Pakkasten ja pyhien välissä

Liukasta, märkää, toki lämmintä (+ 3C). Joessa jäätä, vettä jään pinnalla, ohutta jäätä, sulavesi virtapaikassa, heijastuksia auringosta ja helmiäispilvistä. Maisemassa siis vaihtelevuutta, joten ulkoilu tuntui kuitenkin, liukkaasta kelistä huolimatta, hyvälle.

Ja kyllä edes jonkinlainen arki oli tervetullut. Järjestelyä, enimpiä tonttuja ja kynttilätuikkuja  siirtelin jo vähän sivummalle, pesin pyykkiä, vastailin sähköposteihin, Vastavaloon laskukin ja tein keräilyeräruokaa. Ja illansuussa sitten kaksi pientä, joiden kanssa katseltiin Pikku Kakkosta. Onkohan muissa maissa niin pitkään pyörinyttä, varsin hyvää lastenohjelmaa, joka on jo useammallekin sukupolvelle tuonut arki-iltoihin pienen levollisen tuokion?

2 kommenttia artikkeliin ”Pakkasten ja pyhien välissä”

  1. Pikku kakkonen tuo mieleen pienistä pojistani, (vajaa viisikymmentä vuotta sitten ) lämpimän muiston, ohjelma tuli silloin myös joulu-aatto aamuna, he istuivat kumpikin omissa pienissä punaisissa kiikkustuoleissaan, mutustellen leipomiani pullatonttuja katsoen tuota ohjelmaa , aika kului nopeammin pukkia odotellessa.
    Kiitos kuluneen vuoden jutuistasi ja hienoista kuvistasi, Onnea Vuodelle 2020 !

    Vastaa
    • Voi kiitos, Toini, mukavasta muistosta. ”Pikku Kakkonen, forever”

      Ja kiitos toivotuksista ja aiemmistakin kommenteista, ne ovat monologia pitävälle iloisia juttuja joka kerta. 🙂

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.