Palattu on. Ei riemastuta.
Miksi minulla on heti tämmöistä: muista, etsi paperi, vastaa, varaa, peru ja maksa. Laadi lista, tee se, pese nämä. Pakkaa salkku, mene ajoissa nukkumaan, lue ja muista. Käy siellä, mene tuonne, ole ajoissa. Kerro ja kirjaa, järjestä. Liiku, ota lääkkeet ja laske kalorit. Katso ja kysy. Avaa posti, vastaa, kirjoita kirje. Suorita ja selviä.
Huomenna en edes huomaa mitään erityistä – paitsi ehkä, että olen levännyt ja rentoutunut – mutta nyt ahistaa!
Just näin se on kuin kuvaat. Samat tunnelmat täällä -mökiltä paluun jälkeen. Kukaan ei oikeasti vaadi tätä suorittamista, mutta se – se jokin – on vain ottanut asumuksen minussa ja näyttää löytäneen paikkansa monen muunkin kodissa.
Tämä sinun blogisi on kyllä tosi ”koukuttava” – positiivisessa mielessä. 😀 Me lukijat taidamme vielä lisätä suorituspaineitasi vaatimalla lisää ja lisää.. 🙂
Maija, luuletkos että tämä suoritusmentaliteetti on enemmän naisten ongelma? Minä ainakin luulen, että on. Iän myötä se helpottaa, – vähän. Hyvin vähän 🙂
Blogin pito ei lisää painekäyrää. Päinvastoin. Hassua ja hauskaa jos blogini koukuttaa.
Reipasta ja onnistuneesti suorittavaa työviikkoa vaan sinullekin. 🙂
”Kauneudessa Sinä vaellat.
Kauneutta edessäsi Sinä vaellat.
Kauneutta takanasi Sinä vaellat.
Kauneutta jalkaisi alla Sinä vaellat.
Kauneutta pääsi päällä Sinä vaellat.
Kauneutta ympärilläsi Sinä vaellat”*
Pyrkimys ”täyttymykseen kauneudessa” taitaa lisätä painekäyrääsi?
Koivu-sedän neuvo: Älä laske kaloreita!
*) intiaanien viisautta hetkeen ja tilanteeseen soveltaen
Olipas intiaaneilla kauniisti lausuttua viisautta.
Nimenomaan kalorit on laskettava. 🙂 Juuri nyt sen taas muistan kun työfarkkuihin itseni olen mahduttanut. Huh! Tästä se lähtee… Hyvää viikkoa sinullekin, Koivuseni!