Räntäsateen määrä Saariselän pääsiäisenä on vakio.
Jollei sada pitkänäperjantaina tai lankalauantaina sitten sataa ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Ja tänään on totisesti satanut! Ja nyt sataa vettä.
Siispä enimmäkseen pirttipäivä. Aamupäivällä tunteroinen lumitöissä, sen verran että sauna ja sapuska tuli ansaittua.
Mutta kaikesta lumen ja rännän määrästä huolimatta viihtyisin täällä vielä tovin.
Vertaa tammikuun lumitilanteeseen (klik!)
Viihtyisin – vaikka täällä on kyllä tarjotun ruoan taso paljon surkeampi näin kun ei ole vieraita, – kun ei ole ystäviä mukana. Enempi sellaista tankkausmentaliteetilta tehtyä tuntuvat nyt tarjoiluni olleen. Eipä ole pehtoori kuitenkaan valittanut.
Voisin tehdä periaatteessa ensi viikonkin töitä täällä: artikkeleita kirjoitettavana ja käsikirjoituksia luettavana olisi kyllä yllin kyllin. Mutta on kai sorvinkin ääreen ja vastaanoton pitoon tästä välillä lähdettävä.
Toisaalta viime viikolla töistä tulleet viestit, Kalevan uutiset ja muutama kollegan puhelu sekä toisaalta täällä viihtymisen helppous saavat minut vakavasti harkitsemaan vuorotteluvapaalle jäämistä. Juuri nyt ajatus houkuttaisi kovasti.
Mutta ehkä odotan siihen, että hulivilipoikamme menee armeijaan, … Sitten ei tarvitse enää pitää työrytmiä yllä. Kai. En tiedä.
Ja olisi minulla kaikenlaista ”tuottavaakin” tekemistä, vaikka jäisin kurjistuvasta yliopistomaailmasta poiskin. Olisi paljon kirjoitettavaa ja tutkittavaa… Yhteen kirjaan olisi ainekset valmiina, kun vain olisi aikaa kirjoittaa se. Ja se herkkukauppa-ajatus on aina vaan taustalla…
Noh, kunhan täältä taas Ouluun asti onnistun kulkeutumaan, niin varmasti taas unohdan nämä täältä – kerta kerralta vaikeammat – lähtemiset.
Ja pianhan on helatorstai… Ja me tulemme taas…. !