä ei enää tänään sunnuntaina ollut 120 lasia tiskattavana. Eilen oli kyllä poikkeuksellinen ilta, että ne 120 lasia saatiin käytetyksi, tavallisesti jää reilusti alle sataan. Viinejä tosin meni vähemmän kuin BOn synttäreillä yleensä…
Tommasin sixpack-tasting eli kuusi eri vuosikertaa samaa viiniä (Tommasi Amarone della Valpolicella, yksi minun lempiviineistäni!), vanhin vuosikertaa 2007 ja nuorin 2012. Ehkä näille muutaman vuoden lisäkellarointi olisi tehnyt vielä hyvää, mutta kyllä olivat jo vähän ehtineet kypsyä.
Ja mitenkäs 26 vuotta viinejä harrastaneet osasivat aavistella, mistä on kyse… Kaikki totesivat, että viinit ovat hyvin samankaltaisia, kaikkien mielestä viinien jälkimmäiset kolme olivat parempia, vanhempia ja kypsempiä kuin ensimmäiset kolme (sokkotastingin järjestys oli nuorimmasta vanhimpaan…). Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että on kyse vanhan maailman viineistä, Espanja, Ranska ja Italia vilahtelivat arvauksissa, yksi sanoi ”en tiedä muuta kuin että Italiasta nämä on” ja yksi sanoi, että Veneton Amaroneja ovat kaikki. Siis aika hyvää tuntemusta kuitenkin! 🙂
Ja kaikki olivat sitä mieltä, että olipa jännä nähdä ja ennen kaikkea maistaa, miten vuosikerrat vaihtelevat ja miten kypsytys parantaa vahvoja viinejä. Pisteytyksen keskiarvo meni siten, että huonoin sai 8 ja paras 9+. Siis erot pieniä.
Ruoan kanssa oli sitten testattavana pinot gris ja gewurztraminer – juuri ne, joita aasialaiselle ruoalle yleensä suositellaan – ja etelä-afrikkalainen gewurtraminer ja Tommasin pinot grigio toimivat oikein hyvin. Kyllä ne toimivat myös kiinalaisen ruoan kanssa, – kannattaa pistää korvan taakse…
Ja sitten lupaamaani reseptiikkaa. Ensinnäkin …
Teriyaki-lohi
700g lohifile nahalla
Teriyaki-kastike
1 dl tummaa soijaa
1 rkl etikkaa
3 rkl vettä tai valkoviiniä
2 rkl sokeria
Kiehauta teriyaki-kastikeainekset.
Leikkaa kala nahkaan asti valmiiksi tuuman kokoisiksi annospaloiksi. Laita pala paistopussiin. Kaada teriyaki-kastike lohen päälle niin, että kastiketta valuu myös leikattuihin viiltoihin. Ripottele lohen päälle vielä suolaa, sokeria ja seesaminsiemeniä.
Laita kala 215 asteiseen uuniin, noin 20 minuuttia. Lohi saa jäädä sisältä mehukkaaksi.
Lorauta teriyaki ainekset vielä kattilaan. Laita kala vielä uuniin hetkeksi ja kiehauta kastike kovalla lämmöllä niin että se siirappisoituu. Kaada siirappi vielä tarjoiluastiassa olevan lohen päälle.
Eilen ei ollut tätä, mutta viime sunnuntaina. Ja hyväksi havaittiin.
Japanilainen bataattitorttu eli potetopai
(Vuoka 20 cm)
Pohja
2 dl vehnäjauhoja
100 g voita
1 tl suolaa
3 tl kylmää vettä
Bataattisose
600 g bataattia
1 dl maitoa
60 g sokeria
50 voita
½ dl kuohukermaa
1 keltuainen
2 tl vaniljasokeria
Tee pohja (tai osta valmis piirakkataikina kuten minä tein, mutta en tee toista kertaa… 😉)
vaahdota voi, lisää jauhot, suola ja vesi. Alusta hyvin, ja laita sitten muovipussissa jääkaappiin.
Kuori bataatit ja leikkaa 2 cm: kuutioiksi. Liota paloja puolisen tuntia kylmässä vedessä.
Poista vesi ja keitä bataatti maidossa pehmeiksi. Sekoita ja survo seos kuumana.
Lisää voi, sokerit, kerma ja keltuainen lämpöiseen survokseen.
Ota taikina jääkaapista, ja levitä voideltuun vuokaan.
Paista pohjaa 175-asteisessa uunissa niin kauan, että se on hieman ruskehtava.
Ota vuoka uunista ja täytä bataattisoseella. Kypsennä kunnes bataattikin on kypsää. (kokonaisuuteen meni noin tunti)
Oheen vispikermavaahtoa ja/tai vaniljajätskiä.
Eilen jälkkärinä oli matcha-(vihreä tee)jätskiä, ja sen keskelle laitoin päärynäsorbettia, jolla koko illallisen myös aloittelimme.
Päärynäsorbetti eli Nashi no mizore (jonka reseptin kehittelin itse) (neljälle)
3 päärynää
3 rkl sokeria
½ sitruunan menu
2 munanvalkuaista
Kuori ja raasta päärynät, lisää raasteeseen sokeri ja sitruunamehu, ja pakasta. Tunnin, parin päästä sekoita raasteen joukkoon kovaksi vaahdoksi vatkatut valkuaiset. Ja laita takaisin pakkaseen. Sekoittele pari kertaa tunnin välein.
Annostelu laseisin tai pieniin kippoihin, ja kaada joukkoon proseccoa (Tommasin uusi kuohuva oli meillä eilen) ja koristele sitruunamelissalla. Pilli ja pikkulusikka mukaan.
Eilen kyllä onnistuin sapuskoissa paremmin kuin kesällä kalaaseissa. Tässäkin harjoittelu ehkä on auttanut. 😉
