Ilta on taas.
(kuva eiliseltä iltapäivältä Aurora-polulta)
Päivät kuluvat mökkielossa nopeampaa tai ainakin ne tuntuvat lyhyemmiltä kuin kotona. Varmaan siksikin, että yöt (yöunet) vievät täällä osan vuorokauden ajasta. Yötä (= unta) on tunnin, pari enemmän kuin Oulussa. Tänäänkin hereillä vasta pitkästi kahdeksan jälkeen. Sehän on vain hyvä.
Kipristelevästä pakkasesta ( – 15 C) ja pikkuisen purevasta tuulesta huolimatta tänäänkin hiihtopäivä (Saariselkä – Hirvaspirtti – Välimaa – ja pätkä kohti Rumakurua), joten tämän talven eka kymppi tuli täyteen. Eikä (kuten kuvista voisi luulla) ollut mitään tasamaan hiihtoa. Oli enimmäkseen tiukahkoa nousua tai hulppeaa laskua.
Ja siellä oli niin kaunista. Tuntui, että jokaikinen puu, petäjä, koivunkäkkärä, kelo, aihki, mänty ja risupuska oli erikseen huolillisesti koristeltu. Niiden symmetria, niiden epäsymmetria, pienuus ja suuruus, jyhkeä tai pikkuruinen olemus olivat juuri oikeanlaisia, omanlaisiaan, sopivia ja sopusuhtaisia siinä kohdassa. Monta kertaa mielessä välähti sanapari ”ikiainen metsä” tai ”Lapin luonto” tai sitten ”maailma on kaunis”, ”kaukana kavala maailma”, ”kaikki on hyvin”, ”kuinka minulle tämä on suotu”.
Ja sitten taas teputtelin tunturin rinnettä ylös päätäkseni laskemaan vauhdilla alas. Ei ollut kylmä, ei tuntunut tuuli.
Illansuussa yli viikon kestänyt aika tarkka karanteeni rikottiin ja käväistiin Partioaitassa, Kuukkelissa ja rohjettiinpa vielä ravintolaan syömäänkin. Pirkon Pirtissä kävimme pizzalla, eikä siellä meidän, tarjoilijan ja kokin lisäksi sitten muita ollutkaan.
Hienolta näyttää siellä(kin) . Tosin tykkyjen ja talvisten maisemien takia ei välttämättä tarvitse Syötettä edemmäs lähteä. Kuvalla sitä ei tosin (vielä) ole mahdollista todistaa, kun en omistä läppäriä,
Olet siis päässyt lyhyellä ajomatkalla hienoihin hiihtomaisemiin. Btw. Kaksi jälkimmäistä kuvaa ihan kännykuvia.
Olen myös ihastellut lumisia puita hiihtolenkeillä – ja koittanut valita kauneinta siinä onnistumatta, puita on niin monenlaisia, kuten kirjoitat – puu, petäjä, koivunkäkkärä, kelo, aihki, mänty ja risupuska – kaikki omalla tavallaan upeita.
Kiitos, Soili, kommentista. Samoin ajatuksin ladulla näytämme kulkevan. Tänäänkin.