Että muistaisin…

Vähät välitin siitä, että mittari näytti vain +2 C. Kävin Likis-messuilla. Hyytävän kylmästä kelistä huolimatta kannatti. Siellä oli hyvä markkinameininki, paljon kojuja, paljon sadonkorjuuajan herkkuja, paljon katseltavaa. Ja lupasin itselleni ostaa langat villasukkia varten: ihania kasvivärjättyjä lankoja ja samassa myyntipisteessä porkkanoita. Siispä ostoksille!

Ja kun eihän siellä käynyt kortti: langat jäivät ostamatta (mistä olkavarteni kiittää), mutta porkkanoita perheen ruokahetkeen ostin. Ja olivatpa hyviä, … Kyllä sen luomun maistaa.

Iltapäivällä pikkuperhe tuli siis syömään; porkkanoiden yms. lisäksi tarjosin hirvenjauhelihapihvejä. Ihan valmiina paistettavaksi ostin eilen Torin Lihamestarilta. Kannatti! Ehdottomasti.

Ja sitten vielä iltasella makujen nautinnollisen kokemisen äärelle: oli viinikerhon maisteluilta kaupungilla. Eikä mitä tahansa ”litkuja” laseissa ollutkaan: vaan Bordeaux. Mielenkiintoinen ja niin hyvien viinien ilta. Ja ranskalaisia makuja myös lautasella. Ehkä tuo tattialkupala ei ollut ranskalaisin, mutta niin hyvä!!

Suunnittelimme tulevaa, nautimme viineistä ja iltapalasta.

Ja kotimatkallekin bussilla; koetin hyödyntää bussiodottelun ja kuvailin Ajan kulku -veistosta, jonka pienoispatsaat ovat saaneet punaiset kaulahuivit ja Martilla on pipokin: on muistikuukauden aika.

 

On ilo ja toive, että muistaa. Että muistaisi vielä kauan. Ainakin tämän illan kaltaiset mukavat tapaamiset, juttelut, ruoat, viinit. Että muistaisi…

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.