Pitkä päivä on vierähtänyt kun kolmisin ollaan muuttolaatikoita ja säkkejä pakkailtu. Systerin luo ajelimme jo aamusta huolimatta, että Pehtoori on vähän kuin sairauslomalla. Hyvin jaksettiin kaikki, eikä ollut edes ikävää. Aika kului nopeasti ja saatiin tosi paljon aikaiseksi.
Muuttoa helpottaa, että sisar joka muuttaa pikkuisen pienempään asuntoon kuin tämä Iijoen rannalla oleva talonsa on, on jo myynyt, antanut tai muuten muuttokuormaa keventänyt ennen kuin aloitettiinkaan pakkaaminen. Minäkin olen ostanut itselleni uuden jykevän, vanhanaikaisen Boknäsin kirjoituspöydän ja pikkuperhe osti kaksi sohvaa. Mutta onhan sitä kaikenmoista irtaimistoa ollut muuttolaatikoihin ”työstettävänä”. Ja kun sisareni on kaltaiseni astioiden kerääjä ja ruoanlaittaja, oli laseissa ja lautasissa, kupeissa ja kattiloissa pakkaamista. Ja niiden jälkeen niin paljon muuta.
Huomiseksi jäi vielä touhuttavaa, mutta voiton puolella jo ollaan…
Tuo tumma valo jää muistiin pakkauspäivästä. Ei niin että se olisi tosiaankaan ollut ikävä, vaan kuinka luonto on erilainen joka päivä. Mutta mieleen jää myös hauskuus (huumoria pitää olla), tehokkuus, ja avuliaisuus. Mille grazie!
Tumma valo oli vasta illasta, kun ”karkasin” pihalle kameran kanssa. 😉
Oli ihan mukava päivä; touhusta huolimatta.