…oispa maapallossa kahvat, nostaisin korkealle! Tämä voimantunto ei johtune kuntosalitreenien koventumisesta, vaan ehkä enemmänkin siitä, että sää saa minut kuvittelemaan, että on marraskuu. Se nimittäin merkitsee, että tekemisen meininki on olennainen osa elämänmenoa. Ja meneillään olevalla paastollakin lienee osuutensa asiaan, ainakin siihen, että unta ei aamuviiden jälkeen yksinkertaisesti riitä. Aamusauna ja verkkaiset aamutoimet tasaannuttivat mukavasti ylikierroksia, ja nyt on hyvä aloittaa päivän duunit.
Kaipuu pohjoiseen
Luennontekemisen keskeyttäneellä lenkillä – räntäsateessa, loskassa – ympärivuotinen kaipuu Myötätuuleen ja sitä ympäröivään luontoon tuntui melkein huimauksena.
Ei valittamista ;)
Hyvien unien jälkeen kevyt aamiainen, vähän luennontekoa, kaupunkiin (vihdoin!! toimittamaan asioita), lenkille (kohtaaminen, jonka jälkeen ymmärrän olla urputtamatta mistään), paisteltiin blinejä (niinkuin paastoon laskeutumiseen kuuluukin) ja nyt ilta webbailua ja lukemista (Ostin – ihan vahingossa tai välttämätttä töitä varten 🙂 – Suomen historian kartaston. Uusi, hieno …). Ei siis valittamista.
Opetusta kateederin molemmin puolin
Eilen alkoi Arjen historia -luentosarja. Hämmästyksekseni salissa oli 65 opiskelijaa! Yritän opettaa lyhyesti. Sitähän tässä opettelen koko ajan! Ja eilen alkoi myös italian kielen jatkokurssi: Pekka totesi kesken tunnin: ”Et osaa EDES luntata!” Aika ikävää olla oppilas … Olla opiskelija joka ei osaa edes luntata! Auts! Ja sitten vielä uusi kuntosaliohjelma: 3 x 12 noin, 4 x 12 näin ja 2 x 20 vaihteeksi eteenpäin ja siihen tyyliin. Huh! Ja minähän treenaan!
Tänään räntää, väsymystä (heräsin klo 4, pieniä ylikierroksia taas!), palaveria, puhumista, puheluja, pohdiskeluja – – – . Ja sitten – yhtäkkiä: kuinka mukavaa onkaan kun on opiskelijoita!
Valokuvatorstai "Jatka kuvaa"
Valokuvatorstain haaste ”Jatka kuvaa” oli tämä
Mihin mummo katsoo?
”Että tuon naapurin pitää nuo puutkin saada kukkimaan… täällä ei kukaan tee edes nurmelle mitään … Yksin täällä saa takapihalla istuskella, eikä kukaan edes nurmea käy kastelemassa ja leikkaamassa … Onneksi kohta sentään sataa, tekee nurmelle hyvää… Puppuratuomi, muka! Hmmph!”
Lipsahdus
Miten tässä näin pääsi käymään: sanavarastooni on kavalasti lipsahtunut ”kiire”. Moisesta kielenkäytöstä on pyrittävä eroon. Kiireesti eroon.
Kohti kohtuutta
Aamiaiseksi puuroa, lounaaksi hedelmiä ja päivälliseksi salaattia ja leipää… hiljalleen kohti paastoviikkoa mennään. Se onkin ainoa, mitä tänään on tapahtunut hiljalleen, muutoin melkoista menoa.
Lukukauden alku
”Jos olet juoksija, juokse. Jos olet honka, humise.” Jos olet lehtori, lehtoroi? No sitä olen tänään tehnyt oikein tosissani. Proseminaarin aloitusistunnosssa 25 UUTTA! Eipähän puutu ohjattavia!
Loppiainen
Lapset ja Raila ovat vuosien ajan tehneet piparkakkutalon tai piparkakkuautotallin tai piparkakkutönön tai piparkakkuvaraston. Jos jonkinlaisia rakennelmia on siis nähty, mutta koskaan ne eivät ole loppiaisena olleet NÄIN surullisen näköisiä.
Monta viikkoa odottelemani ja käynnistysyrityksiäni vältellyt luennonrakentamis-draivi on nyt vihdoin tosiasia. ”Arjen historia” alkaa muotoutua 16-tunnin luentosarjaksi. Pakkohan se jo on!
Tuulta ja herkkuja
Viheliäisen tuulen loppiaisaattona BO:n perinteiset nyyttärit. Teemana olivat ranskalaiset ruoat ja me olimme lupautuneet viemään jälkiruoan. Klassikko kerrakseen: Crepes Suzette. Nämäkin olivat hyviä.