Reseptit – Sivu 4 – Tuulestatemmattua

Blogissa(kin) epävakaita aikoja

Blogi on remontissa. Tämä ei ehkä valmistu jouluksi, mutta yritystä on. Olen parhaillaan WordPress -kurssilla ja sen myötä opettelen kaikkea uutta nettisivujulkaisuihin ja tähän blogiini liittyvää. Se on syy, miksi nyt joka päivä näkymä on vähän erilainen, ja välillä taitaa olla kokonaan toimimatonkin. Tänään perustelin itselleni tätä (turhaa?) puuhaa sillä, että tämä on minulle vaihtoehto ristikoiden ja sudokujen täyttämiselle, mitä mm. Pehtoori ja monet ikäiseni ystävät harjoittavat – aivotyöskentelyn jonkilaiseksi ylläpitämiseksi. Minulle se tässä vaiheessa tätä hommaa.

Joka tapauksessa ulkoasua on tarkoitus muuttaa. Ja minulla on jo tekeillä sivuformaatti erityisesti reseptien julkaisua vasten. Ja pieni sivuaihio lukemieni kirjojen päivitystä varten. Ehkä. Jos osaan ja/tai opin.

Tähän nyt vielä ´melko vanhanaikaisesti´ yksi (ensimmäinen) joulupöytäänkin sopiva reseptivinkki. Mantelilastut taitavat olla se ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi miellän tämän jotenkin jouluiseksi salaatiksi .

Päärynä-aurajuustosalaatti

rapeaa salaattia, rucolaakin mukana
1 päärynä
4 rkl Aura-murua
mantelilastuja
kastike: 3 rkl oliiviölyä, 1 – 2 rkl sitruunamehua, 2 – 4 tl vaahterasiirappia

Taidan tehdä huomennakin lisukkeeksi.

Lukijapalautetta tulen ehkä kyselemään enemmänkin, mutta tässä nyt ensimmäinen kysely: Luetko blogia enimmäkseen/yleisimmin pöytäkoneella/läppärillä, tabletilla vai puhelimella?

Reseptit Ruoka ja viini Viini

Viiniä, viraalihittiresepti ja glögiarvonta

Pitkästä aikaa postaus keittiöstä ja ruokapöydän äärestä.

Ensin pari viinisuositusta: Stellenrust Pinotage ja Burgundin Cremant Chateau de Sassangy, molemmat ”ylempää keskiluokkaa” = parinkympin viinejä, ja sellaisena paljon hintaansa parempia. Etelä-afrikkalainen Pinotage-rypäleestä tehty punaviini on mainio talviviini, takkatuliviini, pataruokaviini, liharuokaviini. Lempeä ja lämmin, siinä on marjojen, hillojen!, makua. Ainakin siemaus, pari kannattaa nauttia ennen kuin istahtaa ruokapöytään. Ihan sinällään niin ystävällinen viini. Ystävällinen? Olenko keksinyt uuden viiniluonnehdinnan? Tiedä häntä, mutta se tästä nyt tuli mieleen.

Ja uusi, ainakin Alkon valikoimissa uusi, cremant – burgundin kuiva, mutta, ah niin maukas kuohuviini on mainittava. Siinä on yllättäen jotain jouluisiakin häivähdyksiä, mantelia, vaniljaa, omenaa. Kuitenkin hyvin hienostunut, samppanjamainen maku. Sokkona maistellen olisinkin arvellut edulliseksi samppanjaksi.

Kahta glögiäkin on jo ehditty (mökillä) maistaa, enpä vielä julkisesti täällä arvostele. Onko muilla kokemuksia? Muistanette, että glögisuosituksensa jakaneiden kesken on edelleen menossa arvonta:

Mikä on sinun lemppariglögisi? Omatekemä tai -tuunaama vai Alkon valikoimista joku tai joku alkoholiton? Kertomalla mieluisesi glögin olet mukana arvonnassa. Tähän ehdit osallistua ensi kuun (=marraskuun) loppuun asti. Siis kunhan kohdallesi sattuu mieluinen glögijuoma ilmoittele siitä täällä. Siten olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona Saariselkä kuvissa -kalenteri vuodelle 2025. Kirjoittele tämänvuotinen suosikkisi kommentteihin, mielellään perusteluineen ja/tai resepteineen.

Eilen kehittälemäni kastikkeen (poron fileille, mutta varmasti toimii muunkin liharuoan ohessa).

Kastike poronfileille – tai vaikka jauhelihapihveille

2 rkl voita
2 salottisipulia tai muutama kevätsipulin varsi
3 rkl riistafondia
3 dl vettä
3 rkl mascarponea

Kuullota sipulia voissa muutama minuutti, lisää kattilaan fondi ja vesi. Sekoittele huolellisesti, ja jätä liedelle matalalle lämmölle redusoitumaan, – hiljalleen kiehuuntuu kokoon. Lisää lopuksi mascarpone, sekoita hyvin ja anna tasaantua tovi. Samalla voit unohtaa kastiketölkit ja/tai jauhepussit. Tämä oli tosi hyvää ja valmistuu ´siinä ohessa´.

Tänään sitten jotain ihan muuta! Hesarissa oli juttu uudesta viraalihitistä: Marry me -kanaresepti vaikutti kokeilemisen arvoiselta, joten ainekset sen tekemiseen hankin jo alkuviikosta. Tänään se realisoitui lautasille. Vähäisen skeptisyyteni nielaisen ensimmäisen haarukallisen jälkeen.

Me söimme kahdestaan reilusti yli puolet neljän hengen isosta annoksesta. Mietin, oliko siinä jotain umaamia, jota on monissa aasialaisissa ruoissa ja joka koukuttaa syömään enemmän kuin olisi järkevää. Mutta ehkä ei. Ei tämä mitään ylimaallisen makoisaa ollut, mutta todellakin maistui niin paljon, että varmasti teen toiste, vaikka noin hiilaripitoinen ruoka ei enää useinkaan kuulu ruokailutottumuksiini.

Tämän kaiken jälkeen todellakin soisin huomenna pääseväni ulos! Ja oikeasti liikkumaankin. Onko oikeasti hankittava se salikortti? – Tulispa lunta, paljon lunta!

Niitä näitä Oulu Reseptit Ruoka ja viini Valokuvaus

Muistikuvia, kuvia ja kakku

Vaikka melkein kaikki koivut ovat jo luovuttaneet lehtensä, on kaupunkimaisema keltainen, aurinkoinen, sinitaivainen. Kuin oltaisiin vielä syyskuussa.

Tänään kävimme Pehtoorin kanssa yhdessä M-mummun (=anopin) luona ja juteltiin – tietysti tälläkin kertaa enimmäkseen menneistä – ja sielläpä tuli taas mieleen se, kuinka ”nuorena” isäni kuolikaan. Hänen äkillisestä, toisaalta ei aivan odottamattomasta, poismenostaan on tänään päivälleen jo 20 vuotta. Silloin hän ei ollut kovinkaan paljon vanhempi kuin minä nyt. Ja M-mummu, joka vielä yksikseen elelee toki monelta ja monenlaista apua saaden, on syntynyt samana vuonna isäni kanssa. Kaikenlaisia ajatuksia tähän teemaan liittyen on sitten pyörinyt mielessä.

Me mentiin Jääliin yhdessä pyöräillen, mikä poikkeuksellisuutensa vuoksi on erikseen mainittava: siis nimenomaan se, että pyöräilimme yhdessä. Mutta se olikin minun kannaltani varsinkin palatessa – hirmuisessa vastatuulessa – oikein hyvä juttu. Peesissä pääsin vähän helpommalla kuin tuulta halkova mies.

Tuirassa erkanin omille reiteilleni, sillä jokivarressa ja loppukotimatkalla tiesin olevan paljon keltaisia taipaleita – ihan vaan odottamassa kuvaamista ennen kuin loputkin lehdet lähtisivät.

[ Tuiranrannassa, otsikkokuva on Rautasillan kupeesta]

Muistiinpannakseni ja samalla vinkiksi skannailin tähän kardemummakakun ohjeen. Tämä kuivakakun ja pullan yhdistelmä, välimuoto, on helppo, kauan hyvänä säilyvä. M-mummulle olen tämän muutaman kerran ennenkin leiponut. Mutta ohje on ollut välillä hukassa, en ole netistäkään löytänyt, vaikka sieltä sen joskus olen kopioinut, ja nyt kun se viikonloppuna reseptikansiossani tupsahti taas eteen, tein kakun eilen. Enkä tietenkään hoksannut kuvaakaan ottaa. Ei se kyllä kuvauksellinen olekaan, varsinkaan kun tällä kertaa minulla ei ollut edes hasselpähkinärouhetta. Mutta siis: simppeli, hyvä, nopea kakku. Kokeilehan vaikka!

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini

Kaksi erinomaista reseptiä

Nyt kun olen varsin kylläinen, hyvästä ruoasta ja seurasta nauttinut ”After Work” -päivällisellä Hilikun bistrossa on hyvä kirjoitella lupaamani reseptit.

Hilikku on opetusravintola, jossa kolmannen vuosikurssin opiskelijat sekä keittiössä että salissa saivat harjoitella bistro-henkisen illallisen tekemistä. Me yhteensä 30 rotissöörin ja avecin kanssa ”uhrauduimme” olemaan harjoitusyleisöä. Hyvin se meni. Enkä olisi uskonut, että iso annos sorsaa olisi minun mielestäni ollut parempi kuin vallan hyvä savuahvenrisotto. Kaikkinensa: olipa mukava ja makoisa ilta.

Mutta nyt ne lupaamani ohjeet, joissa kummassakaan ei ole mitään minun kehittelemääni. Ensimmäinen löytyi lehdestä, se on syksyn juhlakeitto, lämmin suositus. Toisen ohjeen ”kirjaili” sisareni, jonka lauantaina tarjoama kakku nousi vielä suurempaan arvoon, kun näin nämä kaikki vaiheet, jotka sen tekemiseen kuuluivat.

Palsternakkakeitto ja savulohitartar

Ainekset:
500 g palsternakkaa
300 g puikulaperunaa
1 salottisipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
2 rkl voita
1 l vettä
2 laakerinlehteä
suolaa
mustapippuria
tilkka samppanjaviinietikkaa (käytin tavallista)
1 rkl hunajaa
muutama tippa tryffeliöljyä (tätä minulla jopa oli, mutta tuskin keitto on mauton ilman tätä)
2 dl kuohukermaa

Kylmäsavulohitartar:
150 g kylmäsavulohta
2 rkl ranskankermaa
2 tl sitruunamehua
3 rkl ruohosipulia hienonnettuna
ripaus mustapippuria

Valmistusohje:
1. Pese palsternakat ja perunat hyvin, kuori ja paloittele ne. Kuori ja lohko sipuli ja valkosipulinkynnet.
2. Kuumenna kattilassa öljy ja voi. Lisää kaikki kasvikset ja paahda niihin vähän väriä kattilassa.
3. Lisää vesi, laakerinlehdet, ripaus suolaa ja mustapippuria. Keitä noin 20 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat pehmeitä.
4. Soseuta keitto sauvasekoittimella.
5. Lisää etikka, hunaja ja tryffeliöljy. Kiehauta keitto.
6. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.
7. Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi ja kääntele kuuman keiton joukkoon juuri ennen tarjoilua.
8. Leikkaa kylmäsavulohi kuutioiksi. Sekoita lohi, ranskankerma, sitruunamehu, ruohosipuli ja mustapippuri.
9. Jaa keitto lautasille ja nosta päälle kylmäsavulohitartaria. Tarjoa heti.

Ohje on suora kopio Viinilehden nettisivulta

Siellä makupariksi suositellaan Rheinhessenin laadukasta rieslingiä. Varmaan parempi kuin meillä ollut ”tavallinen” Rheingaun riesling; ehkä Corvers Kauter R3 Riesling

~~~~~~~~~~~~~~

Ja tässä sisareni terveiset blogini lukijoille: Vadelma-mustikkakakku, josta sisareni keittiössä tuli mango-hillakakku.

”Kakkuidea lähti tästä: https://www.lemonsleipoo.fi/l/kuningatarkakku/

VANILJAKAKKUPOHJA
• 50g voita
• 4 isoa kananmunaa
• 2 1/2 dl sokeria
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl ruokasoodaa
• 1 tl vaniljatahnaa / vaniljasokeria
• 1 dl maitoa

– Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen. Vuoraa 20 cm kakkuvuoka leivinpaperilla.
– Sulata voi ja jätä sivuun jäähtymään. Sekoita valmiiksi vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja ruokasooda.
– Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi paksuksi vaahdoksi.
– Lämmitä maito ja sekoita vaniljatahna sekaan. Lisää muna-sokerivaahdon sekaan vähitellen.
– Vatkaa joukkoon voisula.
– Siivilöi jauhoseos muutamassa erässä käännellen joukkoon.
– Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Kakkuvuoka ja uunin teho vaikuttaa lopulliseen paistoaikaan.
– Kun otat kakun uunista, tipauta vuoka pöydälle muutaman kerran. Anna kakkupohjan jäähtyä vuoassa noin 10 minuuttia ja kumoa sitten ritilälle jäähtymään.

Seuraavana moussen ohje, jonka kuningatarhillon vaihdoin lakkahilloon.

KUNINGATARMOUSSE (= lakkamousse)
• 1 dl lakkahilloa
• 2 dl vispikermaa
• 200 g lakkarahkaa
• 200 g tuorejuustoa
• 2 liivatelehteä
• 1/4 dl vettä
– Laita liivatteet kylmään veteen.
– Vatkaa kerma vaahdoksi.
– Vatkaa toisessa kulhossa hillo, rahka ja tuorejuusto yhteen.
– Lämmitä vesi ja sekoita liivatelehdet joukkoon. Kaada liivateseos ohuena nauhana tuorejuusto-rahkaseoksen joukkoon koko ajan vatkaten. Sekoita kermavaahto joukkoon.

Kuorrutus = mango ganache ohje https://www.instagram.com/p/C9XcGzqo7yt/

Heavy cream 35% fat – 30g
•Mango puree – 125g
•Glucose – 10g
•Invert sugar – 20g
•White chocolate callets – 290g
•Cacao butter – 15g

1. Bring the mango puree, heavy cream, glucose and invert sugar to a simmer.
2. Pour the mango mixture over the white chocolate callets and cacao butter and emulsify.
3. Cool down below 28 degrees Celsius and your ganache is ready to be used.

Mango ganache oli helppo tehdä. Jähmettyy nopeasti, joten säpäkkänä saa olla.

Koristeet

Koristehillat pyöritin vaniljamassasta, jonka värjäsin pastavärillä. Pieniä palleroita, jotka liimasin elintarvikeliimalla yhteen. Hillan lehdet ovat vohvelipaperia, jotka maalasin.

https://herkkuhovi.blogspot.com/2016/03/fantasiapikkuleipa-resepti.html

Värjäsin osan taikinaa ja kaulitsin levyksi ja siihen päälle lehtiaiheita ja hillapalleroita. Laitoin leivinpaperin taikinan päälle ja kaulitsin värjätyt osat taikinalevyyn kiinni. Paiston jälkeen maalasin tarkemmat rajat hilloihin. Linkki Instagramiin löytyy alta https://www.instagram.com/p/C7R1EagpLYn/

Mukavia hetkiä leipomiseen!

Näissä näkyy meidän kahden kokkailukärsivällisyyden rajat: minulle hyvä, nopea, simppeli soppa on just hyvä, sisareni jaksaa, osaa ja haluaa tehdä käsityönä jotain mahdottoman makoisaa.

Bloggailu Reseptit Ruoka ja viini

Teköäly versus ihan itse tehty

Sadetta, harmaata, kylmää, flunssaakin vielä, olisi toki ´oikeaakin´ tekemistä mutta kun ei huvita.

Siis heti aamusta varaan meille matkan. Tammikuun lopussa lähdetään viikoksi lämpimään. Jo pelkkä varaus tuo hyvän mielen.

~~~~~~~~~~~~

Minulla oli väärä tieto siitä, milloin alkaisi WordPress -kurssi. Luulin että tänään, mutta vasta marraskuun sunnuntait ovatkin sitä varten. WordPress on se ”alusta”, jolla näitä postauksia ja nettisivuja teen. Nythän ei olisi enää paljon tarvettakaan moiselle kurssille, kun osaan tämän perusteet jo aika perusteellisesti (15 v. päivittäinen kokemus) eikä enää ole tarvetta uudistaa esim. Muistikuvien sivuja saatikka mitään muuta tähdellistä. Silti ilmoittauduin ja maksoin kurssin ihan vaan oppimisen ilosta. Ja toki haluan vähän askarrella uusien nettijuttujen parissa, vielä voin sitten jotain uutta kehitellä. Mutta kurssi alkaakin vasta kuukauden päästä.

Tästä huolimatta vähän kokeilin jo nyt itsekseni tämän editorin uusia mahdollisuuksia. Enkä oikein tiedä, olenko ilahtunut vai vähän kuin turhautunut.

Tekoäly kun tekee kaiken niin helpoiksi, jos kohta myös aika persoonattomaksi.

Tässä pari esimerkkiä.

Avasin uuden tyhjän postaussivun ja kirjoitin siihen ”Ruoanlaitto on mukavaa, se rentouttaa ja tuo iloa muillekin.” Ja sitten yhdellä AL-klikkauksella annoin tekoälyn tehdä ”postauksen”. Ja sekunnissa tai kahdessa tuli tällainen juttu!

Mitäpä tähän lisäämään! Tekoäly on sujuvasanainen ja tietää mistä ”kirjoittaa”.

Entäs sitten kuvat. Kun en kerran päässyt itse pyöräilemään ja kuvailemaan, niin mitenkäs tekoäly tämän jutun ratkaisi?

Klikkasin WordPressin kuvaeditoria, sitten Generate with Al –namiskaa ja kirjoitin: ”syksyinen katu märkä asfaltti keltaiset lehdet nainen pyöräilee kypärä ” Eikä mennyt kuin 10 sekuntia ja tsädää!

En oikeastaan ole sittenkään varma, haluanko oppia uutta! Ehkä olen konservatiivi ja pitäydyn vielä vanhassa tavassa, omissa teksteissä ja kuvissa.

~~~~~~~~~~~~~~~~

Näin ollen kerron, että tänäänkin oli mukava värkkäillä jotain uutta jälkkäriksi, vaikka en sateen ja, nyt jo ehkä hiljalleen hiipuvan, flunssan vuoksi päässyt tänäänkään pyöräilemään.

Tein meille päärynäjälkkäriä. Resepti löytyi Etiketti-lehdestä: Päärynäkeikauspiirakat

Lehden ohjeessa päärynöitä ei kuorita, mutta minä kuorin, kun oli niin paksut kuoret ja lisäksi kehotettiin tarjoamaan vaniljajätskin kanssa, mutta kun sitä ei ollut, laitoin kastikkeeksi Valio Creme brulee -kermajogurttia. Sopii moneen, vaikka vaan makean nälkään ja hemmotteluun.

Se se on hyvää. Ja varmaankin ihan yhtä paljon kaloreita ja makua kuin vaniljajätskissä. Tosin jätski olisi lämpimän päärynän kanssa ollut ehkä vielä suun myötäisempi makupari.

Buon appetito!

Reseptit Ruoka ja viini

Matkakuumeisena – ja reseptiikkaa

Ei mitään määrää surffailuilla ja somekanavilla pyörimisellä.

Noh, aamupäivällä pyöräteillä ja pihalla puutarhahommissa pikkusateesta huolimatta, mutta muutoin …

Eikä mikään tähdellistä löytynyt. Ei hyviä uusia reseptejä, ei neuleohjeita.

Matkakuume kyllä nousi melkein varauslukemiin. Kohde ja ajankohtakin taitaa olla päätettynä: tammikuussa lämpimämpään. Luulen näin.

~~~~~~~~~~~~

Perjantaina Pehtoorin valmistaman päivällisen menun ja reseptilinkit lupasin kirjoitella, joten tässäpä nyt. Oikein hyvä tasapainoinen menu. Ja kaikki kolme ruokaa olivat mieluisia ja makoisia. Hyvin tehtyjä ja alkuruoka vielä kauniiksi annokseksi aseteltu.

Alkuun Lohitartar ja piparjuurismetana , joka olikin graavisiiasta. Minulle mieluisempikin noin. Ja syksyllähän siika on parasta. Molemmat kyllä todettiin, että siikaversioon ei ehkä kannata laittaa sitruunankuorta vaan mehu. Lohiversioissa kuori on varmaan parempi, – leikkaa lohen rasvaista makua raikkaammaksi.

Pääruokana Rapeat kesäkurpitsarullat, joissa Cheddaria ja prosciuttoa rullattuna. Näitä teen varmasti itsekin. Ja vielä tälle satokaudelle. Olivat tosi erinomaisia.

Jälkkkäriksi Helpot Granolauuniomenat. (kuvaamattahan ne jäivät) Niihin käytetään Valio-kinuskikreemiä, ja sitä juuri käytin mökillä hillojen (lakkojen) kanssa tarjotussa kermavaahdossa. Se oli siis kinuskivaahtoa = puolet vispikermaa ja puolet kinuskikreemiä sauvasekoittimella paksuksi vaahdoksi. Sopii varmasti myös tavallisten uuniomppujen tai omena-kauramössön kanssa.

Reseptit Ruoka ja viini

Omppupiirakoita ja halauksia

Sellainen aika tavallinen lauantai, johon iloa ja eloa toi perhepäivällinen.

Alkuun lohileipiä ja pääruokana hampurilaisia kotigrillistä (Juniori sai grillailla 🙂 ). Sillä aikaa minä bongailin lasten kanssa leppiksiä. Tämä yksi oli kyllä ”lentäväinen”, palasi kuitenkin aina takaisin, uudelleen ja uudelleen. Eepi sai olla ”leppäkertun kuiskaaja”.

Jälkkäri ansaitsee erityismaininnan, – monikoissa mainintoja! Eilen leipomani piirakka oli selkeästi parempi ja tykätympi kuin tänään tekemäni ”tavallinen” pähkinäinen (ja rusinainen) omppupiirakka.

Eilinen oli uusi kokeilu, Pullahiiren blogista bongaamani koko pellillisen piirakka, joka oli aika vaisu ulkoiselta olemukseltaan, rapeaa kovempi reunoiltaan, mutta, ah, niin karamellinen, toffeinen piirakka, jolle vaniljakastike oli ehdoton makupari. Helppo ja nopea piirakka.

Kun tuli leivottua kaksi piirakkaa, on mitä pakata mukaan. On jo pakattu. Suunnilleen kaikki muukin. Huomenna ruskareissulle! Lomailemaan möksälle!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Karjalassa syntyneen ja siellä 11.11.1943 hukkuneen pappani synttäripäivä (136.) oli eilen. Kävin tänään – taas – hautuumaalla, ja menin myös Karjalaan jääneiden muistomerkin ohi. Suomen luonnon päivänä luonnossa on halauksia. Olisipa vielä ollut oikea kamera mukana: halaus oli kuvaamisen väärti.

Reseptit Ruoka ja viini

Aikaa on

Sateinen aamupäivä houkutti istahtamaan kirjoituspöydän ääreen. Ihan rauhassa askartelemaan, kalenteroimaan loppuvuotta, samalla kuunnellen tunneälyistä, lempeää, ymmärtävää kirjaa. Etsimään, ostamaan ja tulostamaan tarroja, vähän piirtelemään, värittämään, miettimään mille tarvii tilaa…

Tämäkin touhuilu on sellaista, mistä en olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut saavani iloa ja enkä olisi uskonut, että käyttäisin tämmöiseen kuukausittain monta tuntia aikaa. Onhan niitä, hyvänen aika, valmiita paperikalentereita ja muistikirjoja myynnissäkin, ja työnantajakin sellaiset joka vuosi tarjosi ihan ilman mitään turhan aikaisia askartelutuunailuja.

Mutta nyt on aikaa kuvittaa ajankäyttöään, tehdä kalenterit ihan ite. Aikaa on paljon! Vai onko sittenkään…

Päivän toinen tuloksia tuottanut puuhailu oli keittiössä. Tein texmex-pataa Valion ohjeella (vähensin veden puoleen, joten keitosta tuli pata).

Aikas hyvää oli, helppoa ja halpaa. Tein tämän vähän kuin kokeeksi, että jos A & E tykkäisivät ja että olisi heille joku uusi lemppariruoka tarjota. Etten aina tekisi heille vaan samoja safkoja: lohta, perunapalleroita, poronkäristystä ja puikulamuusia, pastaa, hotdoggeja, ”lasten salaattia” ja lihapullia, tms.

He kun tykkäävät jauhelihatortilloista tosi paljon, ajattelin että tämä texmex-keitto/pata voisi olla kelpo ruoka heidän mielestään. Mutta taitaa olla vähän turhan mausteista muksujen makuun. Me Pehtoorin kans kyllä tykättiin, ja hunajamelonisalaatti ohessa oli oikein hyvä lisäke mausteisen padan rinnalla.

Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini

Juhlapäivänä tekemistä – ja kakkua!

Sellaisina pilvisinä päivinä kuin tänään, on ollut hyvä sittenkin pestä ikkunat ja luututa lattiat. Ai, että on hyvä mieli kun sain tehdyksi. Yllättäen suorittaja-minä riemastui tänään siivouspuuhista. Koska hanslaakaria ei miehen työmaalla tänään paljonkaan tarvittu, päätin hoidella sisähommia. Huomenna taas ulos, ehkä tunturiinkin!

Vähän yllättäen tänään on ollut aika pilvistä, jopa muutama sadekuuro havaittiin. Aikeista huolimatta jäi oma metsäretkikin tekemättä, mutta ei haittaa. Vielä on mökkieloa monta päivää jäljellä, joten ehdin kyllä.

Tänään on puuhastelujen ohessa vietetty Pehtoorin synttäreitä. Kahden hengen pilheissä paljon whatsapp-viesteilyä perheen ja ystävien kanssa, ja hyvin syömistä kaiken siivoamisen ja rakentamisen ohessa ja välissä.

Perinteisesti ”synttärikakkuna” on ollut pullapohjaan leivottu mustikkapiirakka, mutta eihän se nyt näillä metsän tai kaupan antimilla onnistunut, joten – kerran vielä tälle kesälle – limoncello-tiramisu tuunattuna pensasmustikoilla. Kelpasi se tämäkin. Ja luulenpa, että se on huomenna vielä parempaa. Onneksi on luvassa jälkkärille hangasojalaista seuraakin, jottei jää ihan meidän varaan tuon syöminen.

Nyt jo ilta-aurinko, viikko kulunut nopeasti, onneksi on toinen jäljellä. Ainakin melkein, ehkä.

Lappi Reseptit Ruoka ja viini

Pieniä ja suuria iloja

Tänään ylläpito-, huolinta-, siivous-, puron perkaus-, (yhden) matonpesu-, vuosihuolto yms. – päivä. Enimmäkseen kylläkin vain aamupäivä. Iltapäivän aluksi vähän siistiydyimme ja lähdettiin kylille ja Kaunispään Huipulle lounaskahville ja lohileiville. Katselemaan myös Saariselän keskustan kesäistä vilinää. 😂

Purossa on tällä rupeamalla näkynyt paljon tammukoita. Pieniä kuten kuvassa, ja niitä näkee kyllä joka kesä, mutta nyt on ollut sellaisia parikymmensenttisiä isojakin. Pitäisiköhän hakea onget esille ja hommata kalastuslupa? – Olisi graavattu tammukka kyllä huippuherkkua.

Mustikoitakin sattui linssin eteen, ihan saunan vierustalla. Kuivia ovat.

Uutta makrolinssiä ulkoilutin kuten näkyy.

Ja Kaunispään huipulla sitten jotain paljon isompaa! Uusi säätutka pian satavuotiaan palovartijan tuvan vieressä ei viehätä mun silmää! Mutta on kai kehityksen annettava kehittyä; ehkä tämä fallosmainen pömpeli onkin osannut ”tutkailla” tänne näin huiput säät?! 😊

Keskustan ”lenkki” kierrettiin käveleskellen liki helteisessä säässä, ihmeteltiin väen vähyyttä. Mutta olihan sitten ”pääsuoralla” Saariseläntiellä jotain hämmästeltävää: kaksi komeaa hirvasta upeine sarvineen tönötti keskellä tietä. Näimme ne jo kaukaa, eikä niitä pätkän vertaa haitannut, että kävelimme kohti…

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Saariselän keskustassa torstai-iltapäivän ruuhka. Ei poroja ohi kulkevat autotkaan haitanneet. Näytti siltä, että ne nukkuivat seisaaltaan.

Laitoin videoklipin myös Saariselkä-FB-ryhmään, jossa nämä tunnistettiin, ovat jo jonkun viikon keskustan kaduilla kuulemma kulkeneet. Tänään eivät kulkeneet. 🤣 Joku epäili, että porot ”ovat vetäneet sieniä”, joku arveli, että odottavat jo parin viikon päästä kokoontuvia moottoripyöräilijöitä (”Jänkhällä jylisee” – tapahtuma). Niin tai näin. Ihan levossa ja komeita olivat!

Sieniä tuskin olivat syöneet, niitä kun ei metsissä näy olevan, eikä näillä helteillä tule. Siispä tein meille piirakan kaupan kantarelleista. Tuhtia, hyvää siitä tuli.

Ohje tähän löytyy tämän linkin takaa.

Huomenna on taas aika päiväpatikalle!