Reseptit – Sivu 4 – Tuulestatemmattua

Matkakuumeisena – ja reseptiikkaa

Ei mitään määrää surffailuilla ja somekanavilla pyörimisellä.

Noh, aamupäivällä pyöräteillä ja pihalla puutarhahommissa pikkusateesta huolimatta, mutta muutoin …

Eikä mikään tähdellistä löytynyt. Ei hyviä uusia reseptejä, ei neuleohjeita.

Matkakuume kyllä nousi melkein varauslukemiin. Kohde ja ajankohtakin taitaa olla päätettynä: tammikuussa lämpimämpään. Luulen näin.

~~~~~~~~~~~~

Perjantaina Pehtoorin valmistaman päivällisen menun ja reseptilinkit lupasin kirjoitella, joten tässäpä nyt. Oikein hyvä tasapainoinen menu. Ja kaikki kolme ruokaa olivat mieluisia ja makoisia. Hyvin tehtyjä ja alkuruoka vielä kauniiksi annokseksi aseteltu.

Alkuun Lohitartar ja piparjuurismetana , joka olikin graavisiiasta. Minulle mieluisempikin noin. Ja syksyllähän siika on parasta. Molemmat kyllä todettiin, että siikaversioon ei ehkä kannata laittaa sitruunankuorta vaan mehu. Lohiversioissa kuori on varmaan parempi, – leikkaa lohen rasvaista makua raikkaammaksi.

Pääruokana Rapeat kesäkurpitsarullat, joissa Cheddaria ja prosciuttoa rullattuna. Näitä teen varmasti itsekin. Ja vielä tälle satokaudelle. Olivat tosi erinomaisia.

Jälkkkäriksi Helpot Granolauuniomenat. (kuvaamattahan ne jäivät) Niihin käytetään Valio-kinuskikreemiä, ja sitä juuri käytin mökillä hillojen (lakkojen) kanssa tarjotussa kermavaahdossa. Se oli siis kinuskivaahtoa = puolet vispikermaa ja puolet kinuskikreemiä sauvasekoittimella paksuksi vaahdoksi. Sopii varmasti myös tavallisten uuniomppujen tai omena-kauramössön kanssa.

Omppupiirakoita ja halauksia

Sellainen aika tavallinen lauantai, johon iloa ja eloa toi perhepäivällinen.

Alkuun lohileipiä ja pääruokana hampurilaisia kotigrillistä (Juniori sai grillailla 🙂 ). Sillä aikaa minä bongailin lasten kanssa leppiksiä. Tämä yksi oli kyllä ”lentäväinen”, palasi kuitenkin aina takaisin, uudelleen ja uudelleen. Eepi sai olla ”leppäkertun kuiskaaja”.

Jälkkäri ansaitsee erityismaininnan, – monikoissa mainintoja! Eilen leipomani piirakka oli selkeästi parempi ja tykätympi kuin tänään tekemäni ”tavallinen” pähkinäinen (ja rusinainen) omppupiirakka.

Eilinen oli uusi kokeilu, Pullahiiren blogista bongaamani koko pellillisen piirakka, joka oli aika vaisu ulkoiselta olemukseltaan, rapeaa kovempi reunoiltaan, mutta, ah, niin karamellinen, toffeinen piirakka, jolle vaniljakastike oli ehdoton makupari. Helppo ja nopea piirakka.

Kun tuli leivottua kaksi piirakkaa, on mitä pakata mukaan. On jo pakattu. Suunnilleen kaikki muukin. Huomenna ruskareissulle! Lomailemaan möksälle!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Karjalassa syntyneen ja siellä 11.11.1943 hukkuneen pappani synttäripäivä (136.) oli eilen. Kävin tänään – taas – hautuumaalla, ja menin myös Karjalaan jääneiden muistomerkin ohi. Suomen luonnon päivänä luonnossa on halauksia. Olisipa vielä ollut oikea kamera mukana: halaus oli kuvaamisen väärti.

Reseptit Ruoka ja viini

Aikaa on

Sateinen aamupäivä houkutti istahtamaan kirjoituspöydän ääreen. Ihan rauhassa askartelemaan, kalenteroimaan loppuvuotta, samalla kuunnellen tunneälyistä, lempeää, ymmärtävää kirjaa. Etsimään, ostamaan ja tulostamaan tarroja, vähän piirtelemään, värittämään, miettimään mille tarvii tilaa…

Tämäkin touhuilu on sellaista, mistä en olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut saavani iloa ja enkä olisi uskonut, että käyttäisin tämmöiseen kuukausittain monta tuntia aikaa. Onhan niitä, hyvänen aika, valmiita paperikalentereita ja muistikirjoja myynnissäkin, ja työnantajakin sellaiset joka vuosi tarjosi ihan ilman mitään turhan aikaisia askartelutuunailuja.

Mutta nyt on aikaa kuvittaa ajankäyttöään, tehdä kalenterit ihan ite. Aikaa on paljon! Vai onko sittenkään…

Päivän toinen tuloksia tuottanut puuhailu oli keittiössä. Tein texmex-pataa Valion ohjeella (vähensin veden puoleen, joten keitosta tuli pata).

Aikas hyvää oli, helppoa ja halpaa. Tein tämän vähän kuin kokeeksi, että jos A & E tykkäisivät ja että olisi heille joku uusi lemppariruoka tarjota. Etten aina tekisi heille vaan samoja safkoja: lohta, perunapalleroita, poronkäristystä ja puikulamuusia, pastaa, hotdoggeja, ”lasten salaattia” ja lihapullia, tms.

He kun tykkäävät jauhelihatortilloista tosi paljon, ajattelin että tämä texmex-keitto/pata voisi olla kelpo ruoka heidän mielestään. Mutta taitaa olla vähän turhan mausteista muksujen makuun. Me Pehtoorin kans kyllä tykättiin, ja hunajamelonisalaatti ohessa oli oikein hyvä lisäke mausteisen padan rinnalla.

Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini

Juhlapäivänä tekemistä – ja kakkua!

Sellaisina pilvisinä päivinä kuin tänään, on ollut hyvä sittenkin pestä ikkunat ja luututa lattiat. Ai, että on hyvä mieli kun sain tehdyksi. Yllättäen suorittaja-minä riemastui tänään siivouspuuhista. Koska hanslaakaria ei miehen työmaalla tänään paljonkaan tarvittu, päätin hoidella sisähommia. Huomenna taas ulos, ehkä tunturiinkin!

Vähän yllättäen tänään on ollut aika pilvistä, jopa muutama sadekuuro havaittiin. Aikeista huolimatta jäi oma metsäretkikin tekemättä, mutta ei haittaa. Vielä on mökkieloa monta päivää jäljellä, joten ehdin kyllä.

Tänään on puuhastelujen ohessa vietetty Pehtoorin synttäreitä. Kahden hengen pilheissä paljon whatsapp-viesteilyä perheen ja ystävien kanssa, ja hyvin syömistä kaiken siivoamisen ja rakentamisen ohessa ja välissä.

Perinteisesti ”synttärikakkuna” on ollut pullapohjaan leivottu mustikkapiirakka, mutta eihän se nyt näillä metsän tai kaupan antimilla onnistunut, joten – kerran vielä tälle kesälle – limoncello-tiramisu tuunattuna pensasmustikoilla. Kelpasi se tämäkin. Ja luulenpa, että se on huomenna vielä parempaa. Onneksi on luvassa jälkkärille hangasojalaista seuraakin, jottei jää ihan meidän varaan tuon syöminen.

Nyt jo ilta-aurinko, viikko kulunut nopeasti, onneksi on toinen jäljellä. Ainakin melkein, ehkä.

Lappi Reseptit Ruoka ja viini

Pieniä ja suuria iloja

Tänään ylläpito-, huolinta-, siivous-, puron perkaus-, (yhden) matonpesu-, vuosihuolto yms. – päivä. Enimmäkseen kylläkin vain aamupäivä. Iltapäivän aluksi vähän siistiydyimme ja lähdettiin kylille ja Kaunispään Huipulle lounaskahville ja lohileiville. Katselemaan myös Saariselän keskustan kesäistä vilinää. 😂

Purossa on tällä rupeamalla näkynyt paljon tammukoita. Pieniä kuten kuvassa, ja niitä näkee kyllä joka kesä, mutta nyt on ollut sellaisia parikymmensenttisiä isojakin. Pitäisiköhän hakea onget esille ja hommata kalastuslupa? – Olisi graavattu tammukka kyllä huippuherkkua.

Mustikoitakin sattui linssin eteen, ihan saunan vierustalla. Kuivia ovat.

Uutta makrolinssiä ulkoilutin kuten näkyy.

Ja Kaunispään huipulla sitten jotain paljon isompaa! Uusi säätutka pian satavuotiaan palovartijan tuvan vieressä ei viehätä mun silmää! Mutta on kai kehityksen annettava kehittyä; ehkä tämä fallosmainen pömpeli onkin osannut ”tutkailla” tänne näin huiput säät?! 😊

Keskustan ”lenkki” kierrettiin käveleskellen liki helteisessä säässä, ihmeteltiin väen vähyyttä. Mutta olihan sitten ”pääsuoralla” Saariseläntiellä jotain hämmästeltävää: kaksi komeaa hirvasta upeine sarvineen tönötti keskellä tietä. Näimme ne jo kaukaa, eikä niitä pätkän vertaa haitannut, että kävelimme kohti…

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Saariselän keskustassa torstai-iltapäivän ruuhka. Ei poroja ohi kulkevat autotkaan haitanneet. Näytti siltä, että ne nukkuivat seisaaltaan.

Laitoin videoklipin myös Saariselkä-FB-ryhmään, jossa nämä tunnistettiin, ovat jo jonkun viikon keskustan kaduilla kuulemma kulkeneet. Tänään eivät kulkeneet. 🤣 Joku epäili, että porot ”ovat vetäneet sieniä”, joku arveli, että odottavat jo parin viikon päästä kokoontuvia moottoripyöräilijöitä (”Jänkhällä jylisee” – tapahtuma). Niin tai näin. Ihan levossa ja komeita olivat!

Sieniä tuskin olivat syöneet, niitä kun ei metsissä näy olevan, eikä näillä helteillä tule. Siispä tein meille piirakan kaupan kantarelleista. Tuhtia, hyvää siitä tuli.

Ohje tähän löytyy tämän linkin takaa.

Huomenna on taas aika päiväpatikalle!

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini

Ruokaa hakien, tehden ja nauttien

Vähän sellainen olo, että koko päivä on kulunut vain ruoan ympärillä.

Aamupäivällä laitoin scampit marinadiin, tsatsikiainekset valumaan, keitin kananmunat, tein smetanasta ja Dias-purkista (jollainen minulla taitaa aina olla kaapissa jemmassa) etc. mäti-smetanasoosin tekeytymään.

Sateen alkamista odotellen tai peläten, sen väistelyä, pyörälenkin piirun tarkkaa ajoittamista, pohtimista etelään vai pohjoiseen? Siinä samalla katsellessa olympialaisten avajaisten huipennuksia netistä, kun ei jaksettu illalla loppuun asti seurata. Vähän puutarhahommia, perhechattia: Tytär hillastaa mökillä!! Enpä olisi moista uskonut! Ja hilloja kuulemma on. Juniori ja Miniä junalla matkalla Helsinkiin: huomenna vuoden odotettu Coldplay.

Sitten vihdoin päätin lähteä pohjoiseen: kohti Virpiniemeä, ehkä uimaankin sinne, mutta joka tapauksessa toiveena ja tavoitteena oli kunnon pyörälenkki (eestaas Takkurannan kautta), joten tiedossa kunnolla yli 40 km aurinkoisessa kesälauantaisssa.

Jo Kellossa päätin, että pidemmälle en mene. Katselin ja kuvailin kalasatamaa ja hain Kalapuohista pari pientä pakettia (muutama graavilohisiivu ja pari lohiruusuketta), kunnes ymmärsin että vaikuttavan näköiset pilvet merkitsevät pian alkavaa sadetta, ilmanalassa oli reilusti ukkosta.

Joten ei muuta kuin hopusti kohti kotia! Ja oikeasti hopusti: en ole koskaan polkenut 15 kilometrin matkaa niin nopeasti ja kaikki mahdolliset sähköavut hyväksi käyttäen. Ja kolme minuuttia sen jälkeen, kun olin kotona, salamoi ja samalla iski ensimmäinen peruskalliota täräyttävä ukkosjyrähdys. Ja vetta tuli – ihan huolella.

Ukkonen ei vienyt lämpöä, joten saimme iltapäivän lopulla syödä ulkona. Viime kesänä (Mathildedahlin jälkeen) koetin muutaman kerran koota meille (ja ystävillekin) ”saaristolaislautasen”. Minun mielestäni kesäruokaa ihan kympillä. Ja onnistuihan se tänäänkin, helposti. Valmiiden lohiruusukkeiden ja graavilohen lisäksi jo mainittua tsatsikia*, mätimoussea, kananmunia ja uusia perunoita sekä uunigrillattuja scampeja.

* Tsatsiki on meillä perusruokaa, arkiruokaa, kesäruokaa. Teen sitä usein. Mutta nyt on vähän aikaa ollut hukassa kunnon koostumus: joten oli aika kokeilla taas kerran uutta jukurttia, valuttaa sekä kurkku ETTÄ jukurtti. Lisätä valkosipuli vasta aika lopuksi, eikä säästellä suolassa. [Suola on hyvä ripotella valutettavana olevan kurkkuraasteen päälle. Siten turha neste kurkusta irtoaa parhaiten.] Mutta tämänpäiväisessä onnistumisessa olennaista oli kreikkalainen jukurtti: Salakis Creamy Se on vielä parempi kuin Valion Bulgarian jukurtti tai Salakisin ”tavallinen turkkilainen jukurtti” Tämä ”uusi” Salakis on sellaisenaankin hyvää, ja todella kermaista, mukavan hapanta. 🙂

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini Valokuvaus

Janojuomaa on tarvittu!

Tänään paljon touhuilua, joista mikään ei ole niin kiinnostavaa, että kehtaisin moisista kirjoitella.

Muutamia mieluisia kuvia kuitenkin (uusi makro, perfetto). Viime viikolla tekemäni sitruunamenu on tänäänkin ollut tarpeen: se on hyvää janojuomaa. Ja ruokajuomanakin se meillä on maistunut.

Tässä vielä ohje:

Sitruunamehu

3 sitruunaa
30 g sitruunahappoa (apteekista)
½ kg hedelmäsokeria
2 l vettä
Lado pestyt, viipaloidut sitruunaviipaleet isoon kulhoon
ja ripottele väliin hedelmäsokeri.
Anna sokerin sulaa sitruunoiden joukkoon.
Sekoita sitruunahappo veteen
ja kaada sitruunaviipaleiden päälle.
Parin tunnin kuluttua siivilöi mehu ja pullota.

Sekoita menu 1:4 suhteessa jääkylmään veteen.

Makrokuvaus Reseptit Ruoka ja viini Valokuvaus

Kesäistä tyhjäkäyntiä

Sade antaa luvan olla sisällä

Oli synkkä ja myrskyisä kesäpäivä.

Ja kuinka olikaan mukavaa – luvan kanssa, melkein pakotettuna – pysytellä sisällä vailla mitään tekemistä. Ei ole ollut ainakaan mitään tähdellistä, välttämätöntä. On ollut hyvä katsella ja kuunnella sateen ropinaa, ukkosen jylinää. Käydä siinä sopivan hetken tullen piipahtamassa pihalla nuuhkimassa happirikasta, vihreää tuoksua.

Uusi makro

Ja ottamassa kuvia. Minulla on uusi macro-objektiivi!! Kun on vielä Muistikuvia-firma elossa (y-tunnus ja mahdollisuus verovähennyksiin) hankin Canonin uuden macro-objektiivin. Vanha on (ainakin) 15 vuotta vanha ja hyvinkin paljon korjauksen tarpeessa, joten päätin laittaa sen vaihtoon varsinkin kun nyt Canonilla on Cash Back-kamppanja. Melkein kuin olisin saanut rahaa,sen sijaan että maksoin useita satasia. Onpa taas ilo kuvailla ötököitä, kukkia, pisaroita, viinejä, kaikkea pientä ja tarkkuutta vaativaa. Kylläpä nyt tulee lähikuvia blogiinkin. (ks. myös artikkelikuva ”Sateen jälkeen”).

Paksoin ja soijan aika

Nyt taitaa olla paksoin sesonkiaika. Niitä ainakin on kaupoissa, oikeinkin hyvän näköisiä muuallakin kuin Aasia-marketissa. Tänään tein pannullisen niitä kaikkien eilisten ja toissapäiväisten ruokarääppiäisten oheen. Varsinkin broilerin kera maistuu hyvälle.

Kelpo ohje on Anna-lehdessä: paistettua paksoita.

Makuun vaikuttavat tietysti kaikki raaka-aineet. Ja meillä on nyt erinomaisen hyvää soijaa. Olen tainnut mainostaa ennenkin, mutta kerron kuitenkin: Järvenpään K-Citymarketista tätä saa ja meille sitä tuli juhannuksena kotiinkuljetuksena. Jos kohdallesi sattuu tällainen, niin ehdottomasti kannattaa ostaa ja nauttia.

Ja sitten vielä (kotimaan) matkakuume

Nyt on kalenterini/kalenterimme tyhjä. Ei mitään puoleentoista viikkoon! Mihin sinä lähtisit jos olisi ensi tai seuraavalla viikolla mahdollisuus lähteä päiväksi tai pariksi pienelle reissulle. Meiltä ei ehdi Tukholman eikä Tallinnan risteylylle, ja esim. Porvooseen on liian pitkä matka, mutta siis minne? Mielellään 500 km säteellä Oulusta, mutta kaikki ehdotukset ovat tervetulleita. Me emme tänä vuonnakaan osallistu rotissöörien kapituliin, joka oli 10 vuotta meidän vuoden kohokohtia, kotimaan matkailua ruoan ja tuttujen parissa, joten nyt olisi hyvä päästä omalle pikku reissulle.

Viime kesän ”evakkomatkaa” – äidin lapsuuden ja nuoruuden kotipaikkojen kiertämistä – tuskin voi ylittää oikein missään suhteessa, – se oli jotain ainutlaatuista, mutta vähempikin elämyksellisyys nyt riittäisi. Mihin sinä lähtisit? Mitä suosittelet?

Missä olisi suomalaista maalaismaisemaa, hyvää ruokaa, idyllisiä kaupunkimiljöitä ja ehkä myös historian havinaa. Porvoo tai vaikka Koli voisivat olla sellaisia, joita aattelen, mutta niissä on tullut vasta käytyä. Minne siis? Joku vähemmän tunnettu paikka, ehkä? Sellainen, jossa sinä olet tykännyt käydä. Ei tarvitse olla mikään maailmanluokan turistikohde, vaan joku ”mukava” päivän piipahduksen paikka… Ehdotukset tervetulleita.

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini

Sitruunaiset kesäkekkerit

Tänään kesäkekkerit – kuten vuosia sitten oli tapana. Me tapasimme systerini kanssa järjestää kesäkekkerit heinäkuun alun viikonloppuna joko hänen luonaan tai meillä. Ne järjestettiin vuorovuosina äidin synttäreiden aikoihin, joten tänään oli hyvä ajankohta viettää taas yhteistä ruokajuhlaa. Nyt sitten ilman äitiä neljästään.

Yleensä kesäisin, ja tänä kesänä juuri nyt minulla on menossa ”sitruunavaihe” – eikä vähäisin syy tämänkertaiseen sitruunabuumiin ole käynti Gardalla ja Limonessa. Toin sieltä sisarelleni tuliaisiakin – myös hän pitää sitruunaleivonnaisista ja jälkkäreistä paljon. Ja kerrankin hoksasin hankkia tuomisia, – hän kun tuo lähes aina.

Menussa ei ole oikein teemaa, ruoissa ei oikein italiaa, ei oikein sitruunaakaan (pl. limoncello-tiramisu), mutta kesää sentään. Kirjoitin ja tulostin menun, ja tänään käytin sitä juuri siihen tarkoitukseen, johon ne nykyisin (= jo pari vuosikymmentä) aina teen: jotta muistan ja hoksaan nostaa pöytään kaiken, mitä olen tarjottavaksi aikonut ja tehnyt. Juhannuksena perhepäivällisellekin olin tehnyt listan, ja se olikin aika pitkä!, mutta niin vain juustogratinoidut tryffeli-herkkusienet jäivät uuniin ja pikkelöity punasipuli jääkaapin ylähyllylle tarjoiluastiaan.

Mutta tänään muistin kaiken. Ja melkein kaikki kuluikin: vain jälkkäreitä jäi – tarkoituksella niitä oli huomiseksikin asti tehtynä.

Paahdettu paprika-valkosipulitahna ja tuoreet katkaravut on Linnea Vihosen kirjasta.Teen toistekin.

Sen oheen tein kukkafocaccian ja siinä on nyt sitä eilen esittelemääni italianolkikukkaa eli kuolematonta. 🙂

Jälkkäreitä oli montaa sorttia, ajatuksena että jokainen voi maistaa vaikka jokaista. Veronan lentokentältä tietysti myös suukkoja = Baci. Ja nyt oli uusiakin. Kahvi-Bacit todettiin äänin 4 – 0 erinomaisiksi.

Ja nyt sain eka kertaa tehdä limoncellomisua ja siihen reissusta ostamaani Limoncino Cremaa. Tein kaksi pientä vuokaa, toisen alkoholittoman (limoncello pois) version. Ainakin tämän ekakerran tein suoraan Valion ohjeella: Limoncellomisu

Molto bueno! Johan oli raikasta, makeaakin, muttei liian.

Kaikkinensa olipa mukava iltapäivä, ilta.

Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini Viini

Mökin jälkeen, ennen juhannusta

Eilisen mökiltä paluun ja huomisen juhannusaaton välissä yksi päivä; paljon sitä ehtii, kun herää aamukuudelta. Ollaan edelleen aamutuurissa, ja minä edelleen myös iltatuurissa. Siis unta noin kuusi tuntia yössä. Kuulostaa ihan kiireisiltä työviikoilta – sikäli kuin muistan. 😀

Kahdeksalta istahdin kampaajalle hiusten leikkuuseen, sitä ennen ehdin pyöräillä (ihan liian vähällä vaatteella) reilun tunteroisen, käydä hautausmaallakin heippaamassa vanhemmille hyvät juhannukset ja Lapin terveiset, niitä äiti ainakin odotti. Tai minä ainakin muistin, että hän olisi ne halunnut kuulla.

Tästä kukkaistutuksestakin tuli äiti mieleen. Se on Oulussa ihan keskustassa kampaamon parkkipaikan ja viereisen Makia-kahvilan pation vieressä. Ukonlaukkaa ihasteltiin äidin kanssa kesällä 2021, jolloin olimme pyörätuolilenkillä ja nautimme lounaskahvit ulkona. Se oli viimeinen päivä kun äiti oli ulkona. Seuraavana päivänä alkoi pitkä sairaalajakso, ja sen jälkeen suoraan hoivakotiin.

Mökkijuttuja

… piti täällä blogissakin vielä kertomani.

Kuten kerroin, tänä vuonna minulla oli tunturissa ahkerassa käytössä ”Suomen muuttolinnut” -äppi. Ja niinhän siinä kävi, että se linnun laulu, josta en erityisemmin pidä ja josta olen täällä höpissyt monta kertaa tyyliin ”taas-järripeipon-narinaa-metsässä”. Järripeippo on aiheetta saanut minulta nuivat kommentit vuosi toisensa jälkeen. Se on VIHERpeippo, joka narisee. Toki järripeippokin, mutta ei niin pahasti, sillä on paljon laulavampi ääni. En aio ryhtyä etsimään vanhoista postauksista järripeippoa loukkaavia lausahduksiani, korjaus näin riittäköön. Sori koko Saariselän järripeippo-yhteisö!

Blogiini mökkiviikoilla laittamiani kuvia selailin tänään täällä kotona isolla, kalibroidulaa näytöllä, ja hämmästelin. Ovat paikoin kovin hailakoita, vähäkontrastisia, utuisiakin. Editointi on paikoin hyvinkin pielessä: on koetettava ens reissulla mökkiläppärin näyttö kalibroida. Noh, muutoinkin kone alkaa kyllä olla jo tehtävänsä tehnyt, aika raihnaista on toiminta. On mietittävä, mitä tehdä. Pahoittelen siis kuvien vajavaista laatua.

Ja sellainen juttu vielä kerrottava tässä ”etusivullakin”, jos kaikki eivät lukeneet kommenteista tietoa, joka liittyy Kaunispään päällä olevaan valkoiseen ”mysteeripalloon”. Pallo on säätutka, kertoo Lapin Kansan uutinen. Samassa jutussa kerrotaan myös – taas – uudesta Kaunispään rinteille suunnitellusta isosta hotellista.

Juhannusta tehden

Keittiössä ja Festassa, järjestellessä, vähän siivoillessa, enemmän leipoessa ja kokatessa, on päivä paljolti kulunut. Saaristolaisleivät, Pinocchio- alias Brita-kakun pohjat mansikkakakkua varten sekä kirsikkaclafoutis uunissa vuorotellen. Kirsikkapannaria ja jätskiä nautittiin jo tänään jälkkäriksi.

Ja sitten graavasin lohen. Kauppahallista haetaan huomenna perinteistä rasiallinen, mutta tein puolen kilon palasesta myös uuden – vähän uskaliaan? – kokeilun. Miniä kertoi viikolla, että Alkosta haetaan Aperolia todella paljon – nimenomaan juhannuslohen graavaamiseksi. Meillä on usein kesäisin Aperol-pullollinen muutenkin kaapissa, joten olihan se kokeiltava. Löysin tik-tok-videon, ja sen mukaan tein tällaisilla mitoilla.

Aperol-graavattu lohi

500 g pala lohta
1 – 2 rkl karkeaa suolaa
4 cl Aperolia
tillinippu
yhden appelsiinin raastettu kuori

Kuivaa kalan pinta, painele siihen kevyesti suolarakeet.
Valele file Aperolilla.
Silppua tilli, raasta appelsiini ja sekoita niistä tahna,
ja levitä se kalan pinnalle.

Kääri lohi tiiviisti talouspaperiin, laita vielä kelmu tai folio päälle,
ja paketti jääkaappiin vuorokaudeksi (tai kahdeksi?) pienen painon alle .

Saapa nähdä kuinka maistuu.

Toivottelen jo nyt aurinkoa ja aurinkoista mieltä keskikesän juhlaan!