Puoli vuosisataa!

Tiesinhän minä: tälle tielle tulisi lopulta lähtö.
Mutta eilen en tiennyt, että lähtisin tänään.
(Ariwara no Narihira)

Vuonna 1976 minun päiväkirjani lokakuun esilehdellä lukee noin. Japanilaiset tankarunot olivat tuolloin(kin) mieluista luettavaa… Siitä on 50 vuotta, – puoli vuosisataa.

Silloinkin pidin päiväkirjaani, en todellakaan julkista blogia, vaan hyvin lyhyitä päivittäisiä merkintöjä elämänmenostani. Silloin päiväkirja oli hyvin yksityinen.

Nyt olen tässä, vuosikymmenten jälkeen, lueskellut tuon vuoden 1976, kesän ja syksyn merkintöjä. Vähän hämmästellenkin niitä muistellut: ´että noinko se menikin´, noinko me oikeasti aloiteltiin, varovasti, juu-ei, ollaan-ei. Liikuttiin jo kesä yhdessä, alkoi tuntua, että ”tälle tielle tulisi lopulta lähtö” — Tulihan se.

[Tämä kuva kesältä 1981 kun olimme remppaamassa äidin Helsingin osaketta.]

Tänään olemme olleet juhlistamassa yhteistä taivaltamme: ollaan seurusteltu 50 vuotta!!
[Otsikkokuva ehkä ensimmäisiä kuvia meistä yhdessä, siis jo ´virallisesti ´seurustelevina´ 😀 ]

Tämä EI ole tältä päivältä: tämä on kesältä 1984, jolloin olimme yhdessä työreissulla, tuolloin jo kahdeksan vuotta yhdessä: ”onnikkakuskit iltapalalla”. Oltiin jo avioiduttikin.

Onhan tämä ehdottomasti hyvä syy viettää juhlapäiviä, eikö? Tänään on aloitettu! Siitä kerron huomenna.