Sateinen aamupäivä houkutti istahtamaan kirjoituspöydän ääreen. Ihan rauhassa askartelemaan, kalenteroimaan loppuvuotta, samalla kuunnellen tunneälyistä, lempeää, ymmärtävää kirjaa. Etsimään, ostamaan ja tulostamaan tarroja, vähän piirtelemään, värittämään, miettimään mille tarvii tilaa…
Tämäkin touhuilu on sellaista, mistä en olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut saavani iloa ja enkä olisi uskonut, että käyttäisin tämmöiseen kuukausittain monta tuntia aikaa. Onhan niitä, hyvänen aika, valmiita paperikalentereita ja muistikirjoja myynnissäkin, ja työnantajakin sellaiset joka vuosi tarjosi ihan ilman mitään turhan aikaisia askartelutuunailuja.
Mutta nyt on aikaa kuvittaa ajankäyttöään, tehdä kalenterit ihan ite. Aikaa on paljon! Vai onko sittenkään…
Päivän toinen tuloksia tuottanut puuhailu oli keittiössä. Tein texmex-pataa Valion ohjeella (vähensin veden puoleen, joten keitosta tuli pata).
Aikas hyvää oli, helppoa ja halpaa. Tein tämän vähän kuin kokeeksi, että jos A & E tykkäisivät ja että olisi heille joku uusi lemppariruoka tarjota. Etten aina tekisi heille vaan samoja safkoja: lohta, perunapalleroita, poronkäristystä ja puikulamuusia, pastaa, hotdoggeja, ”lasten salaattia” ja lihapullia, tms.
He kun tykkäävät jauhelihatortilloista tosi paljon, ajattelin että tämä texmex-keitto/pata voisi olla kelpo ruoka heidän mielestään. Mutta taitaa olla vähän turhan mausteista muksujen makuun. Me Pehtoorin kans kyllä tykättiin, ja hunajamelonisalaatti ohessa oli oikein hyvä lisäke mausteisen padan rinnalla.
