”Ulkona” syöminen ei ole meille kovinkaan tavallista. Tai noh, tietysti mihin vertaa… Silti, joka tapauksessa on poikkeuksellista, että kaksi kertaa viikon sisällä on käyty Oulussa ravintolassa illallisella. Oulun uudessa Il Puro -ravintolassa olimme viikko sitten helsinkiläisystävien kanssa ja toissa iltana olimme Oulun Viininystävien vuosittaisessa Dionysia-illassa.
Ravintola, voisi melkein puhua ristorantesta, on Lapland Hotells´in yhteydessä, ihan keskellä kaupunkia, tuomiokirkon vieressä. Ravintola on iso: yhteensä varmaankin sata paikkaa. Teemana on ”pohjoisen maut kohtaavat Italian keittiön”. Itse asiassa monessa muussakin Lapland Hotels´n ja Lapin ravintoloissa – sekä meidän La Festassa😅 – on tämä teema.
Molemmilla kerroilla nautimme kolme ruokalajia. Perjantaina minulla Arancini al Tartufo (Herkkutatti- ja tryffeliarancini, herkkutattipyrettä ja basilikaöljyä) (hyvä), puistettua rautua ja veriappelsiinirisottoa (perfetto, rautu oli paistettu täydellisesti) ja jälkkäriksi vain Affogato (ookoo). Muutkin olivat tyytyväisiä.

Tiistaina 32 hengen seurueemme nautti tällaista.

Alkuruoka, poronkieltä (ohuen ohuina siivuina) savumuikkukastikkeessa kapristen kera, oli ainakin minulle uusi tuttavuus. Kieli oli ohutta, tekisi mieleni sanoa hienostunutta, kastike samettista, kaprikset eivät olleet tavallisia etikkapalleroita, vaan mehukkaita ja parmeran kypsää ja vasta raastettua. Tätä voisin syödä monta päivää peräkkäinen alkuruoaksi tai lounaaksi.

Osso Bucco tarjoiltiin risoton kera, – ei suuria tunteita, ei ikimuistuisia makuelämäyksiä, mutta makoisaa, täyteläistä, sopivan tomaattista, mureaa ja ainakin meistä Greco di Tufo oli hyvä pari sille. Talon tiramisu? – Ei valittamista. 🙂 Miksei siinäkin Italia kohdannut pohjoista – kuten vaikka rotissöörikilpailun yhdessä ”perinneruoassa”? 😄🧑🍳
Molempina ravintolailtoina seuranamme oli ruokaystäviä, joiden kanssa ei olla pitkään aikaan istuttu saman pöydän ääressä. Nyt oltiin, mikä oli ilo ja vaikutti osaltaan siihen, että jäi paitsi hyvä maku, jäi myös hyvä mieli.
PS. Ravintolassa on puu-uuni, joten pizzallakin siellä kannattanee käydä ja Wolt tuo vaikka kotiin. Ravintolan yhteyteen avataan myös herkkumyymälä, Deli Shop. Epäilemättä piipahdan sitten sielläkin. 🙂


