Kesä yllätti äitienpäivänä!

Juhlaviikon lopuksi vielä äitienpäivä.

Juhla jatkui sään, mutta myös liikkumisen ja ruoan puolesta, seurakin lähes yhtä täydellistä kuin viime viikolla. Pehtoori & poika suunnittelivat jo eilen Rodoksen lentokentällä, mitä tänään kokkaavat, ostivat sieltä jo punaviininkin grilliherkkujen oheen. Ja toisin kuin kreikkalaiset viinit yleensä, tämä oli oikeinkin hyvää, eikä ainakaan taxfreessä pahan hintaista (14 €).

Ja pojat  hoitelivat sitten kauppa-asiat ja sapuskat tänään, joten minulla jäi aikaa aamupäivän ihanassa lämmössä lähteä lenkille – yllättävää, eikö? – taas merenrantaan. Nallikariin tietysti. Siellä oli kovin erilaista kuin toukokuussa yleensä, erilaista kuin kesäaamuina, erilaista kuin koskaan. Meri oli rasvatyyni, saaret näyttivät olevan yllättävän lähellä ja ilmassa merkillinen purppuran sävy.

Ja sellainenkin outo asia näillä leveysasteilla, että tulin ryhtyneeksi juttusille muutamien ventovieraiden kanssa. Aika harvoin sellaista tapahtuu, ja jos tapahtuu, niin se olen yleensä minä, joka aloitan, mutta tänään kävi toisin: minulle ryhdyttiin juttelemaan. Ja kamera ja kuvaaminenhan (ja varmaan myös kesä!) olivat syynä moiseen avomielisyyteen.

Nallikarin jälkeen äidin luo kertomaan reissukuulumisia ja viemään valkovuokkoja. Eipä ole juuri aiemmin ollut mahdollista poimia kotipihalta valkovuokkoja äitienpäivänä. Tänään oli. Ja valkovuokot ovat äidille jotain ihan erityistä.

Iltapäivä sitten kotipiazzalla. Mie sain vain olla ja puhallella Apsun kanssa saippuakuplia. Ja leikkiä jeepillä ja pelata jalkapalloa ja puhallella saippuakuplia, ja …. 🙂

Jos poika on enimmät ulkonäköön liittyvät geeninsä perinyt äidiltään ja äidin puolen suvultaan, tai isänisän suvulta, niin jalat ovat ehdottomasti mummin ja isän kaltaisesti tukevasti maassa. 😀

Reissukuvien, ruokapostauksen  ja yhteenvedon aika on tulossa. Tämä jumalainen sää pitää kyllä pois koneen äärestä aika hyvin.

 

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.