Hiljalleen alkaa työleirin hommat olla tehtynä, toki niitä riitti tällekin päivälle, mutta mikään ei enää pitänyt meitä pois tunturista – patikoimaan oli jo päästävä. Ennen puoltapäivää oli tilanne otollinen lähteä. Aloitimme helpolla; halusin vain takuuvarman näköalan korkealta. Siis Kiilopäätä (438 mpy) kohti. Helposti meni, ehkä silläkin, että otin liki 100 kuvaa matkalla ylös ja alas, oli syynsä helppouden tunteeseen. Aina huilailin välillä kun kuvailin.
Sää mitä mainioin: Koilliskairassa on paistanut tai ollut puolipilvistä koko päivän.
Kun nousee tarpeeksi korkealle ei ole itikan itikkaa. On vain leppeä tuulenvire. Ihana ulkonaolemisen riemu.
Aika paljon oli patikoijia, perheitä, lapsiakin, saksalaisia, muitakin ulkomaalaisia, Kiilopään rinteillä. Toki se on yksi suosituimmista kohteista täällä.
Palattua pihapiirissä vielä mäntyjen istutusta, moottorisahailua, notskimakkaraa, kuvia (= etätehtävien tekoa), nuorison kanssa viesteilyä, kunnes oli aika aloittaa pikkujuhannuksen vietto. Koko viikko on tullut polteltua pientä kokkoa, pihalta ainakin kymmenen kottikärryllistä risuja, oksia, lehtiä, tuulenkaatojen pätkiä etc. mutta nyt kokon lisäksi juhannusjuomaa. Sodankylän Alkosta ostimme tullessa pullollisen Freixentin Ice Cavaa, ja tänään oli aika se poksauttaa. Hyväähän se tuollainen puolikuiva kuohuva juoma on, tosin ei se mitään suurensuurta makunautintoa tarjonnut.
Nämä ”ice”-cavat, -samppanjat, -proseccot ovat nyt kovasti ´in´. Jo viime kesänä testasimme Mötikän (Moet & Chandon) Ice Champagnen. Nämä kuuluu tarjoilla jäiden kanssa, ei-flute-tms.-kapeista-kuohuviinilaseista, vaan valkoviini- tai isoista samppanjalaseista. Tähän Freixenettiin olisin laittanut mansikoita (vaikka pakasteesta) ja mintun- tai sitruunamelissan lehtiä, jos sellaisia täällä Koilliskairassa olisi ollut tarjolla. Ei ollut, mutta niiden kanssa tästä saisi varmasti mukavan kesäjuoman lämpimiin iltapäiviin, aperitiiviksi, tai ihan vaan hellejuomaksi, jos sellainen tälle kesälle kohdalle sattuu.
Eurooppalaisen tuulahduksen jälkeen ruoaksi aito lappilaista safkaa: puikulaperunoita ja savurautua. Ei tämä elo ja olo tästä paljon parane.