Tänään ei enää pitkää brunssia mangosmoohtieneineen ja kaikkine muine hyvineen.
Vain puuroa ja kahvia, – ja se oli siinä.

Tänään ei enää aurinkoisia latuja. Eikä muutakaan liikkumista tunturissa.

 

Ei enää lumitunneleissa ja mökkipurolla Apsun kanssa.

Ei kulkemista tunturissa… ei muualla kuin autolla pitkin Jäämeren tietä.

 

Ei enää korumaisia jäädytettyjä saippuakuplia,  – aika uuvahtaneen näköistä oli jo.

 

Eikä rantasaunaa, saatikka yhteistä pitkää päivällistä ja Lego Cityä ja kaikkea muuta mukavaa…

Onneksi on edes kuvat. Niitä on PALJON.

Ehkä noita kuvia kannattaa katsoa tovi, ehkä niistä välittyy se, miksi on aina niin vaikea lähteä mökiltä kotiin.

Ja onhan täälläkin taas hyvä.

2 Comments

  1. Kun on haikea lähteä, niin uudelleen paluu on sitä ihanampaa! Hyvää talven jatkoa Sinulle ja läheisillesi! Marke

    1. Olet oikeassa: ei voi palata, jollei lähde.

      Ja kotiinkin on hyvä palata. Sekin näyttää taas hyvälle ja rakkaalle.

      Kauniita talvipäiviä sinne eteläänkin.

Jokainen kommentti on ilo!