Pihalla isoja lumikasoja, joissa raksan roskia, jäätä, sahanpuruja, … niitä pari tuntia lapioituani kovin keväisessä kelissä pehtoorin maalatessa ulkopaneeleita, aloin uupua (kaukana vuodet, jolloin jaksoin lapioida multaa tuntitolkulla) ja ääneen ajattelin, että usein tämä tehtäisiin toisinpäin: mies lapioisi raskasta, jäätynyttä lunta ja vaimo maalailisi, mihin siippa totesi: ”Ei tämä ole muutenkaan mitenkään normaali suhde”. Jotta tämmöistä 25 avioliittovuoden jälkeen. Siinä sitten jatkettiin hommia ja aurinko paistoi.
Rulliskausi lähellä
Tänään kaipuu rullaluistelemaan kesään. Kesäaamukahvi torinrannan kuppilassa. Ja luistellen takaisin Rantapeltoon. Ja niin edelleen kauniiseen tyveneen iltaan asti … Sitä kaikkea kaipaan!
Kritiikitöntä kirjoittamista!
Jätin itsekritiikkini aamulla kuntosalille, en miettinyt kenelle Paikallishistoria-artikkelia kirjoitan, en sitä, kuinka paljon itseäni oppineemmassa seurassa olen, en sitä, etten tästä asiasta ole luennoinut, esitelmöinyt, kirjoittanut ikinä ennen muille kuin omille opiskelijoille… Siis en ole millään tieteellisellä foorumilla ajatuksiani ja tuloksiani testannut, ja niinpä sitten suolsin melkein kolme liuskaa tekstiä. Tuosta vaan! Edelliset kolme liuskaa vaativat tiukkaa vääntöä ja itsekritiikin kivulloiseksi kurjistamaa kirjoittamista. Mitenhän tästä eteenpäin?
Kohti kevättä
Eilen ajomatka pohjoisesta takatalven pyryssä, töissä ja sitten ”4th Botrytis Challenge Tasting”. Sijoitun surkeasti, mutta pehtoori oli sentään jaetulla pronssilla. Maanantai-iltaisin on harvoin niin mukavaa.
Nyt aurinko ja Elmerin herättelyä talviunilta. Vappuun enää pari viikkoa ja minä panikoin: artikkeli edelleen palasina! Ja mitä minä teen? Muokkaan blogini ulkoasua, taas kerran, sen sijaan että kirjoittaisin. Sitkasta on!
Rinteessä
Lämpökerrasto, ohut fleece, paksu fleece, coolmax-sukat, silkkinen kypäränaluslakki, kypärä, kaulaliina, Gore-Tex-hanskat, untuvatakki, goretex-toppahousut, eikä minua palellut! Aurinkoa rinteessä! Olen lasketellut näillä Kaunispään ja Iisakkipään rinteillä vuosikymmeniä! mikä tietysti hämmästyttää ottaen huomioon nuoren ikäni, mutta ikinä rinteet eivät ole olleet niin hulppeat kuin tänään! Olin yksin mäessä, perhe urheili muualla ja laskin lujaa ja nautin! Nyt lihakset terveesti kipeät, kasvot aurinkolasien ymäpäriltä ahavoituneet ja ruskeat. Huomenna aamulla lähdettävä �alas�: kahdelta jo opetusta. Hmph!
"Jälkipääsiäinen"
Myötätuulen peräkamarissa läppärin näytön yli katsoessa näkyy pakkasaamussa (klo 7.00 mittarissa -21 C) kimmeltävä hanki. Teinit vielä nukkuu, kuinka nautinkaan kun ovat mukanamme.
Kunhan lauhtuu ja proseminaarit on tarkastettu on aika lähteä mäkeen. Ei harmita.
Jouten
Joutenolo ja laiskottelu ovat eri asioita, toteaa Tommy Taberman – viisaasti toteaa. Haluaisin olla jouten. Tänään en ole ollut.
Illalla Kiimingissä kirjan julkistus: on niitä riemukkaampiakin historiajuhlia koettu. Noh, julkaisuluetteloon merkintä. Nyt mapit laukkuun ja huomenna pohjoiseen. Jospa siellä nukkuisin, tekisin artikkelia ja olisin jouten. Olisinpa.
Niin ja näin
Kolmelle opiskelijalle kesäduunia järkkäilin ja Hangasojan historiikkihanke myös vireillä. Niistä ”hyvät fiilarit” (opiskelijoilta opittua :)). Muutoin päällimmäisenä kiire. Ei hyvä. Ja allergiakin vielä!
Alakuloa
Otin sitten 650-sivuisen väitöskirjan arviointilautakunnan jäsenyyden. Olisi minulla ollut virkavapaudelle kesäkuun alussa muutakin käyttöä.  Ja minä ihan itse sanoin: no voinhan minä…. ARGH!!!
Epävakaata
Eilen Seurahuoneella Riedel-taistingissa. Olen tiennyt että lasilla on vaikutusta nautitun viinin makuun, mutta että noin suuri vaikutus! Sitten Raimon 70 v. lahjan toinen osuus. Olihan mukavaa, niin kuin aina heidän kanssaan. Ainoa vaan että meni tosi myöhään ja tämän päivän työt menivät sitten aika kevyellä intensiteetillä. Väsykö tekee olon epävakaaksi?