Hiljainen viikko jatkui työpäivällä. Olinkin aika hiljainen. Iltapäivän opetuksessa ei tietenkään voi olla hiljaa, mutta muutoin aika yksinolon päivä töissäkin.
Yhden opiskelijan kanssa minulla on tällainen olo.
Enkä minä sano, että koen huonoksi olla isojen, mutta aika tasaisten ja vakaiden, kivien muodostama silta.
Huomenna on vuorossa toisen professorin läksiäispäivä. Aamun juhlakokous, minulla on lime pie parhaillaan tekeillä sinne, iltapäivän jäähyväisluento, jota ei saa sanoa jäähyväisluennoksi ja illalla mennään porukalla syömään Puistolaan. Koskapa päivän koordinointi on väistämättä monin tavoin ollut meitsin hommia, on vielä ryhdyttävä viimeistelemään pikkujuttuja. Sitten taas rauhoitun.
Kauppareissulla ostin Tommi Itkosen ”Neljäntienristeyksen” muka lomalukemiseksi, mutta mikään ei estä minua aloittamasta sitä jo tänään.