Kuluneen viikonlopun teemana on ollut hyvä ruoka ja lapsenlapset (toki myös isänsä ja miniä). Jo torstaina pojanpoika kyseli josko lähtisin kanssaan tuohon meidän läheiselle frisbeeradalle, – arvasin, että haluaa kuvia heitoistaan 🙂 , mutta siirsimmekin jutun perjantaiaamulle. Juniori tuli pojalle kaveriksi fribaamaan, ja Eepi minulle kuvausassistentiksi (ja etsimään kiekkoja 🙂 . Ne kun tahtovat välillä lennellä vähän ohi radan. Apsulla vähemmän kuin isällään.

Ensimmäisen viisi koria kuljimme mukana, ja lähdimme sitten torille jätskille, sekä ostamaan mansikoita ja uusia perunoita. Ehdittiin piipahtaa leikkipuistossakin. Olipa mukava olla kaksin liikkeellä. Yleensä A & E ovat aina yhdessä, kun heitä tapaan, joten vähän erilaista oli seitsemänvuotiaan kanssa näin kahdestaan.

Iltapäivällä puuhailiin kaikenlaista, salaatteja ja jälkkäreitä, eturuoaksi scampeja grilliin ja pääruokana oli segretoa. Sehän se on tämän poppoon juhlaruoka Perämeren lohen ohella.

Tein myös alkuruoaksi cevicheä, omalla ? vanhalla reseptillä, mutta muokkasin vähän. Jätin korianterin pois, enkä laittanut katkarapuja marinoitumaan, vaan vasta loppuvaiheessa lohimassan päälle.

Lohi-katkarapuceviche

200 g lohta
pieni pussillinen pakastekatkarapuja
yhden sitruunan mehu
pieni punainen chili (siemenet ja kalvot pois)
½ ruukkua korianteria
15 cm pätkä purjoa
1 rkl oliiviöljyä 
1 tl suolaa
sokeria

Leikkaa lohifile pieneksi silpuksi.
Valuta sulaneet katkaravut. Silppua ja pieni kaikki muutkin ainekset.
Purista sitruunasta mehu ja sekoita kalan joukkoon. Lisää sitten muut aineet.
Anna makuuntua jääkaapissa tunti, pari.
Valuta sulaneet katkaravut ja lisää ne annokseen vasta lopuksi, juuri ennen tarjoille vientiä.
Tarjoa paahtoleivän tai hapanjuurileivän kanssa.

Kuvassa pinnalla pieni hyvä majoneesilisä (Lime majo), jos sellaista sattuu kotona olemaan. 😉

Mansikat ovat minusta parhaita sinällään. Napsittuna pitkin päivää, aamujugurtin seassa, muutama silloin tällöin jääkaapista, tai vähän pilkottuna salaattiin tai sitten vaniljajätskin kanssa tai … Mutta joskus on mukava tehdä niistä oikein spessujälkkäri. Pitkästä aikaa tämä!

Mansikoita marinoituna

Mansikoita marinoituna

1 l mansikoita
3 rkl valkoista balsamicoa (esim. tämä tai kuvan Limoncino Balsamia, joka on hyvää myös esim. grillatun lohen kanssa)
2 – 3 rkl tomusokeria

100 mascarponea
½ dl tomusokeria
1 lime

Sekoita balsamico ja tomusokeri keskenään, ja kaada mansikoiden päälle.
Pese ja kuivaa lime, raasta kuori. Sekoita raastettu kuori mascarponen ja tomusokerin kanssa.
Tarjoa kreemi yhdessä balsamicolla maustettujen mansikoiden kanssa.

Ei lasten lemppari, mutta aikuiset tykkäsivät.

Eilen tein kirsikkapiirakan. Ohje on Yhteishyvästä, ja kulkee nimellä Helppo kirsikkapiirakka. Tuon helpon takia tämän valitsin. Ja kyllä, kyllä se oli helppo. Eikä ollenkaan huono. Silti olisi ehkä kannattanut sittenkin tehdä kirsikkaclafoutis.

Siihen minulla on montakin hyvää ohjetta, mutta oikein hyvän kirsikkapiirakan ohjeen ottaisin mielelläni vastaan. Olisiko jollakin? Tai linkki johonkin hyväksi havaittuun?

Kirsikkapiirakka, helppo, toki aika hyväkin

Pohja
150 g                 voita tai margariinia
3 kpl                  kananmunaa
1 1/2 dl            sokeria
1 tl                      leivinjauhetta
3 dl                     vehnäjauhoja
80 g                    (1 ps, 2 dl) mantelijauhetta

Täyte
200 g                 (1 prk) vaniljakreemiä
500 g                 kirsikoita

Uuni lämpenemään ~ 200 C
Sulata rasva.
Voitele osalla rasvaa piirakkavuoka (halk. 26 cm).
Riko munat kulhoon.
Sekoita joukkoon sokeri ja rasva.
Yhdistä leivinjauhe vehnäjauhoihin. Sekoita taikinaan mantelijauhe ja jauhot.
Kaada taikina vuokaan ja tasoita se.
Levitä päälle vaniljakreemi.
Lisää pinnalle kirsikat.
Paista 200-asteisessa uunissa 35–40 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.
Anna piirakan jäähtyä.

Ja loppuun vielä kepeä, raikas, rasvaisenkin ruoan (possu ja lohi) hyvin kestävä valkoviini. Toscanalainen Fioralis Vermentino (IGT) joka tuoksuu kuin Sauvignon Blanc (siitähän minä en juuri pidä) mutta maistuu hedelmäiselle vermentinolle. Tämä on varmaan sellainen ”yhden erän viini”, joten kannattaa hankki nyt. Ehdottomasti hintansa (alle 15 €) väärti.

Jokainen kommentti on ilo!