Nyt kun olen vihdoin – itse asiassa ensimmäistä kertaa ikinä – vaihtanut pikkukaktuksieni mullat ja siirtänyt ne isompaan purkkiin, voin taputella itseäni selkään, ja nyppiä piikkejä käsistäni. Näin siitä huolimatta että olin muka kunnon hanskoilla suojannut sormeni.
Muuta merkittävää tai ansiokasta en juuri ole tehnytkään. Kulkenut siellä sun täällä, vähän kirjeenvaihtoa hoidellut, pienelle retkellekin lähdin, mutta kun oli huonosti suunniteltu, niin ei siitäkään tullut parinkymmenen kilometrin ajelua kummoisempaa. Tankilla oli lopuksi käytävä. Turha reissu.
