Kesäkuussa oli aika lailla menemisiä, tekemisiä, tapaamisia. Oltiinhan kuukauden kakkosviikolla parin päivän Hailuoto-reissulla Amicien kanssa, sen jälkeen juhannusta edeltävä viikko ja juhannusaatto vietettiin Juniorin ja lasten kanssa Hangasojalla. Ja meillä Pehtoorin kanssa kului sitten vielä seuraavakin viikko mökkeillessä, pääosin pihahommissa.
Viikonlopuksi palasimme mökiltä kotiin. Perjantaina oli paluupuuhia (puutarha, pyykit, paperit, postit, pyöräilyä ja paljon päivitettävää) ja monenlaista viikonlopun valmistelua. Kaksiviikkoisen mökkireissun, Oulun kesäkuun ja sateisten päivien jälkeen tuntui kuin olisimme joltain aavikolta tultu viidakkoon. Kaikkialla rehevää, vihreää, kukkivaa, kesäistä, kaunista ja kukoistavaa.
Kotiin paluulle oli puutarhaa tärkeämpiäkin syitä: Emmiliini ja vanhempansa tulivat lauantaina Ouluun. He olivat kolme päivää täällä, ja tänä aamuna lähtivät toiseen Oulun mummulaan muutamaksi päiväksi ennen kuin ajelevat heinäkuuksi Hangasojalle kesäloman viettoon. Täysiä päiviä on ollut.
Sunnuntaina vietettiin ”after-juhannusta”, Pehtoorin nimppareita ja Emmiliinin 2-vuotissynttäreitä, – vähän etuajassa kylläkin. Ja ennen kaikkea vietettiin perinteisiä kesäkekkereitä yhdessä kolmen sukupolven kesken. Viimeiset 10 vuotta perheen pienet kesäjuhlat ovat useimmiten olleet meillä juuri juhannuksena, sitä ennen usein vuorotellen systerin kanssa järjesteltiin äidin synttäripäivällinen heinäkuun ensimmäisen päivän tienoilla. Joten ei ihme, että juuri nyt sunnuntaina oli taas iso ikävä sisartani – pöydästämme, seurastamme puuttui jotain tärkeää.
Tänään sitten kävinkin sekä äidin että sisaren haudalla. Kertomassa heillekin, että oli meillä ollut iloakin, valtavan paljonkin sekä juhannuksena että nyt viikonloppuna.
Paljon iloa ja hyvää yhdessä oloa. Parasta oli nähdä serkukset yhdessä: hyvin tulivat 2 v., 6 v. ja 10 v. toistensa kanssa ”juttuun”.
Oikeastaan tuntuu, että kesä on alkanut vasta nyt. Päivällä oli jo melkein + 20 C.
