Kesälauantai. Lenkki. Pyykkiä. Haettiin Murmeli mukaan. Haudalle. Torille. Halliin. Pihalle. Aurinkoon.
Nieriää, tsatsikia, uusia perunoita ja muita vihanneksia grillinyytissä. Salaattia ja rieskaa. Huippu Mersault (Vaucher Père & Fils, Nuits Saint Georges, 2006, korkea aika nauttia pois. Ihan syvän keltaista, melkein ruskeaa. Tavattoman voimallista, melkein kuin punaviiniä. Savunieriän arvoinen viini). Mansikoita ja kahvimaitoa, eiku vaniljakastiketta. Voiko sitä suven sydämenä parempaa ruokaa olla? Yksinkertaista ja hyvää.
Nyt: Roomaan maanantaina! Pyykkiä lisää. Erinäisiä varmisteluja.
Tämä on kuudes matkani Roomaan. Edellisestä käynnistä on neljä ja puoli vuotta. Edellisen kerran uutena vuonna 2006. Nyt kolmeksi vuorokaudeksi ja sitten pidennetty viikonloppu Toscanassa. Pysykää linjoilla. Ci vediamo!
Neljä vuotta?! No – jo on sitten aikakin!
Borta bra, men Buda pest. Itselläni vain madjaarien pääkaupunki* (+ muu Unkari) yltää vastaavaan.
Jó utat kívánok!
*Tukholmaa ja Tallinnaa älköön laskettako mukaan
Tukholma ja Tallinna? En tunne kumpaakaan. Tunnen Rooman paljon paremmin. En muista milloin olen käynyt Tukholmassa viimeksi? Tunnen Rooman paremmin kuin Tampereen. Rooma on minun metropolini. On ihana lähteä!
Reija hei!
Löysin sut sattumalta täältä avaruudesta. Voi kun olet kaunis ja hyvinvoiva. Mukavaa!!!!!! Mun vanhempi poikani Santeri Vanhanen opiskelee arkeologiaa, tekee juuri lopputyötaän mökilla. On tutkinut magrofossiileja mm. Helsingin ja Uumajan yliopistoissa. Jos teillä on aikaa tulkaa Kajaaniin 8.7 kello 12.00 jolloin mulla on siellä ensi-ilta ”Rakkaustarinoita” jutulla. Laita mailia, jos pääset. T: Aliisa siis Sirpa vielä kouluaikoina
Buongiorno Aliisa! Olipas mukava saada sinulta viesti! Sinun elämmääsi tulee etäältä seurattua ja siitä keskusteltuakin yhteisen entisen rehtorirmme JA:n kanssa), ja hulppea roolisuorituksesi ”Lehmän vuodessa” oli ilo katsella. Kajaaniin emme taida ylihuomiseksi ehtiä, jätämme silloin Rooman mutta suuntaamme kohti Toscanaa emme KAinuuseen. Kaikkea hyvää, ehkäpä vielä jossain törmääme.