Oulujokisuisto on jo jäästä vapaa! Näin tänään Rautasillan kupeessa västäräkin. Vaikka oli kyllä kylmä (+ 5 C iltapäivän lopun pyörälenkillä). Aurinko oli kirkas, – se ja västis tuntuivat hyvälle.
Hyvää oli myös ruoka: Harri Syrjäsen uusinta One Pot -sarjassa on Carbona. SIis mukaelma Miilunpolttajan spaghettista. Se on Pehtoorin lemppari pasta, ainakin Italiassa. Siellä se on ainakin kerran syötävä. Tänään versioituna kotona. Johan oli hyvää, ei kovinkaan kevyttä, ei todellakaan, mutta onpa tänään tullut kulutettuakin, joten siitä vaan.
Pikkusuolainen OnePot pasta ”Carbonara”
170 g pekonia
300 g Penne pastaa
8 dl mietoa lihalientä
2 dl kermaa
100 g parmesaania raastettuna
2 kananmunan keltuaista
2 valkosipulinkynttä
1 salottisipuli
kourallinen rucolaa
1 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Pilko pekoni, sipuli ja valkosipuli. Ruskista kasarissa pekoni oliiviöljyssä noin 5 min. Lisää sipuli ja valkosipuli ja ruskista hetki. Lisää lihaliemi ja kerma, kiehauta. Lisää pasta. Keitä hiljaa hymyillen 15 min. Lisää parmesaani, sekoita. Lisää mustapippuria muutama rouhaisu, ja tarvittaessa suolaa.
Annostele lautaselle ja lisää annokseen kananmunan keltuainen ja rucola. Rouhaise vielä pippuria päälle. Riko keltuainen ja pudota pastan päälle, sekoita joukkoon ennen syöntiä.
Hyvää tuli myös tehtyä. Pikku Beetleni on tilaihme: Pehtoori auttoi aamulla lastaamaan sen täyteen eilen pakattuja tavaroita, vaatteita ja kaikkea äidin kodista. Vein monta pahvilaatikollista Ukraina Help Center Ouluun: evakkoäidin jäämistöä Ukrainasta Ouluun tulleille pakolaisille. SPR:n Konttiin sitten monta jätesäkillistä peti- ja liinavaatteita sekä arkikamppeita etc., joita Ukraina-keskukseen ei enää oteta.
PS. Banneri hortensia ja alla oleva uusi oliivipuu ostettiin viime perjantaina Bauhausista, jossa oltiin etsimässä jotain ihan muuta kuin viherkasveja. Oliivipuun ruukku minulla oli ennestään, mutta puu on uusi – varsin edullinen (19.90 €) Välimeren tuulahdus kotiin. Ehkä syksyllä näette ruoka-annoksissani oman puun oliivituotannosta osan. 😀
