Tiistaiko? Vai perjantai? Ei sillä väliä. On aurinkoista, lämmintä. Aamusella hyvissä ajoin olimme Kiilopään juurella valmiina kapuamaan tunturiin …
Kohti Niilanpäätä.
Ekan kerran käyty melkein sama lenkki jo 2011 ja minä olen käynyt viimeksi huhtikuussa. Sää ja maisema aika lailla erilainen silloin ja tänään!
Ruska taitaa nyt olla hehkeimmässä loistossaan juuri nyt: 10.9. klo 12. 😀
Melkein kolmen tunnin patikan saimme tehdyksi. Melkein ruuhkaa oli patikkapolulla, mutta kapusimmekin tunturin laelle (Niilanpää 401 mpy), jossa lämmin mutta kova tuuli.
Edelleen ainutlaatuista ovat nämä säät.
~~~~~~~~~~~~~~
Bures boahtin. Saameksi, italiaksi. Tervetuloa, ystävät!
Juuri noin sekaisin se kuuluikin toivottaa illansuussa Oulusta tulleille ystäville. Ihan tällä kokoonpanolla ei ennen olla Hangasojalla oltukaan. Ja nytkin meistä puuttuu yksi. Yksi meidän kuuden hengen amici-poppoostamme, yksi jolle jouduimme jättämään hyvästit alkuvuodesta. Ikävä on. Mutta elämä jatkuu. Nyt me viidestään muistellaan ja tehdään muistoja. Tänään vielä vain mökillä, huomenna tunturiin.
Minä vein vieraani eilen patikalle Aittajärville. Parkkipaikka ja tienvarsi oli täpötäynnä autoja. Vain pari satunnaista kulkijaa tuli vastaan, kaikki autojen matkustajat olivat levinneet pitkin maita ja mantuja. Aittajärvistä on tullut suosittu vaellusten aloituspaikka.
Joka paikassa on ihan hirmu paljon väkeä, autoja, liikkujia. Urupäällä oli aamupäivällä väljää, ja taas kerran kauas kantavaa…