Olympialaiset eivät ole juurikaan minun päivittäiseen ohjelmaani kuuluneet. Talviurheilu kylläkin, mutta vain hiihtoa ja sitäkin ihan itsekseni, omaksi ilokseni. Nyt kun Oulussakin on vihdoin ladut, kun on sopivasti pakkasta ja kun on uudet monotkin, niin yritän joka päivä hankkiutua hiihtelemään.
Uudet monot olivat jo tammikuussa Lapissa mukana, mutta enhän minä niitä siellä käyttänyt kuin kerran, koska silloin totesin, että 20-asteen pakkasessa niissä paleltuu varpaat. Ne kun eivät ole mitkään retkimonot, joihin mahtuisi paksut villasukat. Kävin Saariselän Partioaitasta ja Kuukkelin Intersportista etsimässä sellaisia mononlämmittimiä, joita olin monilla nähnyt: sellaiset ”toppatöppöset”, joita voi laittaa monojen päälle. Partioaitassa ei ollut, Intersportista olivat loppuneet. Etsin netistä ohjeita villaisille ”säärystimille” tms:lle ja törmäsin neuleohjeeseen, jonka on laatinut alan (siis hiihdon!) ammattilainen. Kaisa Mäkäräisen (äitinsä kanssa) suunnittelemien mononlämmittimien ilmainen ohje on netistä ladattavissa. Linkin takana myös kuva. Minä neuloin omani mustasta langasta (ei muuten ollut ihan helppo juttu), eikä niistä kovin hienot tulleet, mutta lämpimät ne on!
Niihin tarvitaan Lankavan Into-lankaa, jota ei taida kovin laajalti olla myynnissä. Mutta koska sitä oli myös Ivalon Extrapisteessä, päätin tilata sieltä. Nimenomaan tilata viisi kerää kotiin Ouluun, koska seuraavana päivänä olimme jo lähdössä pohjoisesta kotiin, enkä olisi ehtinyt enää Ivalosta hakea. Ja langathan olivat kahdessa päivässä Oulussa. Ja paketissa oli kuitti, johon oli käsin kirjoitettu ”kiitos tilauksesta”, ja yhden lankakerän vyötteen alla oli pieni Brunbergin suklaapatukka. Sellaisesta tulee hyvä mieli.
Ivalon Extrapisteestä ja sen valikoimista olen täällä kirjoitellut ennenkin – aika useinkin. Sieltä olen ostanut langat ainakin kymmeneen islantilaisneuleeseen. Olen mökillä ollessa hakenut paikan päältä, eikä vain siksi, että kaupasta saa langat noin 20 % halvemmalla kuin monesta muusta paikasta, mutta koska haluan nähdä värit ”livenä”, mutta myös siksi, että kaupassa on hyvä ”tunnelma”, tuntee itsensä melkein paikalliseksi, siellä on paljon muutakin mökkielossa tarpeellista (kynttilöitä, pesuaineita, kädenlämmittimiä, muttereita ja pattereita) ja edullisemmin kuin esim. Saariselän Kuukkelissa. Sellainen maaseudun familiääri putiikki!
Neulojille vielä vinkiksi, että heillä on verkkokauppa, joka on nimenomaan vain lankojen myyntiin. Lämpimästi voin suositella!
Neulomisesta puheenollen. Juuri mainitulla tammikuun mökkireissulla tein jämälangoista itselleni, ”omasta päästä”, kerros kerrokselta suunnitellen, aina välillä puhelimella jotain kirjoneulemallin pätkää hakien, neuleliivin itselleni. Eihän se kyllä esittelyä juuri ansaitsisi, mutta ehkä kuva voi olla varoittavana esimerkkinä siitä, että kannattaisi neuloa jonkun ohjeen mukaan, eikä vain kutoa pätkä kerrallaan, mitä mieleen tulee ja huvittaa. Mutta koti/mökkioloissa näin pakkasilla tämä on kuitenkin ihan mukava sisällä vanhojen paitojen kanssa. Ja monta lankakerän loppua tuli käytettyä.
Vähän onnistuneempi on alla oleva neule: Pohjantähti on mallin nimi. Sen tein kevyestä Plötylopi-langasta. Lanka ei ole kovin paksua, se on valtavan riittoisaa, kevyttä (liiankin?) neuloa ja sitäkin saa Extra-pisteen verkkokaupasta. Viime viikolla tämä päällä olin Järvenpään Lotta-museossa, ja eräs naisihminen olisi välttämättä halunnut ostaa sen minulta tai tilata sellaisen itselleen. Enhän minä tunne osaavani niin hyvin, että myyntiin asti näitä tekisin …
Olen koettanut psyykata itseäni neulomaan jo jotain muutakin kuin islantilaisneuleita (ja sukkia, pipoja, kaulureita, tyynyjä). Kesäksi joku puuvillaneule? – Ehkäpä.
PS. Neulottua-kategoriassa näkyy vinkkejä ja linkkejä, joita näiden islantilaispaitoja tehdessä olen kirjoitellut ja kuvaillut. KLIKS