Kuva Festamme rullaverhoon on nyt valittu ja valmis: kahdelle painopalvelulle on lähetetty tarjouspyyntö ja nyt vain odotellaan.
Toissailtana kuvan valitsemista ja ratkaisun tekemistä varten kaipasin mielipiteitä ja näkemyksiä ja latasin jo muokattuja kuvia arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.
Ja kiitos! Niitähän tuli, – sekä ääniä parhaan valitsemiseksi että kommentteja ja perusteluja.
Kyselyn tulokset ovat tässä:
Kaikkiaan ääniä annettiin 48 kpl, ja selkeästi yli puolet meni neloskuvalle: Thorigin vanhan kaupungin kapealta kujalta otettu kuva sai eniten (56 %) ääniä.
Takapihan pyykinkuivauskuvaan oli yksi ääneistäneistä viehtynyt: jotenkin minäkin pidän siitä, siinä on juju, se on vähän hauska. Mutta olisi se turhan hassu näkymä ovesta: suoraan ”päin” portaita ja pyykkejä.
Portti ja ovi -kuvasta tykättiin ruusujen, salaperäisyyden, kotoisuuden etc. vuoksi. Totta! Nuo kaikki jutut on siinä kuvassa hyviä, ja kun olin vielä siivonnut photoshopilla kuvaa (jalkakäytävä oli alkuperäisessä kuvassa aika roskainen, postilaatikko heinien peittämä, etc.) niin kelpo kuva sekin on.
Siinä on kuitenkin yksi suuri syy hylkäämiselle, ja se on se, että kun kuvaa olisi kavennettava ja saatava korkeutta lisää (= ”tehtävä taivasta”) portista tuli pahasti rajattu tai sitten porttiolisi vain kuvan alareunassa. Mittasuhteet vähän hassut noin. Tuossa vasemmalla sellaiseksi muokattu.
Rooman rosario (ruusupuutarha), kuva numero 1, oli se, jonka ensin olin jo keväällä tehnyt ja olin jo tilaamassa, mutta kuvan hienoinen epätarkkuus rupesi häiritsemään. Ja kun silloin oltiin juuri lähdössä Kroatiaan, jossa ajattelin löytäväni uuden ”käytävän” tai polun tai portaat tai kylätien tms. tätä projektia varten niin siirsin tilausta myöhemmäksi. Ja Rooman ruusut tulivat siksi hylätyksi.
Vitoskuvasta pidän itse kovasti, siinä on rytmiä, sen värit sopivat oviseinälle, siinä on ”lepo” ja kyllä siinäkin on sitä fiilistä, että ”matka jalkuu… ”. Mutta … ei sittenkään.
Nelosen = kapea, kivitalojen reunustama kuja ja pieni pala sinitaivasta oli omastakin mielestäni näistä viidestä paras. Siinä mittasuhteet olivat sopivat: näyttää kuin ovesta voisi kävellä suoraan tuolle kujalle. Moni muukin tykkäsi siitä, että ”voi kulkea jonnekin”. Mutta kuten Tiina kommentoikin kuva on aika ”kivinen”.
Koska Thorigin päivänä kuvasin ”Stat gradin” (~ vanha kaupunki) kymmeniä kujia ja pikku aukioita, oli kuvia vielä kerran läpi larattavaksi. Ja löytyihän sieltä yksi, josta arvelin voivani muokkailla ehkä tuota nelosta paremman version.
Täysin muokkaamattomana (ns. raw-versio) kuva näytti tältä: vähän kuin vahingonlaukaus.
Lisäsin valoa, laitoin vähän toisesta kuvasta (tämän postauksen otsikkokuvassa on Thorigin alakoulun kuva, josta) bougainvilleä oikealle ja kolmannesta kuvasta ”paremman” taivaan ja oikean reunan talon ylänurkasta otin palan pois!
Ja voila! Tämmöinen siitä tuli!
Kollaasiksehan se meni, mutta mitä se haittaa. Olen kyllä tyytyväinen – ainakin vielä. 😀
Katsotaan miltä sitten näyttää paikallaan.








Hieno kuva ja kiva pehmennys kukkaköynnöksellä, joita juuri tuollaisilla kujilla usein myös näkee. Tykkäisin lähteä kulkemaan!
Kiitos vinkistä pehmennyksen tekoon. 🙂
Thorig on kyllä kulkemisen väärti.
Kylläpä tuli kaunis, voisin kulkea noilla kujilla myös 🙂
Kiitos, Tiina.
NYT noilla kujilla voi olla melkoinen tunku ja monia ahdistava (ei kylläkään minua) helle! Touko- ja syyskuu taitavat olla parhaat Krotiaan matkailukuukaudet.