Ahvenanmaan reissumme odotukset olivat (ainakin minulla, – kuten tavallista) aika korkealla, ja nyt kun kuvat ja muistot reissulta alkavat olla järjestyksesssä (NYT kuvasivusto aukeaa oikein KLIKS, ja kansioitkin avautuvat, olkaapas hyvät! KLIKS, ja sori eilisiltaisesta torsosta), olen edelleen sitä mieltä, että kohde oli todella hyvä.
Se, että olimme siellä syyskuun lopussa oli hyvä asia, mutta kyllä olisi ollut mukava nähdä Maarianhaminan pienen keskustan kaduilla enemmän eläväistä menoa, enemmän paikkoja (lue: ravintoloita ja nähtävyyksiä) auki.
BTW kirkkoonkaan (1920-luvulla valmistunut, Lars Sonckin suunnittelema) emme päässeet, mikä EI johtunut off-seasonista, vaan siitä, että kirkko oli remontissa). Vähäväkisyys esimerkiksi laivamatkoilla tai Kastelmolman linnan kapeilla käytävillä ei meitä haitannut, päinvastoin. Ja Getabergenin ”vuoristomajan” toivoimme olevan auki, ei ollut, mutta toisaalta ei ollut ruuhkaa Grosstigen-patikkapolullakaan, mikä oli vain upea asia.
Nimenomaan Turun majapaikkamme, Kakola-hotellin, kuviin vielä selityksenä, että pidin aika lailla siitä, kuinka hotellin sisustuksessa oli ”vankilateema” tuotu tyylikkäästi näkyville. Kokolattiamatoissa oli vankien ”tukkimiehen kirjanpito” -symbolit/merkit, seinillä vapauden kyyhkyjä. Ja ei-vankilateemaan liittyvä, mutta huomioni kiinnitti hotellihuoneissa olleiden taulujen ”ripustus”: kehykset olivat erikseen, kuvan ympärillä. Ehkäpä tästä idea Tuulentuven ison taulun ympärille…. hmmm… (ks. kuvat)
Ahvenanmaan kuvissa ehkä näkyy Maarianhaminan keskustan pienuus, jossa oli muutama katu isompi katu: Torggatan – putiikit, Norragatan – pitsihuvilat, kauniit puutalot, Esplanaden – itä-länsisuunnassa niemen poikki kulkeva vanha, rauhallinen puistokatu, ja sitten ranta, Länsisatama Pommern-laivoineen ja ASS Paviljon -ravintoloineen.
Myös hautausmaan ”takana” oleva mäkinen puistoalue frisbeeratoinen (fiba-pojanpojan mummi ymmärsi radan hienouden ja vaikeuden 🙂 ) oli ensimmäisen illan verryttelylenkkinä, mitä viehättävin: meri näkyi!!
Tässä on mainittava, erikseen korostettava sitä, kuinka hyvä matkaopas on Visit Åland -sivusto!! Siellä on patikkapolut, ravintolat, maantiede, kartat, nähtävyydet, majoitukset, tietoa väestöstä ja historiasta, — poikkeukselliset hyvät sivut matkailijoille.
Ja hyvin tietoa oli myös historiallisissa kohteissa ja patikkapoluilla. Varsinkin vaikuttavan Getabergenin polun varrella oli tietoa geologiasta, luonnosta ja historiasta. Enpä aiemmin tiennyt, että Hailuodossakin isonvihan aikana seikkaillut Stefan Löfving oli pitkään paossa ja piilossa myös Ahvenanmaan luolissa, samoin kuin sadat muutkin itäistä vainoojaa paossa olleet.
Ja kivipellot! Meidän mökkimaisemissa, UKK-kansallispuiston alueella turistien, patikoijien ja muiden luonnossa liikkuen on ehdottomasti kiellettyä (mikä ei aina tehoa) tehdä kivilatomuksia tuntureiden huipulle, mutta Getabergenin ”kivipellot” on sallittu koota pieniksi kivipysteiksi kalliopellolle.
Tässä kerrotaan, mistä kivet ovat, miksi pelto on syntynyt!
Täysin uusi tieto – luonnollisesti – oli myös se, että Bomarsundin linnoitus oli niin ollut niin iso ja upea. Se oli kuitenkin kukistunut muutamassa päivässä. Eikä aiemmin ollut tiedossamme, että sitä rakentamassa olleille ja siellä asuneille juutalaisille, kreikkalaiskatolisille ja islamilaisille oli Prästön saarella omat hautausmaansa. Minä hautausmailla ´koluaja´, kulkija olin tietysti merkillisellä tavalla viehättynyt, että ne tuli nähtyä ja ja paikan päällä luettua, ketä sinne haudatut olivat.
Joka tapauksessa Ahvenanmaa on käymisen väärti. Hyvin riittäisi patikoitavaa, uutta opittavaa ja nähtävää viikoksi, pariksi.
Ja vielä kerran, uusi – toivottavasti kaikille toimiva – linkki reissukuviin on tässä!