Luonnossa alkukesän kirkkaus ja heleys ovat hiipuneet. Aamulla kuuden aikaan terassin mittari näytti +1,0 C! ”Raksalla” seitsemän aikoihin aloiteltaessamme oli jo hyvinkin syksyn tuntua, tyventä, mutta lämmin aamu ei millään muotoa ollut. Vetäydyinkin pariksi tunniksi sisälle ikkunoiden pesuun.
Aamun toisen kahvin jälkeen minäkin jo ulos, kunnolla pihalle: loppukesän täyteläisyys, syvä vihreä, levollinen päivien kulku on hellinyt koko viikon, muutamia saderäpsäyksiä lukuunottamatta on ollut hyvää tekevää… niin sitten tänäänkin. Heti yhdeksän jälkeen! Kun oli jo aika lämmin, alkoi viikon duunaamisen jälkeen tuntua, että hetkinen … mitenkäs jos välillä sienimetsään, jos tunturiin, puron varrella voisi istuskella, kuvailla.
Mitä sitä turhia jossittelemaan: kimpassa uuden terassin pintaan puunsuoja, sävy … ja siitähän tulikin hyvä!!
Meillä alkaa olla terassiremontti, ikkunanpesut, maisemoinnit, siivoukset, monet isot ja pienet maalaukset sisällä ja ulkona tehtynä. Hyvälle näyttää ja tuntuu. Tosin ei Pehtoorin käsissä; tämän kesän toisen (Juniorin pihalle toukokuussa) terassin teko taitaa olla viimeinen iso remppahomma, johon enää ryhtyy. Ainakin jos on minusta kiinni. Eikä taida enää itsekään haluta mihinkään isoihin projekteihin. Nyt me vaan nautiskellaan kaikesta rakennnetusta ja tehdystä. Koetan huomenissa saada aikaiseksi kuvia valmiista, ja vaiheista matkan varrelta.
Illan olemme olleet ”kylillä”. Eka kertaa viikon aikana mökin ulkopuolella – Ivalon rautakaupan, jätehuollon ja ruokakaupan lisäksi. Ystävät Oulusta, joilla on osake Saariselän keskustassa, hakivat heille syömään; johan oli mukava. Ilta ja ruoka, ja se, että vietin illansuun ruokapöydässä, johon joku muu oli tehnyt, mitä mainioimman, selkeän lappilaisen illallisen. Päivittelimme omat ja yhteisten tuttujen kuulumiset, Saariselän jutut. Huomenna me mökkiläiset – ollaan! Ainakin enimmäkseen.