Kukkia ja kirjoja

Amaryllis. Meidän jouluamaryllis on täysin riippumaton kalenterista, tavallisista kukkimisajoista ja tavoista. Hämmästyksekseni ensimmäisestä vanasta puhkesi ennennäkemättömän näköinen kukka, tuollainen ”kerrannainen” vai miksi tuollaista kutsutaan? Se kuihtui nopeasti, jo ennen joulua. Joulun jälkeen vietiin kukkakori mökille, jossa hoksattiin, että toisessa vanassa on nuppu ja toinenkin. Varsi kasvoi liki metriseksi, eikä kukka kaamoksen pimeydessä puhjennut ollenkaan, lopulta varsi vain katkesi. Sitä vaille, että olin jättämässä koko korin mökille, mutta kun näytti, että sieltä puskee vielä uutta toimmekin kotiin. Nyt on jo neljäs kukinto menossa.  Ja minä olen jo ehtinyt kaksi tulppaanikimppuakin ostaa, ja huomenna taidan ostaa kolmannen. Joulu- ja kevättalvikukat sulassa sovussa.

Koko päivän yhteisiä ruokahetkiä lukuunottamatta olen kuunnellut kirjaa (Totuus Harry Quebertin tapauksesta); kohtuullisen koukuttava kirjajärkäle. Yhtä lailla aamun hiihtolenkki kuin iltapäivän kuvauskokeilut, kodinhoitohuoneen kaappien siivous kuin ruoanlaitto ovat soljuneet huomaamatta kirjan maailmassa eläen. Varmaankaan en olisi tätäkään kirjaa valinnut, jollen olisi Helmet-lukuhaasteessa mukana. Sen FB-sivujen kautta saa vinkkejä kirjoista, nimenomaan sellaisista, joita ei itse hoksaisi valita. Hyvin on minulla lähtenyt liikkeelle haastekohtiin kirjojen löytäminen ja lukeminen. Ajattelin, että aina kuunvaihteessa teen tänne blogiin pienen yhteenvedon lukemistani/kuuntelemistani kirjoista: tämä tammikuu tuntuu kyllä merkillisen pitkälle, mistä lie johtuu…

Joka tapauksessa: lukeminen kannattaa aina.

6 kommenttia artikkeliin ”Kukkia ja kirjoja”

  1. Onpa upea kuva. En minä vain tuollaista osaisi ottaa ja muokata. Kirjat ovat hyviä kavereita. Minulla kesken äänikirjana Luova järkevyys, Saku Tuominen. Luovuus on kiehtova alue.

    Vastaa
    • Valoa ja varjoja kuvassa, – luulen että se on tämän kuvan ”salaisuus”: 🙂 Luovuus on mun mielestä paljolti lahjakkuus, ehkä myös opittavissa. Sinulla sitä on, mulla ei kovinkaan paljoa.

      Vastaa
      • Jokainen on luova, jo sun kokkaus on paljolti sitä. Saku määritteli luovuuden haluksi tehdä eri tavalla paremmin. Siis paljolti opittavissa ja kehitettävissä oleva asia. Halu kehittyä jo vaatii luovuutta, hyvä opetus vaatii sitä. Jokaisen luovuus lie erilainen. Teet jo arjessa sellaisia valintoja.

        Vastaa
        • Aa, okei. Luovuutta tosiaan on kaikessa ”immateriaalisessa” – kirjoittamisessakin. Mutta varmaankin toiset ovat luovempia kuin toiset?

  2. Koiramme fysioterapeutti suositteli tuota kirjaa, mielenkiintoinen, koukuttava ja loppu yllätyksellinen. Minä olen leikannut amarylliksia kukkamaljakkoon, vieläkin osa kukkii, jospa helmikuussa pääsisin eroon…

    Vastaa
    • Loppu yllätyksellinen? – No tuo vielä lisää mielenkiintoani. Taitaa mennä tämänkin päivän touhut kuulokkeet korvilla. 🙂

      Maljakkoon on täälläkin noita riittänyt.

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.