Nallikarissa laskiaissunnuntaina Laskiaissunnuntaina aamupäivällä olin Nallikarissa. Helmikuun tuulinen sunnuntai näyttäytyi kauniin sinisenä. Tunnissa sai posket punaisiksi, ja kameraan kymmeniä kuvia. Ohessa kollaasi, jollaisia olen opetellut tekemään. Klikkaa kuvaa näet helmikuisen Nallikarin paremmin.

Muutoin päivä mennyt suorittaessa. Ja odottaessa iltaa. Odottaessa Finnairin lakkopäätöstä. Tuleeko lakko vai ei? Minne meillä on matka hiihtolomalla? Suuntaammeko Atlantin taakse vai Napapiirin pohjoispuolelle?

Minulle matkoissa puoliriemua on niiden suunnittelu etukäteen, perehtyminen kohteen historiaan ja mahdollisiin nähtävyyksiin, ruokapaikkojen etsiminen ja varaaminen. Ostan ja lainaan aina kohtuullisen määrän matkaoppaita ja kohteeseen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta (ks. lukupäiväkirja Amerikkalainen elegia). Tai jos ollaan lähdössä mökille, leivon ja teen sapuskoja valmiiksi… Nyt tämä epätietoisuus ei ole tuntunut hyvälle. Eilen ostin sekä lento- että monosukat. Ostin mökkisaunaan uudet lyhdyt ja toisaalta tulisia vietäväksi Atlantin taakse.

Muutama tunti ja sitten ratkeaa, pistänkö matkaoppaat kirjahyllyyn ja ryhdyn tekemään mökkiviikon ruokalistaa vai aukaisenko Broadwayn teattereiden varaussivuston ja pistän serkulle Long Islandille viestiä, että “hei me tullaan sittenkin”!

Jos minä jotakin inhoan niin epävarmuutta. Tähän ikään mennessä en ole oppinut sen kanssa elämään, enkä kai opikkaan.

nyc