Mökkielämässä paljon hyvää

Tänään jo aamusta ”vanhalle” (kirjaimellisesti) reitille. Kiilopäältä kohti Ahopäiden tuntureita. Halusin nähdä (ja kuulla ja tuntea) nämä tunturijärvet ja lumiset rannat uudelleen. Kuvassa on paljon luonnonhistoriaa… Kuvaus- ja viesteilytauoista huolimatta emme olleet tunturissa kuin pari tuntia, reipasta taivaltamista tuttua reittiä.

Mökille palattua minulla eilen iltainen puron puhdistus- ja maisemointiprojekti jatkui (sainhan minä ne neljä uppo”tukkia” sieltä rannalle!!). Ohessa saunan lämmitystä, leppoilua, oravan touhujen tarkkailua.

Tänään oli korkea aika tehdä ruoalle oikeaa jälkkäriä. Ja vielä korkeampi aika kutsua ”Lähes naapuri” Hangasojan yläjuoksulta lettukahveille. Siinäpä se iltapäivän loppu vierähti, – kuin olisimme tuttuja vuosikymmenten ajalta. Ehkä se on Lappi, ehkä elämäntilanne, ehkä kokemukset, – joka tapauksessa tällä toisella tapaamiskerralla olimme samalla ”levelillä” hyvin pian.  Patikkareittivinkit, korvasieniapajat, ikääntyvät vanhemmat, sääskikarkotteet, ruoka, liikenne, mökkiprojektit- ja naapurit, menneet ja tulevat elämät…

Letutkin hyviä, kermavaahto, hillat ja kaupan kastike: suolainen-karamelli (Macu) olivat niiden kanssa lyömätön yhdistelmä. Toki saimme aamupäivällä kulutetut kalorit takaisin, ja näin hyvän, helpon mökkitarjottavan nautittavaksi.

Mökkielo on hyväksi monin tavoin.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.