Outo valoilmiö – kohti valoa

Koti hiljenee, joulu hiipuu…

Pikkuperhettä ei näkynyt eilenkään, koska Juniorilla paluu töihin. Ja tänään? –

Meillä suunta mökille  – kuten niin usein heti joulun jälkeen? – Ei lähdetty tänään, tosin muisteltiin vuoden takaista vuodenvaihdetta, jolloin oli heti joulun perään Eevi Auroran kastajaiset, ja sitten jo seuraavana päivänä lähdimme ystävien kanssa kohti Hangasojaa ja uutta vuotta vastaanottamaan. Tänä vuonna kuvio on hieman erilainen.

Se oli näet Tyär, joka lähti aamuyhdeksän jälkeen. Ei vielä Helsinkiin, vaan pohjoiseen. Lähti ensin pariksi päiväksi mökille meidän ottopojan, siis tyttären lapsuudenystävän, naapurin K:n, kanssa, ja sitten sieltä matkaavat yhdessä Länsirajalle, tai siis Ylläkselle, jossa molempien lapsuudenystävä asustaa avokkinsa kanssa. Met Pehtoorin kanssa vietämme vuodenvaihteen täällä kotosalla. Tänään on kyllä oikeasti tuntunut vähän tyhjälle.

Noh, me molemmat olemme ulkoilleet – hyytävästä, hyisestä tuulesta huolimatta. Ja todistettavasti päivä jo pitenee, aurinkoa näkyi useaan otteeseen. Ei kyllä voi väittää sen lämmittäneen. Mutta liikuttu on ja on hankittu punaiset posket. Muutoin kovin verkkaista välipäiväelämää: lukemista, perusteellista kylpemistä, helppoa kokkaamista, satunnaisia kuvia, vähän kirjeenvaihtoa, suunnitelmia, tulevan pohtimista.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.